Vuoden viimeinen täysistuntoviikko on takana. Viikko sisälsi paljon äänestyksiä, monia keskusteluja ja myös valmistautumista kevään lainsäädäntöruuhkaan.
Tiistaina sain myös yksimielisen kannatuksen jatkaa parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän taloudenhoitajana ja työvaliokunnan jäsenenä. Myös parlamenttiryhmämme puheenjohtaja Iratxe Garcia Pérez valittiin jatkamaan tehtävässään yksimielisesti, mutta ryhmän varapuheenjohtajista käytiin tiukka äänestys. Meille pohjoismaalaisille on tärkeää, että ruotsalainen Heléne Fritzon valittiin jatkamaan ryhmän varapuheenjohtajana työtään erityisesti tasa-arvoasioiden parissa.
Tässä koonnissa:
– Neuvottelijaksi EU:n ja Britannian kauppasopimukseen
– Neuvottelijana myös EU:n kehitysrahoitusjärjestelmän uudistamisessa
– Slovenian heikentyvä oikeusvaltiokehitys
– Kohti reilumpaa verkkoympäristöä
– Elpymissuunnitelmat vahvassa seurannassa
– Rahanpesun vastaisen lainsäädännön koordinointi tärkeää
– Venäjän sotilaallinen uhittelu tuomittava, mutta ratkaisuun päästään vain vuoropuhelulla
– Aika kiittää päättyvästä vuodesta ja rauhoittua pyhien viettoon
Neuvottelijaksi EU:n ja Britannian kauppasopimukseen
Minut on valittu ryhmäni neuvottelijaksi kahteen budjettivaliokunnan lausuntoon. Toimin ryhmäni neuvottelijana valiokunnan EU:n ja Britannian kauppasopimuksen toimeenpanoa koskevassa lausunnossa sekä EU:n kehitysrahoitusjärjestelmää arvioivassa lausunnossa.
Britannia on Suomelle tärkeä kauppakumppani, jopa viidenneksi-seitsemänneksi suurin mittaustavasta riippuen. Kauppasopimus Britannian kanssa on siis erittäin tärkeä, mutta sen toimeenpanossa on ollut ongelmia. Britannia on muun muassa pyrkinyt heikentämään Pohjois-Irlannin erityisasemaa EU:n sisämarkkinoilla ja myös kalastusoikeuksien myöntäminen on aiheuttanut jatkuvaa kitkaa etenkin Britannian ja Ranskan välille. Britannia on aiemmin tänä vuonna jopa uhannut sopimuksesta vetäytymisellä.
Budjettivaliokunnan lausunto keskittyy pääosin Britannian osallistumiseen EU-rahoitteisiin ohjelmiin kuten Copernicus-avaruusohjelmaan, Horistontti-tutkimusohjelmaan sekä Euratom-tutkimusohjelmaan. Britannian osallistumista EU-ohjelmiin on kuitenkin lykätty kauppasopimuksen toimeenpanoon liittyvien ongelmien takia.
Neuvottelut EU:n ja Britannian kauppasopimuksen toimeenpanon osalta käynnistyvät heti vuoden 2022 alussa.
Neuvottelijana myös EU:n kehitysrahoitusjärjestelmän uudistamisessa
Eurooppalaisen kehitysrahoitusjärjestelmän rakenteessa on mukana eurooppalaisia, kansallisia, julkisia ja yksityisiä toimijoita. Euroopan investointipankki on myös kasvattanut rooliaan kehitysrahoittajana viime vuosina. EIP on vastikään avannut Nairobiin uuden toimiston ja pankin odotetaan perustavan uuden virallisen kehitysyhteistyöosaston ensi vuoden alussa.
Budjettivaliokunnan lausunto ottaa kantaa EU:n kehitysrahoitusarkkitehtuurin uudistamiseen ja EIP:n kasvavaan rooliin kehitysrahoittajana Euroopan ulkopuolella. Myös EU:n kehitysrahoituksen osalta neuvottelut alkavat heti ensi vuoden alussa.
Slovenian heikentyvä oikeusvaltiokehitys
Slovenia on vielä muutaman viikon ajan EU-neuvoston puheenjohtajamaa. Siksi Euroopan parlamentin enemmistön torstaina hyväksymä päätöslauselma, jossa parlamentti esittää huolensa Slovenian oikeusvaltiokehityksestä, etenkin medianvapauden sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden osalta, onkin poikkeuksellinen kannanotto. Kannanoton hyväksymistä vastusti lähinnä parlamentin EPP-ryhmä, johon esimerkiksi Suomen kokoomusmepit kuuluvat. Tässä äänestyksessä suomalaiset kokoomusmepit kuitenkin äänestivät tyhjää. EPP-ryhmän käyttäytymisen taustalla vaikuttanut varmasti ennen kaikkea se, että Slovenian pääministeri Janez Janšan puolue kuuluu EPP-ryhmään.
Kohti reilumpaa verkkoympäristöä
Työ kohti oikeudenmukaisempia digitaalisia markkinoita otti kuluneella viikolla merkittävän harppauksen eteenpäin, kun parlamentti äänesti täysistunnossa kannastaan niin sanottuun digimarkkinasäädökseen. Verkkoympäristömme on viime vuosien ajan kehittynyt rivakasti, joten myös sääntökehikon päivittäminen on kohdallaan.
Uuden lainsäädännön tavoitteena on puuttua EU:n sisämarkkinoilla “portinvartijoina” toimivien teknologiajättien epäreiluihin käytänteisiin, jotka haittaavat niin kuluttajien perusoikeuksia verkossa kuin myös yritysten kilpailuasetelmaa sisämarkkinoilla. Portinvartijoiksi voitaisiin nimetä yrityksiä, jotka tarjoavat ydinalustapalveluja ja näin voivat markkina-asemansa voimin vääristää kilpailua. Esimerkiksi sosiaaliset mediat, hakukoneet, käyttöjärjestelmät, ja verkkomainonta voidaan nimetä tällaisiksi.
Nyt hyväksytyssä kannassa vaadimme uusia pelisääntöjä, eli velvoitteita ja kieltoja portinvartijoina toimiville alustoille. Säännöt koskevat muun muassa kohdennettua mainontaa, palvelujen yhteentoimivuutta ja rajoituksia kilpailijoiden ostamisesta pois markkinoilta. Sääntöjen rikkojia uhkaa sakot, jotka voivat olla suuruudeltaan 4–20 prosenttia vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta.
Digimarkkinasäädöksen lisäksi parlamentissa on kuluneella viikolla edennyt myös digitaalisia palveluja koskeva lainsäädäntöesitys, jolla puolestaan asetetaan digitaalisille palveluille joukko uusia yhdenmukaistettuja EU:n laajuisia velvoitteita, koskien muun muassa laittoman sisällön nopeampaa poistamista ja algoritmien käyttöä. Parlamentin on määrä äänestää ehdotuksesta tammikuun täysistunnossaan. Yhdessä ehdotukset muodostavat kokonaisuuden, jolla pyritään kunnianhimoiseen EU:n digitaalisen ympäristön uudistukseen.
Elpymissuunnitelmat vahvassa seurannassa
Kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat olivat asialistalla, kun talous- ja raha-asioiden valiokunta sekä budjettivaliokunta kokoontuivat talouskomissaarien Dombrovskiksen ja Gentilonin kanssa yhteiseen kuulemiseen maanantaina. Tähän mennessä komissio on hyväksynyt 22 suunnitelmaa, joiden joukossa on myös Suomen oma. Rahojen lähtiessä liikkeelle, on komissio julkaissut verkkoalustan, josta on mahdollista seurata suunnitelmien täytäntöönpanoa koko elpymispaketin osalta kuin myös maakohtaisesti. Jäsenmaat voivat esittää maksupyyntönsä sen mukaan, kun suunnitelmissa sovitut tavoitteet täyttyvät. Oikeuslaitoksen uudistuksiin liittyvien huolien johdosta, komissio ilmoitti neuvottelujen Unkarin ja Puolan suunnitelmien hyväksymiseksi olevan vielä kesken.
Rahanpesun vastaisen lainsäädännön koordinointi tärkeää
Tapasin tällä viikolla kollega Damien Carmêreä, Vihreään ryhmään kuuluvaa ranskalaismeppiä. Carmêre valittiin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan neuvottelijaksi rahanpesun vastaiseen asetukseen. Työstämme yhdessä parlamentin kantaa asetukseen ja sovimme uuden asetuksen aikataulusta. Pyrimme siihen, että mietintöluonnos julkaistaan ennen helmikuun loppua ja valiokunnan äänestys pidetään toukokuun loppuun mennessä. Tavoitteena on kunnianhimoinen raportti ja tulemme tulevina viikkoina kuulemaan lukuisia asiantuntijoita sekä muita kokonaisuuden parissa työskenteleviä kollegojamme parlamentissa. Koska EU:n yhteinen sääntökirja muodostaa osan laajempaa kokonaisuutta, on tärkeätä varmistaa, että se on linjassa muiden osien kanssa.
Viikkoon mahtui myös hyvä keskustelu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelystä. Olen heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että sääntelyn tasapainoisuus on varmistettava. Ennen kaikkea, kokonaisuuden tulee suojella vakuutuksenottajia ja edistää taloudellista vakautta. Keskustelu aiheen ympärillä taatusti kiihtyy tulevina kuukausina.
Venäjän sotilaallinen uhittelu tuomittava, mutta ratkaisuun päästään vain vuoropuhelulla
Venäjän ja Ukrainan tilanne puhuttaa EU-parlamentissa. Venäjän joukkojen keskitykset Ukrainan rajoille ja jännitteiden kasvaminen huolestuttavat kaikkia. EU-parlamentti keskusteli asiasta tällä viikolla ja hyväksyi äänestyksen jälkeen oman kannanottonsa torstaina.
Venäjän joukkojen siirtäminen Ukrainan rajojen lähelle on ilmiselvä painostustoimi Ukrainaa kohtaan eikä tällaista toimintaa voi mitenkään hyväksyä. Myös Itä-Ukrainassa jatkuva väkivalta, tulitaukosopimusten rikkominen ja Minskin sopimuksen toteuttamisen täydellinen pysähtyminen herättävät huolta.
Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien äskeisessä videotapaamisessa sovittiin neuvottelujen käynnistämisestä jännitystä aiheuttavista asioista. Venäjä on vaatinut itselleen turvallisuustakeita ja lupausta siitä, ettei Nato laajene enää itään lähemmäksi Venäjää. Voimannäytöstä huolimatta esitykset turvallisuustakeista kertovat Venäjän hallinnon kokevan maan aseman heikoksi.
EU-päättäjät ja Yhdysvallat ovat varoittaneet Venäjää ankarasti voiman käyttämisestä Ukrainaa vastaan. Euroopan suhde Venäjään muuttuisi perustavaa laatua olevalla tavalla, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Massiiviset vastatoimet laittaisivat Venäjää varmasti enemmän tai vähemmän polvilleen, mutta maksaisivat luonnollisesti myös EU-maille. Ja kaikki samaan aikaan kun talouden näkymät muutenkin ovat sumeat ja maailma on jännitteinen Aasiasta Yhdysvaltain kautta Eurooppaan.
Pidän positiivisena, että presidentti Bidenilla ja presidentti Putinilla on asiallinen puheyhteys kaikkien ristiriitojen keskellä. Naton ja Venäjän suoria keskusteluja tarvitaan niitäkin.
Diplomaattisia ratkaisuja pitää nyt kaikkien tavoitella. Biden-Putin-akselilla ratkaisuja mitä todennäköisemmin tavoitellaan jo alkuvuodesta ja ensi kevään aikana. Syksyllä 2022 Yhdysvalloissa huomio on kongressin välivaaleissa ja presidentti Bidenin kyky uusiin ulkopoliittisiin avauksiin on olematon. Venäläisillekin nykytilanteen jatkuminen on kuluttavaa niin taloudellisesti kuin poliittisestikin, joten myös heillä on pyrkimys nopeisiin ratkaisuihin.
Venäjä ei tule saamaan lupausta, ettei Nato jatkossa ottaisi uusia jäseniä ja Venäjä tietää tämän itsekin. Eri asia on, voidaanko jännityksen ja uhkakuvien vähentämiseksi sopia jotain rajoitteita sotilaallisen voiman siirtelyssä ja sotilaallisten rakenteiden sijoittamisessa. Samalla kysymys on myös siitä, voidaanko aserajoitusten puolella saada aikaan jotain uusia sopimuksia hillitsemään asevarustelua ja siitä nousevia uhkia. Ilmiselvää on, että tällaiset sopimukset koskisivat niin Nato-maiden kuin Venäjänkin sotilastoimia.
Keskeinen kysymys neuvotteluissa on, miten Minskin sopimuksen toteuttaminen saadaan uudelleen raiteille. Venäjältä vaaditaan tässä Ukrainan suvereniteetin ja rajojen kunnioitusta. Mutta myös Ukrainalta odotetaan, että se on valmis etenemään Minskin sopimuksen mukaan Itä-Ukrainan hallinnollsen aseman kehittämisessä.
EU-parlamentissa kaikki eivät pidä jännitteiden lieventämisestä ja Bidenin päätöksestä avata keskustelut Venäjän kanssa. Parlamentin hyväksymä tuore kannanotto päinvastoin varoittaa liennytyksestä ja myönnytyksistä Venäjälle.
Kannanoton hyväksynyt osa Euroopan parlamentista haluaa jatkaa äärimmäisyyskantoihin nojaavalla linjallaan vaatien uusia raskaita talouspakotteita voimaan välittömästi irrallaan siitä, mitä Ukrainan ja Venäjän välillä tapahtuu.
Pakotelistalla on muun muassa Venäjän irrottaminen kansainvälisestä maksujärjestelmästä, Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton kieltäminen, Rosatomin voimaloiden rakennustöiden keskeyttäminen sekä sotilaallinen yhteistyö ja aseiden toimitus Ukrainalle.
Mielenkiintoista on, että Saksan uusi liittokansleri on matkustamassa tuoreeltaan Moskovaan ja hänkin korostaa Saksan olevan valmis dialogiin samalla kun Venäjää varoitetaan sotilaallisiin keinoihin turvautumisesta Ukrainassa.
Aiemmista parlamentin Venäjä-pakotelinjauksista oikeastaan juuri mitään ei ole toteutunut, joten nytkään hyväksytylle kannanotolle ei voi ennustaa suurta menestystä. Ulkopolitiikasta vastaava neuvosto on koko kriisin ajan tehnyt vastuullisia linjauksia ja käyttänyt pakotteita harkiten. Suomen linjaukset ovat hyvin sopeutuneet EU:n neuvoston linjauksiin.
Itse tuomitsen Venäjän sotilaallisen uhittelun Ukrainan rajoilla. Kriisin ratkaisuun tarvitaan kuitenkin vuoropuhelua ja kaikkien osapuolten sitoutumista Minskin rauhansopimukseen.
Aika kiittää päättyvästä vuodesta ja rauhoittua pyhien viettoon
Työskentely Euroopan unionissa on hiljentymässä vuodenvaihteen pyhien ajaksi.
Kotimaassa toki vielä on kansalaisten tapaamisia mm. lauantaina 18.12. Kouvolassa sekä heti uuden vuoden käynnistyttyä 9.-10.1. Seinäjoella. Näistä ja muista vuodenvaihteen tunnelmista kerron nyt viikkokirjeen joulutauon aikana facebook-sivuni kautta. Seuraava viikoittainen uutiskirjeemme ilmestyy jälleen perjantaina 14.1.2022 ja tuolloin palaamme taas parlamenttikuulumisiin uusin voimin.
Toivotan Sinulle arvoisa lukija rauhallista joulun aikaa ja menestyksellistä uutta vuotta 2022.
Eero
