Perinteisellä tyylillä
Ryhmäkokousviikko jälleen takana. Viikon aikana valmistaudutaan tukevaan täysistuntoon ja siellä otettaviin kantoihin. Tämän lisäksi viikon ohjelmaan mahtui useita valiokuntakokouksia ja lainsäädäntöneuvotteluja.
Ja kaikkein tärkein. Ensin Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski palauttivat Suomen naisten hiihdossa mitalikantaan ja tänään Suomi avasi Iivo Niskasen ylivoimaisella hiihdolla kultamitalitilinsä. Perinteinen on muotia!
Tässä kirjeessä:
- Hiilitullit ja päästökauppa valmistelussa
- Lagarde rauhoitteli inflaatiokeskustelua
- Rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä turvaamme asiakasta
- Kuulimme järjestöjä rahanpesun ehkäisemisestä
- Ranska vahvistamassa yhteistä puolustusta
- Turvallisuus keskiössä tulevalla täysistuntoviikolla
Hiilitullit ja päästökauppa valmistelussa
Vaikka budjettivaliokunta ei tällä viikolla pitänytkään varsinaista kokousta, jatkui työ virallisten valiokuntakokousten ulkopuolella.
Tällä viikolla päättyi kahden budjettivaliokunnan EU:n kunnianhimoiseen 55-valmiuspakettiin (Fit for 55) liittyvän lausunnon muutosehdotusten määräaika. Valiokunta ottaa lausunnoissaan kantaa komission hiilitulliesitykseen sekä esitykseen päästökauppajärjestelmän uudistamisesta. Valiokunnan vastuualueen mukaisesti kannanotot keskittyvät EU:n budjettiin.
Muistutin omassa muutosesityksessäni, että EU:n mahdolliset uudet tulonlähteet ovat aiempien sopimusten mukaisesti tarkoitettu ensisijaisesti elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksuun. Painotin, että tästä sopimuksesta tulee pitää kiinni.
Tämä oleellinen seikka tuntuu monelta meppikollegaltani unohtuneen. Luovia ehdotuksia on esitetty esimerkiksi hiilitullirahojen ohjaamisesta osin kehitysmaille tai komission 25%:n esitystäkin suuremman osuuden uusien päästökauppatulojen ohjaamisesta sosiaalirahastoon. Etenkin päästökauppatuloja ollaan jo innolla jakamassa ja jyvittämässä moneen sinällään tarpeelliseen toimintaan, kuten esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Mutta jos raha on jo käytetty kaikkeen muuhun, niin lainan takaisinmaksuun sitä ei enää jää jäljelle. Joten olisi syytä palata perusasioihin ja varmistaa, että elvytyskokonaisuudelle löytyy maksajat sovitulla tavalla.
Kunnianhimoisen 55-valmiuspaketin työstäminen etenee nyt vauhdilla myös muissa valiokunnissa. Havaintoni mukaan kansalliset intressit ovat nyt vahvasti parlamentissakin esillä. Vapaaehtoisia maita vaikeiden sopeuttamistoimien tai isojen laskujen maksajiksi ei tunnu olevan jonossa liiaksi asti. Suomen on pidettävä tässä asiassa omista eduistaan huolta.
Lagarde rauhoitteli inflaatiokeskustelua
Kävimme maanantaina hyvän keskustelun Euroopan keskuspankin johtajan Christine Lagarden kanssa. Hänen puheensa keskiössä olivat inflaation kiihtymisen vaikutukset ja tulevat odotukset. Valiokunnassa Lagarde korosti rahapolitiikan rajoitettuja mahdollisuuksia euroalueen tämän vuotisen ennätysinflaation hillitsemiseksi ja muistutti kaikkien muutosten tapahtuvan asteittain.
Lausunto oli tervetullut hänen viimeviikkoisen lehdistötilaisuutensa kommenteista lähteneiden levottomuuksien jälkeen. Eteläisen euroalueen hallitusten lainakustannukset kipusivat lähes pandemiaa edeltäneelle tasolle, kun sijoittajat pelkäsivät keskuspankin nostavan nopeasti korkoja vastauksena maailmanlaajuiseen inflaatioon. Lagarde kuitenkin huomautti inflaation jatkuvan korkeana lähitulevaisuudessa, ennen kun se vuoden kuluessa laskee.
Lagarden viime päivien ulostulot kertovat vääjäämättömästä tosiasiasta: inflaatio on aito ongelma ja pakottaa asteittaisiin koronnostoihin. Lainanhoitokulut tulevat kasvamaan niin valtioiden, yritysten kuin yksittäisten kotitalouksienkin kannalta. Tärkeää on, että muutos tapahtuu hallitusti ja asteittain sekä huomioi talouden todellisen kehityssuunnan.
Rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä turvaamme asiakasta
Rahoitusmarkkinoiden sääntelykokonaisuuden (MiFID II ja MiFIR) tiimoilta järjestettiin päättyvällä viikolla hyviä sidosryhmätapaamisia. Ryhmäni neuvottelijana tapaan ja kuulen näissäkin asioissa merkittävän määrän eri sidosryhmien näkemyksiä. Kuulemisissa ilmeni, että tiettyjen liiketoimintamallien kannalta kaupankäyntitiedot ovat kultaakin arvokkaammat sekä se, että milli- ja nanosekunnit voivat olla joillekin ratkaisevia.
Sekuntipeliä tärkeämpänä pidän kuitenkin sitä, että tavalliset piensijoittajat ja pk-yritykset saavat rahoilleen parhaan mahdollisen tarjouksen eivätkä joudu läpinäkymättömien palkkioiden kautta huijatuiksi. Minut on parlamentin jäsenenä valittu tehtävääni varmistamaan säästöjen ja eläkkeiden maksun turvallisuus. Siksi tarkastelen tätäkin kokonaisuutta tästä asiakkaan näkökulmasta.
Kuulimme järjestöjä rahanpesun ehkäisemisestä
Myös rahanpesun vastainen työ on viikon aikana edennyt, kun kuulimme asiantuntija- ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Keskeisimpinä viesteinä tapaamisessa nousi tarve suhteelliseen riskiin perustuvaan lähestymistapaan, tasapainon ja tietosuojan tärkeys sekä tiukkojen tosiasiallisten omistajien rekisterin noudattamisen tarve. Nämä ovat keskeisiä välineitä rahanpesun torjunnassa. Ensi viikolla keskustelut jatkuvat EU:n toimielinten edustajien kanssa.
Rahanpesun vastaisen työn tärkeys korostui jälleen päättyvällä viikolla, kun Euroopan komissio aloitti oikeuskäsittelyn neljää EU-jäsenvaltiota vastaan. Portugali, Malta, Latvia ja Liettua ovat komission mukaan toimittaneet riittämättömiä tietoja rahanpesun vastaisten sääntöjen toimeenpanosta. Mailla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata ja puuttua komission nostamiin puutteellisuuksiin. Aion seurata tarkasti näiden neljän maan vastauksia ja toimintaa hyvin tarkasti.
Ranska vahvistamassa yhteistä puolustusta
Vuodenvaihteessa alkaneen Ranskan EU-puheenjohtajuuskauden merkeissä olemme Euroopan parlamentissa kuulleet maan ministereitä tulevien kuukausien painopisteistä ja tavoitteista eri politiikan aloilla.
Jo pitkään eurooppalaista yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla edistäneenä aikoo Ranska myös puolivuotisen puheenjohtajuuskautensa aikana ottaa alalla aktiivisen roolin. Puhuessaan Strasbourgin täysistunnossa viime kuussa, presidentti Macron esitteli Ranskan tavoitteita ja korosti, että Euroopan täytyy kyetä paremmin takaamaan oma turvallisuutensa.
Maanantaina turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa oli kuultavana Ranskan asevoimaministeri Florence Parly. Yhtenä painopisteenä puheenjohtajuuskaudelle ministeri Parly korosti Euroopan strategista itsenäisyyttä.
Ranskan tavoitteena on EU:n roolin vahvistaminen globaalina ja geopoliittisena toimijana, ja tämän toteuttaminen erityisesti sen suvereniteetin lujittamisen kautta. Unionille siis havitellaan suurempaa mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon, vähentynyttä riippuvuutta muista ja kaiken kaikkiaan suurempaa roolia maailmassa.
Omassa puheenvuorossani otin esille Natoon kuulumattomien maiden näkemysten huomioimisen ja EU:n hitaan reagoinnin Venäjän vaatimuksiin Nato-ovien sulkemisesta. Pakko sanoa, että Ranskan ministerin vastaukset eivät tyydyttäneet, joten asiaan palataan.
Turvallisuuden ja puolustuksen alalla kenties suurin yksittäinen tavoite on niin kutsutun strategisen kompassin hyväksyminen jäsenmaiden toimesta maaliskuussa. Strategiseksi kompassiksi nimetyssä uudessa turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnitelmassa pyritään tarkentamaan yhteistyön tavoitteita ja määrittelemään miten ne saavutetaan. Hanke sisältää EU:n toiminnan tehostamista, suojaamista, suorituskykyjen kehittämistä ja kumppanuuksien vahvistamista koskevia aloitteita. Keväällä on odotettavissa myös erillinen puolustusta koskeva huippukokous.
Maanantain keskustelussa useat meppikollegani nostivat esiin myös kumppanuuden tiivistämisen Afrikan kanssa sekä läsnäolon lisäämisen indopasifisella alueella. Samoin Euroopan kyky puolustautua uusien uhkien edessä -kuten kyber- ja hybridiuhat tai avaruudessa – herättivät mielenkiintoista ajatustenvaihtoa. Luonnollisesti myös Ukrainan kriisi väritti omalta osaltaan keskustelua.
Turvallisuus keskiössä tulevalla täysistuntoviikolla
Vuoden toinen täysistuntoviikko on edessä ensi viikolla Strasbourgissa. Keskustelua tullaan käymään muun muassa syöväntorjuntastrategiasta, EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehityksestä ja EU:n ja Venäjän suhteista. Viimeisimmästä teemasta olin keskustelemassa eilen torstaina A-studiossa. Keskustelun voit katsoa tämän linkin kautta.
Maanantaina parlamentissa vietetään yhteisvaluutta euron 20-vuotisjuhlaa. Aiheesta täysistuntoon meppien kanssa tulee keskustelemaan Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.
Oma veikkaukseni on, että ensi viikolla ihan syystäkin katseet ja keskustelut kohdistuvat jälleen myös Ukrainan vakavaan tilanteeseen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on luvannut osallistua Euroopan parlamentin täysistuntoon.
Eero
