People holding hands up in parliament

Viikon kuulumiset 8/2020

Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.

Varsinainen vauhtiviikko Brysselissä on takana. Talous- ja rahavaliokunnassa hyväksyttiin tärkeitä mietintöjä. EU-parlamentin ja jäsenmaiden parlamentit kokoustivat kaksi päivää yhdessä talouspolitiikan ohjaamisen merkeissä ja budjettivaliokunnan puolella sain valmiiksi Euroopan Investointipankin toimintaa ohjaavaa mietintöä koskevat neuvottelut. Muutama muukin asia saatiin liikkeelle. Olen myös ehtinyt opiskella lisää rahanpesun vastaisia lääkkeitä ja tavata mm. Saksan poliisipäällystöä aiheen merkeissä.

Talous- ja rahavaliokunnan kokouksia

Viikon mukaviin asioihin kuului myös Suomen Pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasen tapaaminen ECON-valiokunnassa. Liikanen oli valiokunnassa keskustelemassa kansainvälisistä kirjanpitostandardeista päättävän IFRS-säätiön puheenjohtajana. Omassa puheenvuorossani korostin selkeän taloudellisen tiedon ja tilintarkastuksen merkitystä, jotta sijoittajat saavat oikean kuvan yritysten tilasta. Virheellisillä tiedoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Keskusteluissa tuli esiin myös huoli, että Yhdysvallat ei ole ottanut käyttöön IFRS:ää. Kansainväliset standardit on kuitenkin monessa yrityksessä otettu käyttöön, vaikka virallista pakotetta ei ole, joten myös Atlantin takana yritysten taloudelliset tiedot alkavat olla vertailukelpoisia.

Talous- ja rahavaliokunnassa äänestettiin myös vuosittaisesta kilpailukykyraportista. Raportti hyväksyttiin muutosten jälkeen. Oma muutosesitykseni tuli äänestyksen jälkeen mukaan lopulliseen raporttiin. Valiokuntana vaadimme komissiota päivittämään valtiontukijärjestelmää erityisesti energiatuotantoon liittyvien tukien osalta huomioimaan paremmin ilmastonmuutoksen torjunnan vaateet. Lisäksi nostin esiin taloudelliseen tiedon läpinäkyvyyteen liittyen huolen siitä, että tiintarkastus on Euroopassa vahvasti neljän suuren yrityksen käsissä. Britanniassa kilpailuviranomaiset ovat ottaneet tämän aiheen tarkasteluun ja sama pitäisi tehdä koko Euroopassa.

Investointipankkia koskevat neuvottelut päätökseen

Viime marraskuusta lähtien olen ollut oman ryhmäni neuvottelijana budjettivaliokunnan mietinnössä Euroopan Investointipankista. Nuo neuvottelut saatiin päätökseen torstaiaamuna. Valtaosa tekstistä saatiin yksikieliseksi, mutta muutama erimielisyyden aihe menee valiokunnan ratkaistavaksi. Täysistunto taas ottaa kantaa mietintöön maaliskuun lopulla.

Lopputulokseen voin olla varsin tyytyväinen. EIP:n rooli rahoittajana kasvaa edelleen vihreän kehityksen ohjelman myötä. Pankin tase onkin moninkertaistumista niistä vuosista kun muuan Sauli Niinistö oli pankin johdossa.

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että mietintöluonnoksessa on selkeä kannanotto pankin toiminnan ulkopuolisesta arvioinnista ehtona mahdolliselle pankin pääoman nostoilla. EU-pankin ollessa kyseessä on erityisen tärkeää, että pankki rahoittaa hankkeita, jotka ovat paitsi hyödyllisiä myös sellaisia hankkeita, joissa julkisen rahoittajan mukanaolo tuo todellista lisäarvoa.

FinTech -työryhmä aloitti työnsä

Parlamentaarinen FinTech työryhmä aloitti työnsä tällä viikolla. Olen mukana ryhmässä toisena sosialidemokraattisen ryhmän edustajana. Finanssiteknologia on maailman nopeiten kasvava ala ja siinä on paljon mahdollisuuksia eurooppalaisille. Poliittisessa päätöksenteossa meidän on arvioitava sekä hyötyjä että haittoja. Uudenlaiset maksutavat alkaen kryptovaluutoista ja erilaisista mobiilimaksamisen uusista tekniikoista ovat tulossa vauhdilla markkinoille. Näillä on varmasti vaikutusta taloudelliselle vakaudelle.

Tulevaisuuden investoinnit ja uudet kasvua tuovat hankkeet toivotetaan parlamentissa tervetulleiksi. Meidän pitää kuitenkin poliittisina päättäjinä pitää huolta siitä, että tämä tapahtuu vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Kuluttajansuoja ja tietoturvallisuus on myös huomioitava.

Suomalaisia parlamentissa – tapaamisia ja parlamentaarinen yhteiskokous

Tiistaina ja keskiviikkona istuin suomalaisten ja muidenkin 26 jäsenmaan kansanedustajien kanssa pohtimassa Talous- ja rahaliiton sääntöjen kehittämistä.

Talous- ja rahaliiton uudistuksessa tullaan ratkaisun hetkiin tämän vuoden aikana. Tämän viikon keskustelut osoittivat mielipiteiden olevan edelleenkin aika kaukana toisistaan. Ranskan johdolla eteläiset maat ovat halukkaampia siirtymään kohti suurempaa yhteisvastuuta ja Saksan johtama pohjoinen on edelleen epäilevä. Kirjoitan aiheesta hiukan enemmän lähipäivinä ilmestyvässä AKAVA:n nettikirjoitussarjassa.

Vahvassa roolissa keskusteluissa oli myös digiverotusta koskevan uudistuksen aikaansaaminen. EU linjasi viime vuoden puolella, että tämän vuoden aikana tarvitaan kansainvälisistä neuvotteluista tulosta tai muutoin EU tekee päätökset omasta suuria monikansallisia digiyrityksiä koskevasta eurooppalaisesta verosta. Isot yrityksen kuten Google, Facebook ja Amazon tekevät Euroopassa miljardien bisnestä mutta verotuloja ei tänne jää.

OECD:n johdolla käydyt neuvottelut ovat tuottaneet tulosta. Neuvotteluissa on syntynyt alustava yhteisymmärrys, jonka ulkopuolella toistaiseksi Yhdysvallat. Neuvottelut jatkuvat seuraavaksi G20-maiden valtiovarainministerien kokouksessa maaliskuussa Saudi-Arabiassa Riadissa.

Suomesta parlamenttiviikon tapaamisissa paikalla oli Johannes Koskisen johdolla Juhana Vartiainen, Merja Kyllönen, Arto Pirttilahti, Mats Löfström ja Ville Vähämäki. Suomen edustajien ansioksi täytyy laskea ahkera osallistuminen ja näiden kahden päivän tehokas hyödyntäminen. Tämän joukon asioihin paneutumisesta äänestäjät voivat olla ylpeitä.

Torstaina ohjelmassani oli myös tapaaminen Uudenmaan maakuntaliiton valtuuskunnan kanssa. Oli mukava tavata maakuntaliiton tarkastusvaliokunnassa toimivia uusmaalaisia. Olin itse kahdeksan vuotta maakuntaliiton valtuuston puheenjohtajana ja tässä työssä opin arvostamaan maakuntien roolia ja kykyä yhteistyöhön.

Liikennehankkeet etenevät

Olen aiemmin kritisoinut sitä, että Suomi on jättänyt käyttämättä mahdollisuudet saada isoihin liikenteen infra-hankkeisiin EU-rahoitusta. Viime vuosien aikana olemme saaneet noin kymmenesosan siitä rahasta, jonka Ruotsi on saanut.

Liikenneministeri Timo Harakka kääntää nyt vihdoin suuntaa. Torstaina kerrottiin, että valtio hakee EU-tukea Tunnin-junan ja Suomi-radan suunnitteluun. 37,5 ja 11,7 miljoonan lisätuki on tärkeä ja on hyvä, että infra-hankkeet edistyvät. Hyvä Timo!

Kirje komissiolle rahanpesusta

Jätin tänään perjantaina komission varapuheenjohtajalle Dombrovskisille kirjeen, jossa kiinnitetään huomiota komission toimiin rahanpesun ja veronkierron estämiseksi. Tulossa on isoja lakipaketteja aiheisiin liittyen mutta huolena on, etteivät toimenpiteet ole tarpeeksi riittäviä.

Tarvitsemme myös vahvempia vaatimuksia jäsenmaille, jotta rahanpesun vastaiset toimet saadaan kaikkialla täytäntöön. Olen monessa yhteydessä sanonut, että rahanpesun estämisessä Eurooppa on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Kansallista liikkumavaraa on paljon, joten rahanpesijät käyttävät hyväkseen maita, joissa valvonta on puutteellista.  Tarvitsemme yhtenäiset käytännöt, jotta pystymme pitämään markkinat reiluina rehellisille toimijoille ja kansalaisille.

Scroll to Top