Viikon kuulumiset 8/2021

Valiokuntaviikko on takana. Kaikki kolme omaa valiokuntaani olisivat tällä viikolla koolla ja lisäksi monia keskustelutilaisuuksia, joissa pohjustettiin EU:n isoa uudistusohjelmaa.

Tässä koonnissa:

  • Parlamentaarinen viikko
  • Budjettivaliokunnassa tapahtuu
  • Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulumiset
  • Kiireinen viikko verovaliokunnassa
  • Eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen
  • Krimin annektoinnin 7. muistopäivä
  • Ensi viikko

Parlamentaarinen viikko

Viikko alkoi EU-parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteisellä videokokoontumisella. Mukana oli 250 parlamentaarikkoa kaikista EU:n jäsenmaista. Avajaisistunnossa puhuivat muun muassa Euroopan parlamentin puheenjohtaja Sassoli, komission puheenjohtaja von der Leyen, neuvoston puheenjohtaja Michel ja YK:n pääsihteeri Guterres.

Iso viesti maailman päättäjiltä meille eurooppalaisille oli satsaaminen vahvaan kasvupolitiikkaan ja sitä kautta työllisyyteen. EU:n elvytyspoltiikkaan kohdistuu nyt paljon mielenkiintoa – ei niinkään vain yleisen elvytyksen kautta, vaan siitä näkökulmasta, että elvytys kohdistuu investointeihin, jotka toteuttavat Pariisin ilmastosopimuksen ja digitaalisen yhteiskunnan rakentamisen suuria tavoitteita. Jos elvytys nopeuttaa välttämätöntä uudistustyötä, se voi koitua meille kaksinverroin eduksi verrattuna vain perinteistä elvytystä tekeviin, kuten Yhdysvaltoihin.

Jäsenmaiden parlamentaarikkojen kommentit noudattivat varsin tuttua linjaa. Keskustelussa kävi selväksi, että toistaiseksi vain kuusi maata on hyväksynyt elvytyskelkan liikkeelle lähdölle välttämättömän EU:n omien varojen päätöksen. Nyt toivottiinkin omissa varoissa nopeita päätöksiä, jotta elvytysohjelman käynnistyksen päästäisiin koko EU:ssa.

Budjettivaliokunnassa tapahtuu

Budjettivaliokunnan keskeisimpiä teemoja on ollut EU:n ensi vuoden budjetin valmistelu. Parlamentti tulee esittämään omaa kantaansa ja ohjeistustaan komissiolle budjetin suuntaviivoista. EPP:n Karlo Ressler on hakenut parlamentin kannalle suuntaviivoja ja prioriteetteja. Luonnollisesti ykkösprioriteetti on koronan aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen. Suuntaviivoiksi ovat taas muodostuneet investointien lisääminen ja työttömyyden torjuminen, joita haetaan talouden elinvoimaisuuden kautta. Lisäksi halutaan painottaa digitaalista ja vihreää siirtymää, keinoja vastata väestörakenteen haasteisiin, antaa nuorille parempia tulevaisuudennäkymiä, sekä taata turvallinen ja vauras ympäristö eurooppalaisille.

Osana budjetin työstöä tulisi vahvistaa EU-ohjelmien ja virastojen työkaluja veronkiertoon puuttumiseksi ja rahanpesun torjumiseksi. Sekä EU:n että jäsenvaltioiden budjetit kärsivät veronkierrosta ja rahanpesusta. Saamatta jääneet verotulot nimittäin koituvat tavallisten kansalaisten ja tunnollisten veronmaksajien kontolle. Etenkin koronapandemiasta toipumiseksi on tärkeää, että verovaroilla saadaan tuettua elpymistä. Siksi pöytäsin parlamentin vuoden 2022 budjettiluonnokseen muutosehdotuksia, joilla tuettaisiin veronkierron ja rahanpesun kitkentää.

Neuvottelut oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin liittyvästä julkisen sektorin lainajärjestelystä ovat jatkuneet jo jonkin aikaa. Oikeudenmukaisen siirtymän lainajärjestelyssä on kyse rahoituksesta ja investoinneista, joilla mahdollistetaan toimia EU:n siirtymässä kohti EU:n ilmastotavoitteita ja ilmastoneutraalia taloutta. Neuvottelut jatkuivat myös tällä viikolla ja alkavat olla loppusuoralla. Tämän lisäksi ensi viikolla alkaa työskentely brexit-mukautusvarauksen parissa. Sillä pyritään tukemaan jäsenvaltioita, alueita ja toimialoja, jotka ovat kärsineet eniten Iso-Britannian EU-erosta.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulumiset

Tiistaina keskustelimme tiiviisti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ja Euroopan komission kanssa GameStop-saagasta, joka sai Wall Streetin raivostumaan. Tammikuun lopussa Reddit-foorumilla järjestetty yksityissijoittajaryhmä investoi voimakkaasti amerikkalaiseen videopeliyhtiöön GameStopiin vastatakseen suuriin hedge-rahastoihin, jotka olivat lyöneet vetoa sen romahduksesta. Kaikki tämä luonnollisesti aiheutti häiriötä rahoitusmarkkinoille ja niiden luotettavuudelle tavallisen sijoittajan kannalta. Komission ja ESMA:n mukaan vastaavien tapahtumien todennäköisyys EU:ssa näyttää olevan melko rajallinen. Olen kuitenkin samaa mieltä ESMA:n päällikön Steven Majoorin kanssa, että tapauksesta jäi paljon opittavaa. Ensinnäkin kasvavaa ”nollatilaus”-välittäjien ilmiötä, kuten GameStop -tapauksessa käytettyä Robinhood-alustaa, tulisi hänen mielestään tutkia tarkemmin. Ilmaisia lounaita ei nimittäin ole olemassa. Tämä pätee myös muihin käytäntöihin, kuten sijoittamisen ”pelaamiseen” kaupankäynnillä osakkeilla mobiilisovelluksissa, joiden on tarkoitus olla hauskoja ja viihdyttäviä.

Lisäksi Majoor korosti perustellusti, että väärien tai harhaanjohtavien tietojen julkaiseminen liikkeeseenlaskijasta tai rahoitusvälineestä sosiaalisessa mediassa voi myös olla markkinoiden manipulointia. Komissio ilmoitti aloittavansa vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vähittäissijoituksia koskevan strategian, jossa otetaan huomioon muun muassa uuden tekniikan ja digitaalisten alustojen vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen. Sijoittajansuojan ja markkinoiden eheyden parantaminen on välttämätöntä, joten aion seurata näitä kehityksiä lähikuukausina.

Kiireinen viikko verovaliokunnassa

Verovaliokunnassa perehdyimme Cum-Ex -skandaaliin asiantuntijoiden kanssa tarkemmin. Cum / Ex Files -tapauksessa vuonna 2018 eurooppalaiset pankit pystyivät välttämään yli 55 miljardin euron osinko-osuuksien verotuksen 15 vuoden aikana 11 jäsenvaltiossa. Tämä on jälleen yksi järkyttävä skandaali, jonka tutkivat journalistit paljastivat. Kuulemiseen osallistunut, kohun paljastaneen tutkivan journalismin Connectiv-yhteisön päätoimittaja Olaya Argüeso Pérezin huomio siitä, että tieto tuntuu liikkuvan helpommin journalistien kuin viranomaisten välillä, on oikea ja samaan aikaan hyvin huolestuttava. Tätä ei voida hyväksyä, ja tilanne osoittaa selkeän muutostarpeen.

Poliittisten päättäjien olisi todellakin oltava ennakoivasti tilanteen päällä, eikä reaktiivisesti korjaamassa vahinkoja. Asiantuntijat korostivat tarvetta poistaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja veroviranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskevat oikeudelliset rajoitukset. Ja tämän paremman yhteistyön on tapahduttava myös rajojen yli, koska rahoitusmarkkinat toimivat maailmanlaajuisesti, eikä sitä siksi voida valvoa ja valvoa vain paikallisesti tai kansallisesti. Tämä on ehdottomasti yksi keskeisistä kohdista tulevassa rahanpesun torjunnan sääntelyn uudistamistyössä.

Toisena keskeisenä teemana tällä viikolla oli digitaalisen verotuksen raportti. Mietintöluonnos esiteltiin ja tarkistukset jätettiin käsiteltäväksi. Raportin tavoite on selvä: Parlamentti haluaa lähettää selkeän viestin OECD:lle, jonka pitäisi löytää asiasta sopu tämän vuoden heinäkuuhun mennessä. Kyseessä on jälleen yksi uusi takaraja, sillä tuloksia tavoitettiin jo viime vuoden aikana. Joka tapauksessa nyt näyttää siltä, että Yhdysvalloissa presidentin vaihtuminen antaa suurempaa aihetta odottaa kohtuullisia tuloksia. Presidentti Bidenia kiinnostaa yritysten osallistuminen yhteiskunnan välttämättömien toimintojen rahoitukseen.

OECD pyrkii vastaamaan talouden digitalisaatiosta johtuviin verohaasteisiin maailmanlaajuisesti. G20-kokouksen oli määrä hyväksyä tämä työ vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta se on nyt siirretty vuoden 2021 puoliväliin, ja sen tavoitteena on löytää koordinoitu lähestymistapa verotusoikeuksien uudelleen jakamiseen ja verotuksen uudelleen määrittelemiseen.

Suurten teknologiayritysten tulot ovat kasvaneet merkittävästi kriisin aikana. On pelkästään kohtuullista, että myös digijätit osallistuvat verotuksen kautta yhteiskuntien jälleenrakennukseen ja tekevät oman osansa – kuten kaikki muutkin. Asianmukaiset kansainväliset verolait ovat avain oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen verotusjärjestelmään. Sillä puututaan eriarvoisuuteen ja varmistetaan varmuus ja vakaus, jotka ovat kilpailukyvyn sekä yritysten tasavertaisten toimintaedellytysten vaade etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Mitkä ovat seuraavat vaiheet?

Jos sopimus tehdään OECD:n tasolla, EU toteuttaa tuloksen EU:n lainsäädäntöön. Jos sopimusta ei tehdä, valittu komission puheenjohtaja on sitoutunut EU:n johtamiin toimiin verosääntöjen mukauttamiseksi digitalisaatioon. Monivuotisen rahoituskehyksen ja elvytyspakettisopimuksen puitteissa neuvosto sisällytti digiveron omien varojen etenemissuunnitelmaan, jonka komission olisi toimitettava kesäkuuhun 2021 mennessä.

Viikon merkittäviin myönteisiin aikaansaannoksiin kuuluu neuvostossa loppuviikosta saavutettu sopu yritysten tulosten ja verovastuiden maakohtaisesta raportoinnista. EU-parlamentti on ajanut tätä pitkään ja olen puhunut tässä suuremman avoimuuden puolesta myös Suomen eduskunnassa. Suomi yritti tätä omalla puheenjohtajuuskaudellaan, mutta ei saanut riittävästi tukea. Nyt Portugalin kaudella riittävä enemmistö syntyi. Loistava juttu! Ilon päivä!

Eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta oli kutsunut europarlamentaarikkoja kuultavaksi hallituksen EU-selonteon merkeissä. Maatalouspolitiikka on kokonaisuudessaan EU-politiikkaa ja metsäasioistakin puhutaan yhä enemmän yhdessä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Keskustelussa korostin välttämättömyyttä ottaa suomalaisessa vaikuttamisessa europarlamentti todesta, sillä yhä useammassa asiassa parlamentin mielipide näyttelee tärkeää roolia ja parlamentti on yhteispäättäjä neuvoston kanssa.
Samoin korostin sitä, että vaikuttamisen tulee tapahtua ajoissa, eikä sitten kun ratkaisuehdotuksia on jo saatu joko komissiolta tai muilta jäsenmailta.

Metsäasiat ovat seuraava suuri koitos suomalaisten vaikuttamiselle. Toivonkin,että Suomessa rakentuisi suurempi konsensus metsäasioiden ympärille, jotta meidät otettaisiin myös Euroopassa paremmin vastaan.

Krimin annektoinnin 7. muistopäivä

EU:n ulkoministerit sopivat maanantaina uusien pakotteiden asettamisesta Navalnyin ja rauhallisten mielenosoittajien perusoikeuksien loukkauksiin syyllistyneille. Pakotteet ovat esimerkki EU-parlamentin viime joulukuussa hyväksymän uudesta ihmisoikeuksien pakotemekanismista, joilla voidaan tarttua kansainvälisiä ihmisoikeuksia rikkoviin toimiin ilman taloudellisten seurausten tuottamista tavallisille kansalaisille.

EU:n ja Venäjän suhteiden sanotaan olevan tällä hetkellä kriisissä. Navalnyin tapaus on todella osoittanut sen, miten osapuolten välisessä yhteistyössä eletään nyt haastavia aikoja, mutta vaikeudet alkoivat jo vuonna 2014 Venäjän vallatessa Krimin niemimaan. Krimin annektoinnista tuli eilen kuluneeksi seitsemän vuotta. Tuona aikana Venäjä on määrätietoisesti jatkanut toimia niemimaan liittämiseksi itseensä muun muassa liikenneyhteyksiä rakentamalla, jakamalla asukkaille Venäjän passeja sekä sotilaallistamalla aluetta. Kansalaisyhteiskuntatoimija Ukraine World Congressin järjestämässä tilaisuudessa torstaina kuultiin myös, miten kiinniotettujen ihmisoikeuspuolustajien ja toimittajien määrä on kasvussa.

EU:n ulkopolitiikan korkein edustaja Josep Borrell toisti eilisessä julkilausumassaan EU:n tuomitsevan laittoman annektoinnin. EU ei tunnusta Krimiä osaksi Venäjää ja pitää liittämistä vakavana Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden loukkauksena. EU ei myöskään hyväksy Venäjän kansallistamistoimia tai asevelvollisuuden ulottamista krimiläisiin saatikka ihmisten sanan- ja uskonnonvapauden rajoittamista tai ihmisoikeuksien puolesta toimivien häirintää.

Itä-Ukrainan konfliktiin on pyritty hakemaan ratkaisuja Normandia-formaatissa Venäjän, Ukrainan, Saksan ja Ranskan kesken nk. Steinmeierin formulan pohjalta. Sen mukaan Ukraina hyväksyy itsehallinnollisesta statuksesta päättävien vaalien järjestämisen separatistien hallitsemilla alueilla, mutta vain Etyjin valvonnan alla ja vasta Venäjän vetäydyttyä alueilta. Tilanne on kuitenkin ajautunut todelliseen lukkotilaan, Venäjä ei ole valmis irrottamaan otettaan Ukrainasta. Konfliktista on tullut myös merkittävä kansalaisia jakava tekijä Ukrainassa.

Ensi viikko

Ensi viikosta on tulossa hyvin intensiivinen erityisesti Euroopan investointipankkia koskevan työn kanssa, sillä olen vastuussa EIP:n vuosiraportista ja tulevalla viikolla työstössä ovat muutosesitykset. Lisäksi suurena asiana on vastuullani olevan Brexitin säätelyvaraus, jossa siinäkin on määräaikoja lähestymässä. Onpa maanantaina vielä takaraja myös digitaalisen verotuksen raportin muutosesityksillekin, joten tiukkaa asiaa on tiedossa.

Maaliskuun myötä Suomen koronarajoitukset jälleen kiristyvät. Kyseessä on nyt tärkeä loppukiri, kunnes rokotekattavuus riittää nujertamaan viruksen ja sen varianttien etenemisen. Turnausväsymystä on havaittavissa, mutta luotan suomalaisiin ja siihen, että tästäkin selvitään.

Pysytään kuulolla.

Eero

Vieritä ylös