Ryhmäkokousviikko takana. Etätyön huono puoli on, että tilaisuuksia ja kokouksia tulee ohjelmaan liikaa. Parhaana päivänä oli 16 eri tilaisuutta, mikä ei enää ole tervettä. Mutta näillä mennään.
Tärkeitä asioita tähän viikkoon mahtuu paljon.
Tässä kirjeessä:
• Unkarin Fidez
• Yritysverotuksen läpinäkyvyys paranee
• Direktiivi palkkojen avoimuudesta
• Kiireinen viikko talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
• Brexit-mukautumisvaranto
• Tulevaisuuskonferenssi
• 6G-teknologian kehittäminen on jo alkanut
• Facebook-live sunnuntaina 7.3. klo 11
• Ensi viikko
Unkarin Fidez
Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä hyväksyi keskiviikkoaamuna sääntömuutoksen, joka mahdollistaa Unkarin Fideszin erottamisen ryhmästä. Hyväksytyn sääntömuutoksen seurauksena Fidesz ilmoitti Unkarin pääministeri Viktor Orbánin suulla, että Fidesz eroaa EPP:stä. Nähtäväksi jää, miten Unkarin 13 Fidesz-meppiä europarlamentissa järjestäytyvät.
EPP:lta on odotettu rajanvetoa harvainvaltaisesti toimivaan Fidesziin vuosia. Kokoomus on vaatinut toimenpiteitä jo pitkään. Sinnikkyys ja oikein toimiminen johti nyt toivottuun lopputulokseen. Oikeusvaltioperiaatteen suojaaminen vaatii käytännön toimia myös puolueilta.
Unkarin demokratiavajeen ongelmia tämä ei kuitenkaan korjaa. Suurena Unkarin ystävänä olen seurannut tilannetta pitkään ja olen nykytilanteeseen hyvin pettynyt. Orbánin toiminta on rapauttanut maan ihmisoikeustilanteen ja oikeusvaltioperiaatteelle on viitattu kintaalla. Onneksi EU:n elpymiskokonaisuuden ja monivuotisen rahoituskehyksen ehdoiksi sidottiin oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Unkari saa huomattavan määrän EU-rahoitusta – joka muodostaa liki 5% maan taloudesta – joten jokin ohjausvaikutus oikeusvaltioperiaatteella EU-varojen käytön ehtona on toivottava ja todennäköinen. EU:n onkin nyt suurella tarkkuudella seurattava sitä, miten elpymisvaroja ja muuta EU-rahoitusta todella käytetään.
Yritysverotuksen läpinäkyvyys paranee
Nyt saavutettiin läpimurto verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta! Neljä vuotta sen jälkeen, kun parlamentti hyväksyi kantansa julkista maakohtaista raportointia koskevaan lakiluonnokseen, jäsenmaiden hallitukset pääsevät vihdoin neuvottelemaan sopimuksesta. Parlamentin neuvottelijat saivat torstaina ilmoituksen neuvotteluiden aloittamisesta.
Julkinen maakohtainen raportointi velvoittaa monikansalliset yritykset taloudelliseen läpinäkyvyyteen siitä, missä ne tuottavat voittoja ja mihin he maksavat veroja.
Erityisesti koronapandemian ja massiivisten yritystukien myötä kansalaisilla on vielä suurempi oikeus tietää, mitkä monikansalliset yritykset pelaavat oikeudenmukaisten sääntöjen mukaan ja mitkä yritykset pyrkivät vapaamatkustamaan.
Parlamentti toi raportin neuvotteluihin muutaman lisäulottuvuuden:
- Monikansallisilta yrityksiltä pyydetyt tiedot on esitettävä erikseen, myös jokaisesta EU:n ulkopuolisesta veroalueesta;
- Monikansallisten yritysten on saatettava vuosiraportti tuloverotiedoista julkisesti saataville maksutta ja toimitettava kertomus komission hallinnoimaan julkiseen rekisteriin;
- Arkaluonteisia yritystietoja varten on lisätty suojalauseke, jonka avulla monikansalliset yritykset voivat väliaikaisesti jättää pois tietoja, kun niiden paljastaminen vahingoittaisi
vakavasti heidän kaupallista asemaansa; - Veroraporteissa annetaan lisätietoja täydellisemmän kuvan saamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tiedot kaikkien kokopäiväisten työntekijöiden määrästä, käyttöomaisuus, ilmoitettu pääoma, verotuksellinen etuus tai julkiset tuet;
- Tytäryhtiöihin, joiden liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa, sovellettaisiin myös maakohtaisia raportointivaatimuksia.
Hieno askel oikeudenmukaisemman verotuksen edistymisessä.
Direktiivi palkkojen avoimuudesta
Euroopan komissio julkisti odotetun ehdotuksen direktiiviksi palkkojen avoimuutta koskevien toimenpiteiden käyttöönotosta. Tämä on ensimmäinen ja välttämätön askel miesten ja naisten välisten palkkaerojen poistamiseksi: naiset ansaitsevat keskimäärin 14,1% vähemmän kuin miehet vastaavissa asemissa.
Kolmesti viivästynyt, nyt viimeinkin esitelty direktiivi sisältää sitovia, lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joita sosialidemokraattien ryhmä on peräänkuuluttanut jo kauan. Direktiiviä sovellettaisiin kaikkiin työnantajiin ja työntekijöihin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Sen avulla voidaan lisätä palkkojen avoimuutta yrityksissä, määrätä seuraamuksia sääntöjen noudattamatta jättämisestä ja maksaa korvauksia asianosaisille. Yritysten on raportoitava sukupuolten välisistä palkkaeroista ja korjattava kaikki perusteettomat epätasapainot. Työntekijöillä on oikeus saada tietoa palkasta, ja rekrytoijia kielletään kyselemästä työnhakijoilta heidän nykyistä palkkaansa.
Nyt julkistettu direktiiviehdotus voi vielä vahvistua parlamentin käsittelyssä. Tarkoitus on, että direktiivistä muodostuu työkalu, joka tukee palkkatasa-arvon kehittymistä ja toisaalta myös rakentavaa työehtosopimuskulttuuria.
Kiireinen viikko talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
ECON-valiokunnassa kävimme keskustelu komission varapuheenjohtaja Dombrovskisin ja komissaari Gentilonin kanssa ja valiokunnalle esiteltiin komission tiedonantoa, jossa hahmotellaan koronakriisiin vastaavaa finanssipolitiikan päivitettyä lähestymistapaa. Pääviesti oli selvä. Verotuksellista tukea tulisi jatkaa niin kauan kuin tarvitaan. Nykyisten viitteiden perusteella yleinen pakolauseke pysyisi voimassa vuoteen 2022 ja poistettaisiin käytöstä vuonna 2023. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä elvytys- ja sopeutumisväline parhaansa mukaan, koska se antaa niille ainutlaatuisen mahdollisuuden tukea talouttaan rasittamatta julkista taloutta.
Oikeat, väliaikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat sujuvan paluun kestävään budjettiin keskipitkällä aikavälillä. Pakolauseke antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden toteuttaa toimenpiteitä kriisin ratkaisemiseksi asianmukaisesti, poiketen budjettivaatimuksista, joita normaalisti sovellettaisiin Euroopan finanssipolitiikan puitteissa. Komission mielestä päätökset pakolausekkeesta on tehtävä sen jälkeen, kun taloudellinen tila on arvioitu määrällisten perusteiden perusteella. Taloudellisen toiminnan taso EU:ssa tai euroalueella verrattuna kriisiä edeltäneisiin tasoihin (eli vuoden 2019 loppuun) olisi keskeinen määrällinen kriteeri komissiolle arvioitaessa yleistä pakolausekkeen käytöstä poistamista tai jatkamista.
Uskon toistaiseksi nykyisten epävarmuustekijöiden vuoksi, että tämä on oikea lähestymistapa. Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää, että aloitamme pohdinnan siitä, miten tarvittavia vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä voitaisiin muuttaa uuden taloudellisen tilanteen huomioon ottamiseksi.
Valiokunnan työryhmässä avasimme keskustelun digitaalisesta rahoituspaketista. On selvää, että digitalisaatio on muuttanut rahoitusalaa melko voimakkaasti viime vuosina, kun sekä uudet toimijat, kuten pienet fintech-yritykset, että suuret teknologiajätit, kuten Facebook, ovat aktivoituneet. Jos kehitystä säännellään asianmukaisesti, on tämä tervetullut suuntaus. Ryhmämme edustajana kryptovaluuttojen sääntelyn markkinoiden MICA-raportissa pidän tärkeänä sitä, että kehitämme sääntelykehyksen, joka edistää rahoitusalan innovointia, mutta tehden sen tavalla, jossa rahoitusvakaus, sekä sijoittajansuojaan ja markkinoiden eheyteen liittyvät kysymykset ovat huomioitu. Tulevina kuukausina edessä on melko paljon työtä ehdotusluonnoksen parantamiseksi näiltä osin.
Torstaina käytiin hyvä keskustelu pk-yrityksille suunnattavista valtiontuista. Tukea on yli 3 biljoonaa. Meille valiokunnan jäsenille esitelty tutkimus osoittaa selvästi erot jäsenvaltioiden kyvyssä tukea yrityksiään sekä riskin epäreiluille asetelmille. Komissio otti laajemman näkökulman korostaen, että valtiontuki on vain yksi monista kriisin aikana käytetyistä tukimuodoista. Nähdäkseni valtiontuki on keskeinen väline, ja on tärkeää, että kriisin aikana on sovellettu joustavampaa lähestymistapaa valtiontukijärjestelmien hyväksymisessä erityisesti pk-yritysten tukemiseksi. Samanaikaisesti tärkeää on, että apu menee elinkelpoisille yrityksille eikä yrityksiä pidetä keinotekoisesti hengissä. Uskon edelleen siihen, että valtiontukisääntöjen tarkkaa tulkintaa tarvitaan sen varmistamiseksi, ettivät suuryritykset pääse kuorimaan kermoja päältä. Suuryritysten veroetuudet ovat epäoikeudenmukaisia ja tapahtuvat liian usein paikallisten pk-yritysten tukemisen kustannuksella.
Brexit-mukautumisvaranto
Eurooppa-neuvosto päätti heinäkuussa 2020 uuden erityisvälineen, Brexit-mukautumisvarannon perustamisesta (Brexit Adjustment Reserve), jonka kokonaismääräraha on 5 miljardia euroa. BAR:n tavoitteena on tarjota taloudellista tukea jäsenvaltioille, alueille ja aloille, jotka kärsivät eniten Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytymisestä EU:sta ja lieventää täten sen kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Kalastus ja jäsenmaiden riippuvuus Ison-Britannian kalastusvesistä on huomioitu jakoperusteissa omana kokonaisuutenaan. Etenkin Irlanti ja Hollanti, mutta myös Belgia ja Tanska kuuluisivat nettosaajiin. Suomi saisi komission alustavan laskelman mukaan 13-14 miljoonaa euroa.
Varantoa voisi komission esityksen mukaan käyttää tukemaan yrityksiä, alueita ja paikallisyhteisöjä sekä edistämään työllisyyttä ja henkilöstön uudelleenkoulutusta. Myös tullikäytäntöjen sujuvoittaminen sekä tiedonjako brexitin vaikutuksista niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisille sisältyy BAR:lle asetettuihin tavoitteisiin. Varannon 5 miljardista jaettaisiin ennakkomaksuna heti neljä miljardia, jonka jälkeen lisämiljardi allokoituisi komission ehdotuksen mukaisesti eniten kärsineille maille. Suomessa mietitään parhaillaan tukirahan käyttökohdetta.
Omissa muutosesityksissäni esitinkin, että jäsenmaiden tulisi kohdistaa tukea erityisesti niille sektoreille, alueille tai paikallisyhteisöille, jotka kärsivät brexitistä eniten ja varmistaa, että vanhojen työpaikkojen tilalle luodaan uusia. Esimerkiksi etenkin pk-yritykset ovat kärsineet brexitin vaikutuksista. Pk-yrityksillä ei ole ollut vastaavanlaisia resursseja investoida varautumistoimenpiteisiin kuin isommilla yrityksillä. Myös Ison-Britannian aluevesistä riippuvaiset kalastajakylät ja Irlannin raja-alueet ja esimerkiksi brittituristien suosiossa olevat kohteet, kuten Lappi, ovat haavoittuvaisempia, joten olisi oikeudenmukaista kohdistaa tukea etenkin näille alueille. Esitin myös, että lisämiljardista voisivat hyötyä kaikki jäsenmaat, ketään ei rajattaisi automaattisesti pois. Komission alkuperäinen ehdotus ei sisällä teknisen avun lukemista osaksi varannolla katettavia kuluja. Hain tähän muutosta, koska hallintotaakka esimerkiksi Suomen kaltaiselle maalle, joka saa suhteellisesti vähemmän, olisi muuten kohtuuton. Uusien hallintojärjestelmien luominen BAR:ia varten ei olisi järkevää tai kustannustehokasta.
Budjettivaliokunnan kokouksessa toin myös esiin huoleni siitä, ettei jäsenmaita velvoiteta tiedottamaan komissiota ennakkoon mitkä alueet tai sektorit ovat kärsineet brexitistä eniten, saatikka määrittelemään tuen käyttötapaa. Komission esitykseen on vahvasti kirjattu se, miten varannon käyttöä tullaan arvioimaan jäsenmaiden toimittamien selvitysten perusteella, mutta indikaattoreita tai yhdenmukaista metodia tälle ei ole asetettu. Siksi esitinkin, että komissiolta tarvittaisiin tarkempi kuvaus niistä hyväksiluettavista toimista, jotka ovat BAR:n sääntöjen mukaisia.
Muutosesitykset ovat nyt jätetty ja seuraavaksi neuvottelemme kompromisseista. Valiokunta äänestää lopullisesta lausunnosta 12.4. Vastuuvaliokuntana toimii parlamentin aluepolitiikasta vastaava REGI-valiokunta, joka laatii parhaillaan omaa mietintöään aiheesta.
Tulevaisuuskonferenssi
EU:ssa on jo pitkään haettu askelmerkkejä tulevaisuuskonferenssille, jonka tavoitteena on vahvistaa unionia erityisesti kansalaisten unionina ja kartoittaa, mitä lakimuutoksia tarvitaan, jotta EU olisi paremmin valmistautunut tuleviin haasteisiin. Tällä viikolla saavutettiin jo jotain, kun EU:n insituutiot – komissio, neuvosto ja parlamentti – löysivät sovun konferenssin julkilausumasta. Sopua on haettu pitkään ja erimielisyyksiä on ollut. Tärkeää on, että nyt vihdoin päästään etenemään ja EU:n tulevaisuuden tavoitteita ja toimintatapoja päästään rakentamaan.
Euroopan parlamentin puhemies Sassoli allekirjoittaa julkilausuman parlamentin puolesta tulevana keskiviikkona klo 14.00. Neuvoston puolesta julkilausuman allekirjoittaa samassa yhteydessä EU-puheenjohtajamaan Portugalin pääministeri António Costa ja komission puolesta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Tämä käynnistää laajan prosessin, jossa kansalaiset voivat osallistua EU:n toiminnan ja toimielinten uudistamiseen. Julkilausumaan sisältyy EU:n toimielinten sitoumus kuunnella eurooppalaisia ja tarttua konferenssin antamiin suosituksiin niille perussopimuksissa annetun toimivallan mukaisesti.
Erilaisia taustoja edustavat ihmiset, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja sidosryhmät niin Euroopan tasolla kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasoilla voivat osallistua avoimeen ja läpinäkyvään keskusteluun. He pääsevät määrittämään tulevaisuuskonferenssin keskusteluiden aiheet omien huoliensa ja toiveidensa mukaisesti useissa eri tapahtumissa ja monikielisellä verkkoalustalla.
Pohjaksi tulevaisuuskonferenssille on mietitty viittä teemaa, jotka ovat Euroopan sosiaalinen ulottuvuus, globalisaatio, talous- ja rahaunioni, puolustus ja rahoitus. Parlamentti on jo pitkään vaatinut konferenssin käynnistämistä ja työn aloittamista. Konferenssin on määrä kestää kaksi vuotta, ja siihen odotetaan kannanottoja kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta. Kansalaiset ovat keskeisessä asemassa keskustelussa siitä, kuinka EU:ta pitäisi uudistaa.
6G-teknologian kehittäminen on jo alkanut
Ehdimme juuri saada 5G-teknologiaa käyttöömme, kun seuraavan sukupolven mobiilitekniikkaa on jo kehitteillä. Seurasin kuluneella viikolla mielenkiinnolla meppikollegani Mauri Pekkarisen isännöimää tapahtumaa, jossa käsiteltiin 6G-teknologian kehittämistä ja EU:n roolia siinä. Ilokseni opin, että Oulun yliopistossa kehitetään 6G-teknologiaa, jota on rahoitettu muun muassa EU:n Horizon-tutkimusohjelman kautta.
On arvioitu, että 6G tulee vaikuttamaan yhteiskuntiimme ja talouksiimme merkittävästi. 6G:n avulla voidaan tuottaa parempia lääketieteellisiä hoitomuotoja ja se voi mahdollistaa iäkkäämmän väestön asumisen omassa kodissa pidempään vanhainkodin sijaan.
EU:n on tärkeää ottaa johtava rooli 6G:n kehityksessä. Teknologian ensimmäisenä kehittäneellä on mahdollisuus saada se käyttöön myös muilla alueille, kuten Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Johtavan roolin myötä EU:n on helpompi tuoda kansainvälisiin standardeihin omia arvojaan – avoimuutta ja kansalaisten oikeuksien turvaamista. Asiantuntijoiden mukaan piikkipaikalle päästään, jos panostetaan koko 6G:n tuotantoketjuun, suunnitteluvaiheesta tuotantoon ja palveluihin.
Facebook-live sunnuntaina 7.3. klo 11
Koronarajoitusten ja Hakaniemen markkinoiden peruuntumisen myötä on syytä viedä kohtaamiset verkkoon. Tervetuloa seuraamaan Facebook-live-lähetystäni sunnuntaina klo 11.
Voit osallistua esittämällä kysymyksiä live-lähetyksen kommenttikenttään tai lähettämällä niitä etukäteen sähköpostilla: eero.heinaluoma@europarl.europa.eu. Sunnuntaina nähdään. Klikkaa itsesi mukaan tästä.
Ensi viikko
Tuleva viikko on hyvin intensiivinen täysistuntoviikko. Aiheita on jälleen laidasta laitaan ja tässä niistä muutama keskeinen poiminta. Täysistuntoviikko alkaa naistenpäivän juhlatilaisuudella.
Maanantaina keskustelemme ja keskiviikkona äänestämme parlamentin tavoitteesta ajaa kunnianhimoisempia globaaleja ilmastotavoitteita ja estää hiilivuotoa asettamalla hiilitulleja ilmastoasioissa vähemmän kunnianhimoisten maiden tuonnille. Kyseessä on päätöslauselma, jossa parlamentti ottaa kantaa WTO:n sääntöjen mukaiseen EU:n hiilitullimekanismiin. Tavoite on kannustaa kaikkia maita kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilitulleja ei kuitenkaan saa käyttää väärin protektionismin välineenä. Komission odotetaan julkaisevan ehdotuksensa hiilitullimekanismista vuoden 2021 ensimmäisen puolikkaan aikana osana eurooppalaista vihreän kehityksen ohjelmaa. Komission odotetaan tekevän ehdotuksen lisäksi siitä, miten hiilitullin mahdolliset tuotot sisällytetään EU:n budjettiin.
Maanantaina keskustellaan ja keskiviikkona äänestetään myös paremmasta yhteistyöstä kansallisten viranomaisten välillä digitaalisen kaupan verotuksessa. Kyseessä on uudet EU:n säännöt, joiden mukaan jäsenvaltioiden on vaihdettava automaattisesti tietoja digitaalisten alustojen myyjien tuottamista tuloista. Asiassa olennaista on, miten nämä uudet EU-säännöt jäsennetään ja mikä auttaa jäljittämään ja verottamaan jatkuvasti kasvavilla digitaalisilla alustoilla tapahtuvia verotettavia tapahtumia. Mielestäni tärkeää on, että veroviranomaiset jakavat tietoja keskenään nopeammin kuin komissio on ehdottanut, ja että alustoille, jotka eivät täytä verovelvoitteitaan, tulisi kohdistaa seuraamuksia.
Tiistaina parlamentti äänestää uudesta InvestEU-ohjelmasta, jonka avulla kannustetaan julkisen ja yksityisen rahoituksen hyödyntämiseen sekä yksinkertaistetaan rahoituksen saamista. InvestEU-ohjelmalle on varattu EU:n budjetista 26 miljardia euroa hankkeiden takauksiin. Takausten odotetaan vapauttavan 400 miljardia euroa investointipääomaa Euroopan unionin alueella vuosina 2021-2027. Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat pääsivät ohjelmasta alustavaan sopuun joulukuussa 2020. Euroopan parlamentin neuvottelijat onnistuivat varmistamaan, että pääomatukea tarjotaan niille pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat kärsineet koronapandemian vaikutuksista. InvestEU-ohjelma on osa 750 miljardin euron suuruista EU:n Next Generation EU -elvytyspakettia. Ohjelmalla tuetaan myös hankkeita, jotka ovat kestäviä ympäristöllisesti, ilmastollisesti ja sosiaalisesti.
EU:n poliittisen toimintakehyksen uudistaminen veronkierron pysäyttämiseksi OpenLux-paljastusten jälkeen on aiheena keskiviikkona. Torstaina edessä on tärkeä keskustelu oikeusvaltioperiaatteesta, kun parlamentti käsittelee oikeusvaltiomekanismia, joka tuli osaksi elpymiskokonaisuutta ja EU:n seitsemän vuoden rahoituskehystä varojen käytön ehtona.
Monet muutkin asiat ovat täysistuntoviikon aiheina, joten kannattaa ehdottomasti pysyä kuulolla.
Eero
