Menneellä viikolla naputeltiin päätöksiä kaikissa omissa valiokunnissani. Tahti kiihtyy kevättä kohti ja erityisesti talous- ja kilpailukykyasioissa pyrkimyksenä on rakentaa eurooppalaisille yrityksille parempaa toimintaympäristöä tinkimättä korkeista työntekijöiden ja ympäristön suojelun tavoitteista.
Maailma pysyy edelleenkin epävakaana ja siitä viimeisin näyttö tuli viikonloppuna Yhdysvaltain ja Israelin iskettyä Iraniin. Eurooppa on Iranin asioissa pahasti sivuraiteella, kun kova voima puhuu. Eurooppalaiselle soft power -ajattelulle ei nyt näytä olevan kysyntää. Sodankäynnin rajoittaminen ja nopea lopettaminen on nyt välttämätöntä, ettei Lähi-idässä ajauduta pitkäkestoiseen levottomuuteen ja iskukierteeseen, jonka vaikutukset vääjäämättä heijastuisivat Eurooppaan niin taloudellisesti kuin uutena pakolaisaaltona.
Tässä kirjeessä:
- Raha- ja talousasioissa vipinää
- Kilpailukykyä ja kasvua rahastoista
- EU:n petostentorjunta puutteellista
- Viikonvaihde kotimaan tapaamisissa
- Alkanut viikko
Raha- ja talousasioissa vipinää
Raha- ja talousasioiden valiokunnassa (ECON) oli kiireinen viikko. Pidimme ensimmäisen poliittisen varjoneuvottelukokouksen arvopaperistamispaketista. Keskustelu keskittyi erityisesti soveltamisalaan, riskinpidätysvaatimuksiin sekä avoimuus- ja tiedonantovelvoitteisiin. Tavoite tukea arvopaperistamismarkkinoita näyttää yhdistävän laajaa enemmistöä, mutta kompromisseja ei vielä löytynyt. Erityisesti vakavaraisuusvaatimuksista näkemykset eroavat selvästi. Oma kantamme on johdonmukainen. Pääomavaatimuksia voidaan tarkistaa vain harkitusti ja tarkasti kohdennetusti. Raportoijan tehtäväksi jää nyt hakea tasapainoista ratkaisua. Tällä viikolla käymme teknisiä keskusteluja komission, Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) kanssa.
Kävimme myös rahapoliittisen vuoropuhelun Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarden kanssa. Nostin esiin kysymyksen suurten varainhoitajien keskitetystä valvonnasta, josta EKP:n ekonomistit julkaisivat hiljattain selvityksen. Ala suhtautui esitykseen kriittisesti, mutta Lagarden viesti oli selkeä: kun osa toimijoista on kasvanut erittäin suuriksi, tarvitaan nykyistä yhtenäisempää eurooppalaista valvontaa. Tämä on tärkeä näkökulma, kun etenemme markkinoiden integraatio- ja valvontapaketin käsittelyssä, jossa olen sosialidemokraattien pääneuvottelija.
Kyseinen paketti etenee nyt parlamentissa. Aikataulu on vahvistettu. Julkinen kuuleminen on tarkoitus järjestää toukokuussa ja tavoitteena on äänestys vuoden loppuun mennessä. Tulevina viikkoina tapaamme laajasti eri sidosryhmiä, jotta kokonaisuudesta saadaan mahdollisimman tasapainoinen ja toimiva.
Talous- ja rahavaliokunta hyväksyi äänestyksessä selvin numeroin lisäksi uuden EBA:n puheenjohtajan François-Louis Michaudin nimityksen sekä EKP:n varapääjohtajaksi nimitetyn Boris Vujčićin. Kroatialaisen Vujčićin kuulemisesta täytyy sanoa, että hän esiintyi edukseen. Hän antoi kuulemisessa selkeän ja vakuuttavan kuvan ja uskalsi ottaa myös kantoja, joissa rahoitusjärjestelmän vakautta puolustetaan, vaikkeivät siitä kaikki pitäisikään.
Kilpailukykyä ja kasvua rahastoista
Myös teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) oli viime viikolla kiireinen aikataulu ja poikkeuksellisen monta tärkeää asiaa asialistalla.
Keskiviikkona järjestettiin julkinen kuuleminen tulevasta kilpailukykyrahastosta ja torstaina puolestaan uudesta Horisontti-tutkimusohjelmasta. Molemmat rahastot ovat EU:n tulevan rahoituskauden 2028-2034 aivan keskeisiä rahoitusinstrumentteja osaamisen, innovaatioiden ja kilpailukyvyn kannalta.
Komissio on ehdottanut nykyisen Horisontti-ohjelman tuplaamista 175 miljardiin euroon, ja 409 miljardin euron kilpailukykyrahasto puolestaan toisi yhteen useamman nykyisen rahoituskauden erillisen instrumentin, joista rahoitetaan muun muassa puolustusteollisuutta, digitalisaatiota, teollisuuden vähähiilistämistä ja EU:n avaruusohjelmaa. Kilpailukykyrahastoa Suomessa puolsivat jo aiemmin sosialidemokraatit puheenjohtaja Antti Lindtmanin johdolla. Nyt sen kannalle ovat tulleet useimmat muutkin poliittiset ryhmät. Suomelle hanke on todella tärkeä, mutta sen hyödyllisyys ja toimivuus riippuu täysin siitä, millaisin kriteerein rahasto lähtee toimimaan.
Keskeinen kysymys jatkokäsittelyn osalta on, että perustuuko rahanjako kilpailullisuuteen niin, että rahoitus kohdistuu parhaisiin tutkimushankkeisiin ja kaikkein lupaavimpiin innovaatioihin ja teollisuuden kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin, vai ohjaako rahanjakoa maakohtainen jyvitys. Molempia koulukuntia löytyy niin parlamentista kuin neuvostostakin, ja tämä tuli ilmi myös ITRE-valiokunnan kuulemisissa. Itse olen sitä mieltä, avoin kilpailullisuus toisi parhaat tulokset Suomelle ja loppujen lopuksi kaikille jäsenmaille.
EU:n petostentorjunta puutteellista
Vuoden 2024 lopussa Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) oli käsiteltävänään 307 koronapandemiasta toipumiseen tarkoitettuun elpymisvälineeseen liittyvää tapausta. Arvioidut vahingot olivat 2,8 miljardia euroa, eli noin kolmannes kaikista EU-menoihin kohdistuvista havaituista petoksista.
Kuulimme budjetin valvontavaliokunnassa (CONT) kuluneella viikolla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) tuoreen arvion elpymisvälineen petostentorjunnasta. Selkeä viesti oli, että sekä komission että jäsenmaiden toiminnassa on edelleen huomattavia puutteita. Riittämättömät torjuntatoimet joissakin jäsenmaissa, epäselkeästi jaetut vastuut ja puutteelliset tiedot epäillyistä petostapauksista lisäävät riskiä siitä, että yhteisiä EU-varoja menetetään petoksille.
Tilintarkastajat suosittelevat, että komissio tehostaa jäsenmaiden petostentorjuntajärjestelmien tarkastuksia vielä nyt elpymisvälineen viimeisenäkin vuonna. Samalla he korostavat, että tulevissa, elpymisvälineen kaltaisissa rahoitusmalleissa petostentorjunnan on oltava huomattavasti vahvempaa.
Tilintarkastajien havainnot ovat erityisen tärkeitä nyt, kun komission esitys seuraavaksi seitsemän vuoden EU-budjetiksi (2028–2034) nojaa laajasti juurikin tähän malliin. Kiireessä valmisteltu elpymisväline oli kriisiajan poikkeusratkaisu, ja on syytä varmistaa, ettei sen ongelmia toisteta, kun jaossa on lähes 2000 miljardin euron EU-varat seuraavalle seitsemälle vuodelle.
Viikonvaihde kotimaan tapaamisissa
Viikonloppu kului kotimaan kiertueella kansalaisten ja sidosryhmien tapaamisissa. Perjantaina matkasin Imatralle Jazz-musiikin talvitapahtumaan, jossa keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja nautittiin musiikista. Lauantaina järjestetyssä kansalaistilaisuudessa puoluejohdon edustajat Antti Lindtman ja Niina Malm kertoivat eduskunnan kuulumisista, ja esillä olivat erityisesti EU-kysymykset sekä itäisen Suomen hankala tilanne. EU-tuki alueelle on jäämässä kovin vaatimattomaksi ja Suomen hallituksen esitykset asiassa ovat nekin vaatimattomia. Itse olen alusta lähtien puhunut Brexit-tyyppisen ison rahoitusvälineen puolesta, jolloin itärajan maille ja Suomenkin itärajalle voitaisiin saada merkittävää tukea. Asia ratkeaa monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa tämän ja ensi vuoden aikana.
Sunnuntaina Hakaniemessä käytiin sateesta huolimatta vilkasta keskustelua maailmantilanteesta, Venäjän sodasta, Lähi-idän jännitteistä sekä EU:n omavaraisuuden vahvistamisesta. Lisäksi huolta herättivät hallituksen säästöt, köyhyys ja maahanmuuttajien kotouttaminen, joista käytiin poikkeuksellisen vilkasta toridebattia. Mukana torilla olivat myös useat helsinkiläiset luottamushenkilöt, kuten kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma ja apulaispormestari Johanna Laisaari. Hienoa, että tämän päivän päättäjät ovat ottaneet jo tavakseen olla kansalaisten tavoitettavissa muutenkin kuin verkkomaailmassa.
Alkanut viikko
Tämä viikko on parlamentin poliittisten ryhmien kokousviikko, jonka aikana hiotaan linjauksia ensi viikon täysistuntoa ajatellen. Lisäksi tällä viikolla työni keskittyy erityisesti komission vastuuvapausraporttiin sekä vastuullani olevaan yrityslompakkoa koskevaan uuteen lainsäädäntöön. Mahtuupa viikkoon myös useita tapaamisia erilaisten sidosryhmien ja edunvalvojien kanssa.
Pysytään kuulolla.
Eero