Uutiskirje 19/2026

Mennyt viikko oli vilkas ja tapahtumarikas. Täysipainoinen täysistuntoviikko Strasbourgissa, valtavasti ihmisiä liikkeellä vappujuhlissa ja vielä miellyttävä meppikolegan vierailu Helsingissä.

Tässä kirjeessä:

  • Suostumukseton seksi on raiskaus
  • Paransimme äitien asemaa parlamentissa
  • Kilpailukyvyn kehittäminen tärkeää – rahasta on pulaa jatkossakin
  • Hyväksyimme komission vastuuvapauden
  • Lähi-itään kaivataan uutta strategiaa
  • Koirien ja kissojen suojelu
  • Turvaa vakuudettomille luotoille
  • Rahoitusmarkkinoiden valvontaa vahvistettava
  • Vappuna muutoshenkeä
  • Alkanut viikko

Suostumukseton seksi on raiskaus

Raiskaus määriteltävä suostumuksen puutteen perusteella kaikissa EU-maissa.

Parlamentti hyväksyi viime viikon täysistunnoissa erittäin selkeällä enemmistöllä mietinnön, jossa kehotamme komissiota esittämään lainsäädäntöä, jossa raiskaus määriteltäisiin kaikkialla EU:ssa suostumuksen puutteeksi. Voit lukea parlamentin tiedotteen asiasta täältä.

Mietintö hyväksyttiin äänin 447 puolesta, 160 vastaan ja 43 tyhjää. Äänestin mietinnön puolesta. Suomalaismepeistä kaikki muut paitsi Sebastian Tynkkynen äänestivät mietinnön puolesta. Mika Aaltola ei osallistunut äänestykseen.

EU-jäsenmaiden lainsäädännön yhtenäistäminen olisi järkevää, sillä vain suostumuksen perustuva lainsäädäntö voi taata uhrille oikeusturvan.

Suomessa uudistus on jo toteutettu. Seksuaalirikoslainsäädäntöä uudistettiin Marinin hallituskaudella merkittävästi ja raiskauksen määritelmä Suomessa perustuu nykyään suostumuksen puutteeseen. Uusi laki tuli voimaan 2023. 

Toteamme mietinnössä, ettei uhrin lamaantuminen tai vastarinnan puute ole sama asia kuin suostumus, vaan suostumusta on aina arvioitava tilanteen mukaan.

Vaadimme myös riittävää tukea ja suojelua uhreille koko EU:n alueella. Lisäksi ehdotamme pakollista koulutusta kaikille ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään raiskauksen uhreja. Tämä koskisi muun muassa poliiseja, tuomareita, syyttäjiä, asianajajia ja terveydenhuollon ammattilaisia.


Paransimme äitien asemaa parlamentissa

Parlamentti hyväksyi sääntömuutoksen, joka mahdollistaa raskaana olevien ja vastasynnyttäneiden naismeppien äänen delegoinnin kollegalle. Käytännössä äänen voi antaa luotetulle kollegalle kolme kuukautta ennen synnytystä ja kuusi kuukautta sen jälkeen. 

Muutos tuo parlamentin työtavat lähemmäs nykyaikaa ja helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista myös europarlamentaarikkojen osalta.

Sääntö vaatii vielä jäsenmaiden ratifioinnin.


Kilpailukyvyn kehittäminen tärkeää
-rahasta on pulaa jatkossakin

Äänestimme tiistaina parlamentin kannasta unionin seuraavaksi seitsemän vuoden budjetiksi, eli monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF).

Kyseessä on tärkeä kannanotto parlamentilta. Seuraavassa seitsemän vuoden budjetissa on välttämätöntä huomioida uudet tarpeet, kuten kilpailukyvyn vahvistaminen sekä turvallisuuden ja puolustuksen lujittaminen. Yhtä lailla myönteistä on, että parlamentti korostaa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen, erityisesti Horisontti ohjelman, merkitystä. Ohjelmalla on kiistatta iso merkitys EU:n kilpailukyvylle.

Samaan aikaan pidän kuitenkin parlamentin esittämää kokonaistasoa liian suurena, erityisesti tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden talousraamit ovat tiukat, enkä siksi voinut äänestää kannan puolesta. Parlamentti esittää, että vuosien 2028–2034 budjetin tasoksi asetetaan 1,27 % EU:n BKTL:sta. Tämän päälle tulisi vielä elpymisvälineen velanhoitokulut (0,11 % BKTL:sta), joka nostaisi kokonaistason 1,38 % EU:n BKTL:sta, kun nykyinen rahoituskehys on 1,01 % EU:n BKTL:sta.

Selvyyden vuoksi BKT:n ja BKTL:n ero; BKT vastaa Suomen osalta kysymykseen: “Kuinka paljon tavaraa ja palveluja tuotetaan Suomen rajojen sisällä?”. BKTL puolestaan vastaa Suomen osalta kysymykseen: “Kuinka paljon tuloa Suomen ihmiset ja yritykset yhteensä saavat?”. Ja EU:n BKTL koostuu siis kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketuista BKTL-summista.


Hyväksyimme komission vastuuvapauden

Hyväksyimme keskiviikkona päätöslauselman koskien komission varainkäyttöä vuonna 2024. Keskeinen osa valvontavaliokunnan työstä koostuu unionin rahankäytön arvioimisesta ja koska komissiolla on EU-budjetin toteuttamisesta lopullinen vastuu, kohdistuu siihen erityisen suurta huomioita. Olen toiminut vuoden 2024 osalta demariryhmän pääneuvottelijana vastuuvapauden osalta.

Selvää on, että budjetin virhetaso pysyy edelleenkin kaukana tavoitteesta. Tilintarkastajat antoivat jo kuudetta vuotta peräkkäin kielteisen lausunnon menojen käytöstä. Iso ongelma on, ettei EU-varojen valvonta toimi jäsenvaltioissa: virheitä löytyy sekä budjetti- että elpymisvälinemenoista, vaikka kansallisten viranomaisten olisi pitänyt havaita ne omissa, jo kertaalleen tekemissään tarkastuksissa.

Koronapandemian aikana luodun elpymisvälineen puutteita ei ole onnistuttu korjaamaan. Edelleen on epäselvää, minne varat ovat lopulta päätyneet ja mitä niillä on saatu aikaan. Viisi vuotta pandemian jälkeen yli puolet rahoista oli edelleen käyttämättä – samaan aikaan kun EU:n velkataakka kasvaa ja voi ensi vuoteen mennessä olla jopa kymmenkertainen verrattuna aikaan ennen elpymisvälineen käyttöönottoa. Vaadimme siksi aloitteestani, että komission on tehtävä perusteellinen makrotaloudellinen arvio, jossa tarkastellaan tuen vaikuttavuutta, tehokkuutta sekä sitä, onko tuki ollut oikea aikaista ja oikeassa suhteessa välineen tavoitteisiin.

Esityksestäni painotimme päätöslauselmassa myös Venäjän hyökkäyssodan suhteettomia vaikutuksia erityisesti EU:n itärajan maihin. Huolta lisää se, että jotkin alueet ovat lisäksi menettäneet EU-tukea koheesiovaroihin tehtyjen muutosten seurauksena. Komission tuleekin nyt arvioida näiden muutosten todelliset vaikutukset ja selvittää, ovatko alun perin EU:n raja-alueille tarkoitetut tuet jääneet näille alueille vai ovatko ne ohjautuneet kokonaan muualle, ja tehdä tässä tarpeelliset korjausehdotukset.

Merkittävä kannanotto EU:n itärajan alueiden hyväksi. Nyt tarvitaan samanlaista tahtotilaa ja kannanottoa myös jäsenmaita edustavassa neuvostossa.


Lähi-itään kaivataan uutta strategiaa

Käsittelimme parlamentissa myös EU:n strategiaa Lähi-idän kriisin osalta.

Sodat ja epävakaus alueella heijastuvat suoraan eurooppalaisiin energiahintoihin ja lannoitteiden saatavuuteen. 

S&D-ryhmä esitti konkreettiset toimenpide-ehdotukset niin sanottuna kohtuuhinta-suojana: sähköveron alennus, kaasun ja sähkön hinnan irrottaminen toisistaan, kohdennettu tuki energiaköyhille kotitalouksille sekä ylituottoverotus.

Lisäksi vaadimme EU:lta selkeämpää kantaa Israelin ja Palestiinan kysymykseen, mukaan lukien EU-Israel-assosiaatiosopimuksen tarkastelu.


Koirien ja kissojen suojelu

Hyväksyimme ensimmäiset koko unionia kattavat säännöt koirien ja kissojen hyvinvoinnille. Asetus tuo yhteiset vähimmäisvaatimukset kasvatukseen, pitoon ja kauppaan sekä tiukentaa tuontia EU:n ulkopuolelta.

Lisäksi koirat ja kissat on jatkossa merkittävä mikrosirulla ja rekisteröitävä kansallisiin tietokantoihin.

Tähän asti sääntely on vaihdellut jäsenmaittain merkittävästi, mikä on luonut tilaa laittomalle pentukaupalle ja epäterveille kasvatuskäytännöille. Kasvattajille ja eläinsuojille tulee neljä vuotta sopeutumisaikaa, kotitalouksille pidemmät siirtymät.


Turvaa vakuudettomille luotoille

Kokoonnuimme keskiviikkona parlamentin neuvottelijoiden kesken arvopaperistamisen tiimoilta. Pääneuvottelijan esittämässä kompromissiehdotuksessa onnistuimme palauttamaan tekstin pääosin lähelle komission alkuperäistä ehdotusta varovaisuussääntelyn näkökulmasta.

Myös aiemmin hyvin ongelmallinen kohta koskien vakuudettomia luottosuojajärjestelyjä on nyt muotoiltu uudelleen, mukaan lukien sitä koskevat vahvat vakauden turvamekanismit. Kompromissi ei ole täydellinen, mutta se ottaa huomioon suurimman osan esiin nostamistamme huolista.

Sosialidemokraattisen ryhmän neuvottelijana esittelen huomenna tekstin talous- ja raha-asioiden työryhmällemme, jossa päätämme, kuinka ryhmämme huomisessa äänestyksessä toimii. 


Rahoitusmarkkinoiden valvontaa vahvistettava

Kävin myös rakentavan kahdenvälisen keskustelun komissaari Albuquerquen sekä erään suurlähettilään kanssa komission ehdotuksesta rahoitusmarkkinoiden ja valvonnan integraation edistämiseksi (MISP).

Työ tämän paketin parissa tulee kiihtymään tulevien viikkojen aikana myös parlamentissa, ja mietintöluonnosta odotetaan kesäkuun alulta. Paketin poliittiset intressit ovat hyvin selkeät ja panokset suuret. Huomenna järjestämme parlamentin talous-  ja raha-asioiden valiokunnassa julkisen kuulemisen sidosryhmien kanssa.

Kuten alusta asti on todettu, EU:lla ei ole varaa ylläpitää yhtä pirstaleista rahoitusmaisemaa ja markkinainfrastruktuuria kuin nykyisin. Ymmärrän huolia, joita on tuotu esiin, mutta samalla katson, että tarvitsemme yhdenmukaisemman ja sujuvamman sääntelykehyksen sekä vahvan EU-tason valvojan, joka hyödyntää täysimääräisesti kansallisten valvontaviranomaisten asiantuntemusta. 


Vappuna muutoshenkeä

Työläisten ja opiskelijoiden juhlaa siivitti tänä vuonna loistava vappusää. Joka varmaan osaltaan vaikutti siihen, että vappujuhlissa oli väkeä liikkeellä todella runsaasti. Mutta kyllä vappujuhlissa ihmisten kanssa keskustellessa tuli vahva kuva, että liikkeelle olisi tänä vappuna lähdetty huonommassakin säässä.

Itse pääsin tänä vuonna vappupuhujaksi Keravan ja Järvenpään vappujuhliin, joissa törmäsin yllättävän moneen ihmiseen, jotka tulivat kertomaan olevansa ensimmäistä kertaa työväenliikkeen vappujuhlassa.

Vappujuhlien parasta antia ovatkin, vappupuheita aliarvioimatta, ehdottomasti keskustelun juhliin osallistuvien ihmisten kanssa. Niin tänäkin vuonna Keravalla ja Järvenpäässä. Näissä keskusteluissa kuuli ja aisti, miten ihmisten mielestä Suomen suunta on pahanlaatuisesti väärä ja vauhti väärään suuntaan huolestuttava. Monella keskustelijalla oli kertoa joko omasta elämästään tai lähipiiristään ihmiskohtaloita, joissa nykyhallituksen toimet ja toimettomuus ovat aiheuttaneet pulaa ja ahdistusta.

Yksi kansalaisia ärsyttänyt asia keskusteluissa oli Orpo-Purran hallituksen pyrkimys laittaa kaikki hallituksen tekemät virheet Sanna Marinin päälle tai  perustella  epäonnistumista kansainvälisillä suhdanteilla. Moni tuli sanomaan, että hallitus pitää meitä tyhmänä väittäessään, että Suomen surkean talous-, työllisyys ja velkakehityksen takana on maailmantilanne.

Keravalla minulle osuvasti todettiinkin, että toki maailmantilanne vaikuttaa Eurooppaan, mutta miten se voi vaikuttaa Suomeen ihan erinumeroisesti kuin muihin Euroopan itärajan maihin tai pohjoismaihin. Aiheellinen huomio.

Pitkään vappuviikonvaihteeseen kuului muutakin miellyttävää ohjelmaa kuin varsinaiset vappujuhlat.

Lauantaina minulla oli ilo isännöidä italiaisen meppikollegani Camilla Lauretin ja hänen seurueensa vapun ja viikonvaihteen Suomen vierailun kiertoajelua Helsingissä. Ja sunnuntaina olivat vuorossa tietysti Hakaniemen markkinat, joissa tavatut ihmiset jakoivat vappujuhlissa tapaamieni ihmisten huolen  nykyhallituksen kyvyttömyydestä ja toiveesta menon muutokseen mieluummin nopeammin kuin vasta kevään 2027 vaalien jälkeen.


Alkanut viikko

Tämä viikko tulee olemaan erittäin tiivis valiokuntien, neuvottelujen ja tapaamisten viikko. Kevään edistyessä useat isot asiakokonaisuudet on saatava eteenpäin kolmen kevätkauden viimeisen täysistuntoviikon käsittelyyn touko-, kesä- ja heinäkuussa. Omien vastuualueitteni osalta tämä tulee merkitsemään tiiviitä työrupeamia seuraavinakin viikkoina 

Ensi viikonvaihteessa on myös kotimaan tapahtumien osalta sangen vilkasta, sillä lauantaina vietettävä Eurooppa-päivä tuo mielenkiintoista ohjelmaa niin perjantaihin kuin lauantaihinkin.

Perjantaina olen klo 12.15 Helsingin pääkirjasto Oodissa keskustelemassa EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä mm. eurooppaministeri Joakim Strandin, parlamentaarikkokollegani Elsi Kataisen sekä Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Elina Laurisen kanssa.

Lauantaina puolestaan ohjelmassa on poliittinen tilannekatsaus Työväentalojen Liitto ry:n kevätkokoksessa Hyvinkäällä sekä Mihin Suomi, EU ja maailma ovat menossa? -keskustelutilaisuus klo 12 kansanedustaja Pinja Perholehdon kanssa Hyvinkäällä kahvila Terhin Puustissa.

Lauantaina virallinen Eurooppapäiväni jatkuu Lahdessa klo 14 Euroopan parlamentin ja komission Suomen toimistojen järjestämässä Eurooppa-päivän valtakunnallisessa pääjuhlassa. Lahdessa olen mukana keskustelussa Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta yhdessä meppikollega Ville Niinistön, EU:n puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesosen, PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karangon ja tutkija Tyyne Karjalaisen kanssa. Ja vielä Eurooppapäivän päätteeksi olen klo 18 alkaen Eurooppademarit Tähti ry:n tilaisuudessa Helsingin Zinnekellerissä keskustelemassa ajankohtaisista Eurooppa-asioita.

Pysytään kuulolla.

Eero

Scroll to Top
Eero Heinäluoma
Tietosuojakatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tarjotakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi. Ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme. Evästeet välittävät tiimillemme tietoa siitä, mikä verkkosivustossamme on sinulle kiinnostavinta ja hyödyllisintä.