Kirsikkapuut kukkivat ja kevät etenee. Valiokunnat kokoontuvat ja asiatkin etenevät. Ehkä tämä tästä kääntyy voiton puolelle!
Tässä kirjeessä:
- Pääomamarkkinoiden uudistus etenee
- European Business Wallet etenee valiokunnassa
- Yhteiset arvot tukipäätösten perustaksi
- Kotimainen luottamus unioniin vahvistuu
- Eurooppapäivä siivitti viikonvaihdetta
- Alkanut viikko
Pääomamarkkinoiden uudistus etenee
Arvopaperistamispaketti eteni viime viikolla tärkeään vaiheeseen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON), kun valiokunta äänesti pitkään valmistellusta kokonaisuudesta. Olen sosialidemokraattisen ryhmän puolesta ollut neuvottelemassa tätä kokonaisuutta. Kuukausia jatkuneiden neuvottelujen jälkeen parlamentissa löydettiin kompromissi sekä arvopaperistamissääntelystä että pankkien vakavaraisuussääntöjen (CRR) uudistuksesta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan pääomamarkkinoita ja helpottaa rahoituksen saatavuutta yrityksille tavalla, joka samalla turvaa rahoitusjärjestelmän vakauden.
Arvopaperistamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että pankit voivat siirtää esimerkiksi lainoja sijoittajille paketoituina kokonaisuuksina. Järjestelmä vapauttaa parhaimmillaan pankkien pääomia uuden rahoituksen myöntämiseen yrityksille ja kotitalouksille. Samalla on muistettava vuoden 2008 finanssikriisin kokemukset, joissa arvopaperistamisella oli merkittävä rooli kriisin leviämisessä maailmanlaajuiseksi. Siksi ryhmällemme oli tärkeää, että sääntely pysyy riittävän varovaisena eikä markkinoille synny uusia hallitsemattomia riskejä.
Neuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä olivat muun muassa pankkien pääomavaatimukset, EU-tason valvonta sekä se, miten yksityisiä arvopaperistamisjärjestelyjä valvotaan. Lopputulosta voidaan pitää tasapainoisena kompromissina, joka tukee investointeja ja talouskasvua, mutta pitää samalla kiinni rahoitusmarkkinoiden vakaudesta. Seuraavaksi neuvottelut jatkuvat jäsenmaiden kanssa neuvostossa.
Myös julkinen kuuleminen markkinaintegraatioon ja valvontaan liittyvästä MISP-paketista järjestettiin viime viikolla. Kyseessä on laaja uudistus, jolla pyritään helpottamaan pääomien liikkumista EU:ssa ja vahvistamaan eurooppalaisten pääomamarkkinoiden toimivuutta. Asiantuntijakuulemisissa nousi esiin useita poliittisesti herkkiä kysymyksiä liittyen esimerkiksi sijoitusrahastojen rajat ylittävään toimintaan, kansallisten valvojien rooliin sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n roolin vahvistaminen.
Valmistelutyö jatkuu ja raporttiluonnos asiasta valmistuu kesäkuun alkuun mennessä.
European Business Wallet etenee valiokunnassa
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) kevään työtahti jatkuu tiiviinä. Erityisesti European Business Wallet -hanke on edennyt vauhdilla. Työ asian valmistelijana sekä neuvottelut eri poliittisten ryhmien kanssa ovat pitäneet kiireisenä. Kyseessä on iso kokonaisuus, jonka tavoitteena on helpottaa yritysten asiointia ja vähentää turhaa byrokratiaa EU:ssa. Samalla on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisut toimivat aidosti myös yritysten arjessa eivätkä jää vain hyviltä kuulostaviksi tavoitteiksi.
Valiokunnassa keskusteltiin lisäksi viime viikolla Euroopan kilpailukyvystä ja vihreän siirtymän investoinneista. Esillä oli muun muassa uusi eurooppalainen kilpailukykyrahasto, jolla pyritään vahvistamaan eurooppalaista teollisuutta tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja Kiina tukevat voimakkaasti omaa tuotantoaan. Keskusteluissa nousi esiin huoli siitä, että kehitys ei saa hyödyttää vain Euroopan suurimpia talouksia, vaan myös pienempien jäsenmaiden ja pk-yritysten on pysyttävä mukana kehityksessä.
Valiokunnassa käsiteltiin myös uusiutuvan energian hankkeiden lupaprosessien nopeuttamista. Monessa maassa vihreän siirtymän investoinnit etenevät edelleen liian hitaasti raskaan byrokratian vuoksi. Samalla muistutettiin, ettei lupien nopeuttaminen saa tarkoittaa ympäristövaatimuksista tinkimistä. Tavoitteena on löytää käytännöllisiä ratkaisuja, joilla esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja vetyhankkeet saadaan liikkeelle nykyistä sujuvammin. Tämä on myös Suomelle tärkeä kysymys vihreiden investointien ja teollisuuden näkökulmasta.
Yhteiset arvot tukipäätösten perustaksi
Kuluneella viikolla esittelin budjetin valvontavaliokunnalle (CONT) lausuntoluonnokseni kumppanuussuunnitelmista. Komissio ehdottaa, että EU:n seuraavassa seitsemän vuoden budjetissa jäsenmaille suoraan kohdennettavat tuet aluekehityksen, maatalouden ja sisäasioiden alueilta yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi ja kanavoitaisiin jäsenmaille kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien (National and Regional Partnership Plans, NRPP) kautta. Toimin tämän kokonaisuuden pääneuvottelijana valvontavaliokunnassa.
Lausunnossani korostan erityisesti oikeusvaltioehdollisuuden vahvistamista. Unkarin tilanne on osoittanut, ettei nykyinen järjestelmä ole riittänyt estämään oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia. Seuraavalla rahoituskaudella ehdollisuuden on oltava aidosti vaikuttava ja EU:n perusarvojen kunnioittamisen tulee olla todellinen edellytys sille, että jäsenmaat voivat hyötyä yhteisistä budjettivaroista.
Ehdotuksessaan vuoden 2027 jälkeiseksi budjetiksi komissio esittää joitakin parannuksia, mutta jättää samalla merkittävän porsaanreiän. Sen mukaan jopa 30 % jäädytetyistä varoista voitaisiin siirtää uusiin käyttötarkoituksiin, mikäli siirtojen katsotaan vastaavan EU:n muuttuneisiin prioriteetteihin.
Käytännössä tämä on jo nähty. Unkari on saanut käyttöönsä lähes 320 miljoonaa euroa EU-varoja, vaikka maan koheesiotuet on jäädytetty vakavien oikeusvaltiorikkomusten vuoksi. Varat ovat siirtyneet uusiin tarkoituksiin komission hyväksynnällä, ja korkeiden ennakkomaksujen vuoksi ne ovat nyt tosiasiallisesti Unkarin käytettävissä. Tapaus herättää perustellun kysymyksen siitä, voidaanko oikeusvaltioehdollisuutta kiertää teknisin järjestelyin.
Siksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä oikeusvaltio- ja perusoikeusehdollisuuden on oltava aukoton. Olen tyytyväinen, että esitykseni porsaanreikien tilkitsemiseksi sai valiokuntakeskustelussa laajaa tukea eri poliittisten ryhmien neuvottelijoilta.
Kotimainen luottamus unioniin vahvistuu
Juuri julkaistu Eurobarometri kertoo, miten suomalaisten luottamus Euroopan unioniin on edelleen vahvistunut. Peräti 60 % suomalaisista luottaa EU:hun ja yli 80% pitää jäsenyyttä hyvänä asiana. Tämä heijastaa suomalaisten näkemystä EU:sta ennen kaikkea turvallisuuden ja vakauden takaajana.
Turvallisuus korostuu muutenkin suomalaisissa vastauksissa poikkeuksellisen voimakkaasti. Peräti 86 % kotimaisista vastaajista katsoo EU-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta. EU-parlamentin tärkeimmäksi painopisteeksi suomalaiset nostavatkin juuri puolustuksen ja turvallisuuden. Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy edelleen vahvasti kansalaisten arvioissa.
Huolenaiheiden kärjessäkin on turvallisuus, erityisesti nykyiset konfliktit, joista 78 % suomalaista on huolissaan. Huolenaiheiden kärjessä ovat myös ilmastonmuutoksen pahentamat luonnonkatastrofit, joista on huolissaan 62 % suomalaisista sekä kyberhyökkäykset, joista huolissaan on 65 % suomalaisista vastaajista. Näissä huolenaiheissa suomalaiset ovat EU:n keskitasoa korkeammalla. Sen sijaan esimerkiksi maahanmuutosta ja terrorismista suomalaiset ovat selkeästi EU:n keskitasoa vähemmän huolissaan.
Työtehtävää EU:lle näissä globaaleissa ongelmissa suomalaisten mielestä riittää, sillä peräti 92 % suomalaisista katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden pitäisi torjua näitä uhkia yhtenäisemmin ja tehokkaammin ja peräti 89 % suomalaisvastaajista haluaa lisää EU-resursseja kansainvälisten uhkien torjuntaan.
Suomalaisten tuki Ukrainan auttamiselle on EU:n vahvinta; 93 % vastaajista kannattaa taloudellista ja humanitaarista apua ja 81 % tukee Ukrainan EU-jäsenyyttä. Myös sotilaallisen tuen kannatus on selvästi EU-keskiarvoa korkeampi.
Huolestuttavaa tuoreimmassa Eurobarometrissa on erityisesti nuorten heikentynyt tulevaisuudenusko. Vaikka luottamus EU:hun on vahvaa nuortenkin keskuudessa, kokee 60 % heistä maailmanpoliittisen tilanteen turvattomaksi. Huomionarvoista on, että usko parempaan huomiseen on heikentynyt koko 2020-luvun ajan. Myös kotitalouksien talousluottamus on laskussa ja inflaatio-odotukset nousussa.
Näiden laskevien trendien, erityisesti nuorten heikentyneen tulevaisuudenuskon osalta, on ilmeistä, että siihen vaikuttaa toisaalta Suomessa Orpo-Purran hallituksen epäonnistuminen talous- ja työllisyyspolitiikassa, hallituksen jatkuva ”huonosti menee, joten on leikattava” -ajattelu mutta myös se, mistä nuoret ammentavat tietonsa maailman menosta. Sosiaalisen median algoritmit vääristävät ”uutisten” ilmettä todella rankasti ja tuhoavat näin nuorten uskoa parempaan.
Kokonaisuutena suomalaiset näkevät EU:n ennen kaikkea turvallisuuden, vakauden ja yhteisen vastuun yhteisönä. Huomionarvoista on, että näissä asioissa suomalaisten luottamus mutta myös tulevan aktiivisen toiminnan odotukset EU:n suuntaan ovat tuoreimmankin Eurobarometrin mukaan jäsenmaiden keskiarvoa merkittävästi korkeammat. Tämä kansan tahto on asia, joka Suomen on tulevassa EU-vaikuttamisessaan otettava huomattavasti vahvemmin toimintansa ohjenuoraksi.
Tuoreimmasta Eurobarometrista voit lukea lisää täältä.
Eurooppapäivä siivitti viikonvaihdetta
Eurooppapäivä mahdollisti tällä kertaa viikonvaihteeseen osuessaan aktiivisemman osanoton kotimaisiin tapahtumiin. Eurooppapäivän vietto alkoi etkoilla jo perjantaina Helsingin pääkirjasto Oodissa, jossa keskustelimme mm. eurooppaministeri Joakim Strandin ja meppikollega Elsi Kataisen kanssa EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Hyvää keskustelua, jossa itse painotin erityisesti Suomen aktiivisuuden merkitystä, kun EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetista päätetään. Perjantain ohjelmassa oli myös osallistuminen Suomen EU-nuorisodelegaattien ja eduskunnan EU:n ystävät -verkoston yhdessä Eduskunnassa järjestämään tapahtumaan, jossa oli mukava tavata myös entisiä eduskuntatovereita.
Varsinaisen Eurooppapäivän ohjelma jatkui osaltani eri tilaisuuksissa Hyvinkäällä, Lahdessa ja Helsingissä. Päivä käynnistyi Hyvinkäänkylän työväentalolla Suomen Työväentalojen Liiton vuosikokouksessa, jonne oli kokoontunut työväentalojen edustajia ympäri Suomen. Keskustelua herättivät Euroopan unionin asiat turvallisuudesta, puolustuksesta ja tulevasta seitsemän vuoden rahoituskehyksestä aina monille työväentaloillekin tärkeän Leader-rahoituksen tulevaisuuteen.
Hyvinkäällä järjestimme myös yhdessä kansanedustaja Pinja Perholehdon kanssa kansalaiskahvitilaisuuden, jossa jatkettiin keskustelua niin EU:n kuin kansallisen politiikankin ajankohtaisista kysymyksistä. Kahvilatilaisuudessa kansalaisia puhuttivat erityisesti huoli Euroopan turvallisuudesta ja kansalaisten pärjäämisestä kotimaassa hallituksen jatkuvien leikkausten keskellä.
Hyvinkäältä jatkoin lauantain matkaa Lahteen, jossa ”tavattiin torilla” maamme keskeisimpien EU-toimijoiden voimin järjestetyssä Eurooppapäivän valtatakunnallisessa kansanjuhlassa. Itse pääsin mukaan lavakeskusteluun Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Mukana keskustelemassa olivat lisäkseni meppikollega Ville Niinistö, DG DEFIS’n pääjohtaja Timo Pesonen ja PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko. Keskustelua vei eteenpäin asiantuntevin ottein tutkija Tyyne Karjalainen.
Eurooppapäivä päättyi Eurooppademarit Tähti ry:n Helsingissä järjestämään keskusteluun Euroopan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Vilkas ja tasokas keskustelu, jossa kuului hyvin se, että yhdistys ja sen jäsenet ovat erityisesti keskittyneet Eurooppa-asioihin.
Eurooppapäivän juhlaseminaarin keskustelut löytyvät tallenteina YLE Areenasta.
Alkanut viikko
Alkanut viikko on parlamenttityöskentelyn kannalta lyhyt mutta tiivis. Toisaalta kalenterissa on useita valmistelukokouksia ja tapaamisia valmistelussa olevien asioiden tiimoilta sekä valmistautumista seuraavan viikon täysistuntoon.
Loppuviikosta minulla on mahdollisuus tutustua paikan päällä Unkarissa siihen muutokseen, joka maassa on viime kuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen käynnistynyt. Odotan mielenkiinnolla tapaamisia unkarilaisten toimijoiden kanssa saadakseni entistä syvällisemmän kuvan, millaista Unkaria Orbanin pitkän itsevaltiaskauden jälkeen nyt ollaan rakentamassa.
Pysytään kuulolla
Eero