Väkevä viikko, jossa helatorstaihulinan ohella kerättiin ajatukset tämän viikon täysistuntoon. Viikonvaihteessa ehdin vierailla keväisessä Unkarissa, jossa kevättä edustivat niin sää kuin myös poliittinen tunnelma!
Tässä uutiskirjeessä:
- Ukraina vahvistaa asemaansa
- Pääomamarkkinoiden esteitä purkamassa
- Väärinkäytöksiä vai väritettyjä väitteitä?
- Pelko on poistunut
- Alkanut viikko
Ukraina vahvistaa asemaansa
Venäjän hyökkäys Ukrainassa jatkuu viidettä vuotta. Ukraina on kyennyt kääntämään rintamatilannetta itselleen hiukan parempaan suuntaan. Samalla Ukrainan syvälle Venäjälle kohdistuvat droonihyökkäykset tuottavat Venäjälle tuntuvaa haittaa ja tuovat pitkään jatkuneen sodan tavallisten venäläisten näkyville.
Venäjän valtinjohdolta on menneen runsaan viikon aikana kuultu ensimmäiset kommentit, joissa puhutaan sodan lopettamisen mahdollisuuksista. Talouspakotteet purevat ja samaan aikaan Unkarin vallanvaihdosta seurannut EU-lainoituksen vapautuminen antavat Ukrainalle kykyä selvitä tämän ja ensi vuoden ylitse.
Ensimmäistä kertaa koko konfliktin aikana voi ajatella, että lähimmän vuoden sisään voisi syntyä todellisia mahdollisuuksia aseiden vaikenemiselle. Tärkeää on, että edelleenkin olemassaolostaan taisteleva Ukraina saa kaikilta länsimailta täyden tuen kamppailulleen.
Pääomamarkkinoiden esteitä purkamassa
EU:n pääomamarkkinoiden integraatioon ja valvontaan liittyvän uudistuksen eli MISP-paketin valmistelu jatkui tiiviinä myös viime viikolla. Työ luonnosraportin parissa etenee nopeasti, sillä määräaika lähestyy jo kesäkuun alussa. Samalla tapaamisia eri toimijoiden kanssa on jatkettu, jotta valmistelussa saadaan mahdollisimman hyvä kuva markkinoiden käytännön ongelmista.
EU:n pääomamarkkinoita on pyritty yhdentämään jo pitkään, mutta käytännössä rajat ylittävään sijoittamiseen liittyy edelleen paljon kansallisia eroja ja byrokratiaa. Säännöt ovat monessa asiassa paperilla yhteisiä, mutta eivät vielä käytännössä. Jos esteille ei ole selvää perustetta, niitä pitäisi pystyä purkamaan.
Myös arvopaperistamista koskeva sääntely etenee parlamentissa seuraavaan vaiheeseen. ECON-valiokunta hyväksyi viime viikolla neuvottelukannan pitkien neuvottelujen jälkeen. Täysistunnossa päätetään tällä viikolla parlamentin mandaatista aloittaa kolmikantaneuvottelut jäsenmaiden ja komission kanssa. Vihreät ovat ilmoittaneet vastustavansa neuvottelujen käynnistämistä, mutta itse pidän saavutettua kompromissia tasapainoisena. Jos koko paketti avattaisiin uudelleen yksittäisille muutosesityksille, lopputulos olisi äärioikeiston ja EPP:n yhteistyöllä nykyistä kompromissia selkeästi heikompi.
Väärinkäytöksiä vai väritettyjä väitteitä?
Kuluneella viikolla on herännyt keskustelua siitä, onko koronapandemian aikana luodun elpymisvälineen (RRF) varoja käytetty asianmukaisesti. Lehtitietojen mukaan osa Espanjan saamasta rahoituksesta olisi ohjattu paikkaamaan eläkejärjestelmän alijäämää. Väite on herättänyt sisäpoliittista kiistaa niin Espanjassa kuin Suomessakin, etenkin nyt vaalien lähestyessä molemmissa maissa.
Väitteisiin tulee suhtautua vakavasti. Samalla on syytä muistaa, ettei elpymisväline toimi perinteisten EU‑maksujen tapaan. Varojen maksatus ei perustu yksittäisiin menoihin, vaan siihen, että komissio vahvistaa jäsenmaan toteuttaneen sovitut uudistukset ja investoinnit. Tästä syystä elpymisvälineen tulot ja menot eivät ole suoraan sidoksissa toisiinsa. Espanja, kuten muutkin jäsenmaat, saa rahoitusta vasta kun komissio on todennut sen täyttäneen sitoumuksensa.
Nyt käytävä keskustelu kumpuaa Espanjan tilintarkastustuomioistuimen huomiosta, joka koskee tarvetta perustella tietyt budjettimuutokset aiempaa selkeämmin. Se ei kuitenkaan väitä, että maa olisi rikkonut elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa tai käyttänyt EU‑varoja väärin. Suunnitelmaa ei ole muutettu, eikä eläkemenoja ole kirjattu elpymisvälineen menoiksi.
Komissio on ilmoittanut selvittävänsä asiaa. Komission johtava varapuheenjohtaja, Suomen perussuomalaisten veljespuolueen ECR:n jäsen RaffaeleFitto onkin todennut, että vaikka elpymisvälineestä ei voidakaan kattaa jäsenmaiden juoksevia menoja, jäsenvaltioilla voi olla liikkumavaraa elpymisvälineen tarjoaman likviditeetin väliaikaisessa hyödyntämisessä – kunhan tämä ei vaikuta kansallisten suunnitelmien noudattamiseen. Oma kantani on selvä: jos epäkohtia ilmenee, niihin on puututtava ja valvontavaliokunnan jäsenenä aion seurata asian etenemistä tarkasti.
Samalla on syytä noteerata, että EU‑varojen käytöstä on myös aidosti vakavia väärinkäytösepäilyjä, jotka ovat parhaillaan Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) tutkittavana. Merkittävä tapaus koskee Kreikan maataloustukien käyttöä, ja epäilyt ulottuvat hallitsevan EPP‑puolueen edustajiin asti.
Syyttäjävirasto tutkii parhaillaan kahtakymmentä Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákis’n keskustaoikeistolaisen Uuden demokratian puolueen jäsentä. Epäiltyjen väärinkäytösten arvellaan olevan lähes 300 miljoonaa euroa. Varojen sanotaan kulkeneen valtion tukiviraston kautta viiden vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen. EPPO on pyytänyt 11 kansanedustajan parlamentaarisen koskemattomuuden poistamista, ja useat keskeiset ministerit ovat jo eronneet. Tutkintamateriaaleihin kerrotaan sisältyvän myös salakuunneltuja puheluita, joissa poliitikkojen epäillään pyrkineen vaikuttamaan tukien myöntämiseen omille kannattajilleen.
Valvontavaliokunta matkustaa ensi viikolla Kreikkaan arvioimaan tilannetta paikan päällä ja selvitän parhaillaan mahdollisuutta osallistua itse tälle matkalle.
Pelko on poistunut
Vierailin viikonvaihteessa Unkarissa tutustuen maan tilaan dramaattisten parlamenttivaalien jälkeen. Henkinen ilmapiiri on maassa monin tavoin vapautunut. Kuten eräs keskustelukumppani sanoi: pelko on poissa.
Uutteen hallitukseen kohdistuu nyt jättimäiset odotukset sekä maan taloustilan kohentamisessa, EU-jäsenyyden uudelleenrakentamisessa että korruption kitkemisessä. Teknokraattien miehittämässä uudessa hallinnossa on käyty töihin tosissaan ja tehtävien suuruudesta huolimatta on aihetta optimismiin.
Maan olojen vakiintuessa ja oikeusjärjestyksen vahvistuessa myös suomalaisilla yrityksillä on kaikki mahdollisuudet uuteen kanssakäymiseen unkarilaisten kanssa.
Alkanut viikko
Alkanut viikko on vilkas ja työntäyteinen. Ensin tiivis täysistunto Strasbourgissa torstaihin saakka, perjantaina kotimaassa mm. Eduskunnan suuren valiokunnan kanssa käytävä keskustelu EU:n seuraavan, vuosien 2028–2034, monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) valmistelusta sekä sidosryhmätapaamisia ja viikonvaihteessa lauantaista maanantaihin SDP:n 48. puoluekokous Tampereella.
Puoluekokoukseen kohdistuu suuret odotukset, sillä kokouksessa hyväksyttävä SDP:n poliittinen ohjelma muodostaa perustan linjauksille, joilla puolue lähtee eduskuntavaaleihin 2027 ja vaalien jälkeisiin, toivottavasti SDP:n johdolla käytäviin, hallitusneuvotteluihin. Lehdissä on jo nyt paljon puoluekokoukseen liittyvää kirjoittelua. Itselläni on selkeä kuva siitä, että käydyn keskustelun ja puoluekokouksessa tehtävien päätösten jälkeen puolue lähtee ratkomaan Suomen, ja suomalaisten, tämänhetkisiä jättimäisiä haasteita yksimielisenä ja motivoituneena.
Pysytään kuulolla
Eero