Viime viikon ryhmäkokouksissa Brysselissä on rakennettu ryhmän yhteisiä kantoja alkavan viikon täysistuntoon. Myös omat valiokuntani olivat koolla, ja niissä käsiteltiinkin monia vastuullani olevia lakiehdotuksia.
Esimerkiksi uudesta yrityslompakkolainsäädännöstä päästiin parlamentissa sopuun. Olen hankkeessa parlamentin pääneuvottelija, joten olen iloinen laajasta yhteisymmärryksestä. Lähtökohdat ovat hyvät syksyn kolmikantaneuvotteluille jäsenmaita edustavan neuvoston ja komission kanssa.
Tässä uutiskirjeessä:
- Finanssialan valvontaa tulee yhtenäistää ja tehostaa
- Digitaaliset yrityslompakot sujuvoittavat lupamenettelyjä
- Suomalaiset tukevat EU:n vahvaa roolia turvallisuuspolitiikassa
- Alkava viikko
Finanssialan valvontaa tulee yhtenäistää ja tehostaa
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) esiteltiin viime viikolla markkinoiden yhdentymis- ja valvontapaketin luonnosmietinnöt (Market Integration and Supervision Package, MISP). Paketin tarkoituksena on poistaa finanssialan sisämarkkinaesteitä ja vahvistaa talouskasvun edellytyksiä. Paketti koostuu kolmesta eri ehdotuksesta, joista yhdessä toimin pääneuvottelijana. Kävin kertomassa paketista monessa tapahtumassa viikon aikana.
Paketin kolme neuvottelijaa esittelivät luonnosmietintönsä valiokunnassa, vaikka ne julkaistiinkin jo useita viikkoja aiemmin. Mukana oli ensinnäkin ehdotus vahvemmasta hallintojärjestelmästä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA). Toisen ehdotuksen mukaan ESMA:n tulisi sääntelyn ohella ottaa finanssialan kilpailukyky nykyistä vahvemmin huomioon toiminnassaan ja alan sääntelyssä.
Omassa ehdotuksessani keskityin ESMA:n suoraan valvontarooliin merkittävien varainhoitoyhtiöiden osalta. Kaikki eivät ole valvonnasta innostuneita, mutta omalle ryhmälleni se on tärkeä tavoite. Teknisiä seikkoja hiotaan vielä tulevina kuukausina.
Puhuin paketista Euroopan parlamentin finanssipalvelufoorumissa (European Parliament Financial Services Forum, EPFSF), ajatuspaja Kenguru-ryhmän tilaisuudessa sekä Euroopan sosialistien puolueen (PES) finanssipalveluiden työryhmässä. Viestini oli kaikissa tapahtumissa selkeä: MISP-paketti on mahdollisuus korjata rakenteellisia vikoja ja sirpaloitumista finanssialan valvonnassa EU:ssa.
Ensi viikon torstaina on viimeinen päivä jättää muutosehdotuksia tähän pakettiin.
Digitaaliset yrityslompakot sujuvoittavat lupamenettelyjä
Saimme viime viikolla lähes valmiiksi mietinnön yrityslompakoiden perustamisesta. Toimin asiassa parlamentin pääneuvottelijana. Olemme kevään aikana neuvotelleet teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) kannasta komission esitykseen. EPP, Renew, Vihreät ja ECR-ryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana neuvotteluissa, ja ne ovatkin sujuneet toistaiseksi suhteellisen mutkattomasti ja hyvässä hengessä.
Yrityslompakot ovat yhdenmukainen eurooppalainen digitaalinen ratkaisu, jolla yritykset voivat tunnistaa, todentaa ja vaihtaa tietoja turvallisella ja käyttäjäystävällisellä tavalla. Ne tarjoavat siis tehokkaan ja modernin tavan kommunikoida julkisen sektorin ja toisten yritysten kanssa. Yrityslompakoilla on monissa komission uusissa lainsäädäntöaloitteissa keskeinen rooli digitaalisena ratkaisuna, esimerkiksi teollisuutta vauhdittavan säädöksen lupaprosesseissa. Kaikille julkisen sektorin toimijoille eli myös kunnille tulisi velvoite mahdollistaa yrityksille asiointi yrityslompakoilla raportointivelvoitteiden täyttämiseksi tai hallinnollisen menettelyn toteuttamiseksi.
Olen neuvotteluissa korostanut, että yrityslompakot voisivat olla askel eurooppalaisen teknologiaomavaraisuuden parantamiseksi. Olen myös tukenut komission alkuperäistä ehdotusta siitä, että yrityslompakoita voisivat tarjota ainoastaan eurooppalaiset yritykset. Lisäksi olen ehdottanut, että samoja sääntöjä sovellettaisiin myös pilvipalveluihin, jotka tukevat yrityslompakoita, jotta voidaan taata yrityslompakoiden ekosysteemin turvallisuus ja luotettavuus. Eurooppalaisissa yrityslompakoissa mahdollisesti käsiteltävien tietojen arkaluonteisuuden vuoksi eurooppalaisten yrityslompakoiden dataa tulisi käsitellä ja säilyttää ainoastaan EU:n alueella. Viime viikon varjoneuvotteluissa muut ryhmät lupasivat kannattaa tätä linjausta eurooppalaisen teknologiaomavaraisuuden parantamiseksi.
Sen sijaan ehdotukseni pienten kuntien huomioimisesta ja pidemmän siirtymäajan sallimisesta yrityslompakoiden käyttöönoton osalta ei saanut riittävää kannatusta, etenkään oikeiston EPP-ryhmältä. Velvoite mahdollistaa digitaalisen yrityslompakon käyttö astuisi voimaan muutaman vuoden siirtymäajalla samanaikaisesti kaikille julkisen sektorin elimille niin EU:n, valtioiden, alueiden kuin paikallisviranomaisten tasolla. Näin nopea käyttöönotto voi olla hankalaa pienille kunnille.
Seuraavaksi viimeistelemme vielä mietintökokonaisuuden. Valiokunnan on määrä äänestää lopullisesta kannastaan 10. syyskuuta. Täysistunnon hyväksynnän jälkeen alkavat kolmikantaneuvottelut jäsenmaita edustavan neuvoston ja komission kanssa. Neuvosto on jo hyväksynyt oman kantansa komission ehdotukseen, jonka pohjalta se lähtee neuvotteluihin.
Suomalaiset tukevat EU:n vahvaa roolia turvallisuuspolitiikassa
Suomalaisten vahva tuki EU:n yhteiselle puolustus- ja turvallisuuspolitiikalle näkyy juuri julkaistussa eurobarometrissa selkeämmin kuin koskaan. Olen jo pitkään korostanut, että Euroopassa on yhdessä rakennettava omaa strategista autonomiaamme. Se tarkoittaa kykyä toimia, puolustaa ja turvata kansalaisten elämä ilman liiallista riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista. Barometrin luvut osoittavat, että suomalaiset jakavat tämän näkemyksen laajasti.
Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa meillä eurooppalaisilla on lopulta vain toisemme. Meidän on rakennettava ja vahvistettava turvallisuutta yhdessä, ei toisiamme vastaan. Tätä olen suomalaisten edustajana painottanut koko seitsemänvuotisen parlamenttikauteni ajan. Saamani kansalaispalautteen ja viimeisimpien eurobarometrien valossa tämä ajatus resonoi entistä vahvemmin suomalaisten enemmistön keskuudessa. EU:n yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa pidetään kansalaisten keskuudessa välttämättömyytenä, ei vaihtoehtona. Suomalaiset odottavat, että EU kykenee vastaamaan hybridiuhkiin, vahvistamaan kriisinkestävyyttä ja turvaamaan Euroopan toimintakyvyn tilanteessa, jossa globaalit jännitteet kasvavat ja entiset kumppanit vetäytyvät yhteisestä vastuusta.
Euroopan strateginen autonomia ei tarkoita eristäytymistä muusta maailmasta, vaan eurooppalaista kykyä kantaa vahvemmin vastuuta Euroopasta ja eurooppalaisista. Olen jo pitkään vaatinut, että Euroopan on pystyttävä seisomaan omilla jaloillaan. Meidän on rakennettava turvallisuutta, joka ei horju, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Tuoreimman eurobarometrin tulokset vahvistavat, että yhä useammat suomalaiset näkevät tämän kehityksen osana EU:n luonnollista vahvistumista. Valitettavaa on, että Suomen hallituksen toimet eivät ole samansuuntaisia. Kun toinen suurista hallituspuolueista ei tunnista eurooppalaisen yhteistyön merkitystä, on Suomi kolmen vuoden aikana etääntynyt EU:n keskeisistä päätöksenteon paikoista.
Tässä suhteessa eurobarometrin viesti maan hallitukselle pitäisi olla selkeä. Suomalaiset tukevat vahvaa, yhteistyöhön perustuvaa ja strategisesti autonomista Eurooppaa. Oma linjani on ollut tältä osin samansuuntainen ja olen huomannut sen puhuttelevan suomalaisia laajasti. EU-politiikan muutos taitaa kuitenkin edellyttää kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa ja uutta hallitusta.
Alkava viikko
Tällä viikolla olen Ranskan Strasbourgissa tämän kesän viimeistä täysistuntoa varten. Paljon siis äänestettävää ja pitkiä päiviä sekä sidosryhmätapaamisia. Tämän viikon jälkeen täysistunnot ovat kuitenkin tältä kesältä ohitse, ja seuraava istunto pidetään vasta syyskuun puolivälissä. Paljon työtä on kuitenkin tehtävänä tässä välissä valiokunnissa ja kotimaassa.
Pysytään kuulolla,
Eero