Kesätauko on tältä vuodelta takana ja parlamentin syyskausi lähti tänään täysillä liikkeelle. Tällä viikolla kaikki valiokuntani ovat koolla ja paljon äänestyksiä on tiedossa heti kärkeen. Parlamentin lainsäädäntömasiina käy koko syksyn täyttä höyryä ja itselläni on tässä koneessa toistakymmentä tärkeätä hanketta käynnissä. Lisäksi syksyyn pakkautuu yritys saada sovittua unionin tuleva seitsemän vuoden budjetti, tuttavallisesti MFF.
Tervetuloa siis mukaan EU-päätöksenteon seurantaan ja vaikuttamiseen myös syksyn aikana!
Tässä uutiskirjeessä:
- Teollisuusvaliokunnan syksy täynnä isoja aloitteita
- Talousvaliokunnassa edetään monella rintamalla
- Valvontavaliokunnassa vahvistetaan julkisten varojen vastuullista käyttöä
- Kotimaan tapahtumia
- Muutoksia tiimissäni
- Alkava viikko
Teollisuusvaliokunnan syksy täynnä isoja aloitteita
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) on luvassa kiireinen syksy. Valiokunnassa käsitellään useita tämän parlamenttikauden keskeisiä aloitteita eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn, toimivan energiainfrastruktuurin sekä teknologisen suvereniteetin vahvistamiseksi. Vastuullani olevat mietinnöt, eli vuosibudjettilausunto sekä lakiehdotus yrityslompakoista, tulevat käsittelyyn heti syyskuun alussa.
Syksyn aikana valiokunnassa jatkuu monien tärkeiden kokonaisuuksien käsittely. Näitä ovat muun muassa teollisuuden vauhdittamisaloite, avaruuslaki, pilvipalvelu- ja tekoälypaketti sekä kyber- ja telemarkkinalainsäädännön päivittäminen. Lisäksi käsittelyssä ovat EU:n seuraavan monivuotisen budjettikauden keskeiset rahoitusohjelmat (kilpailukykyrahasto, Horisontti-ohjelma ja energiaverkkojen rahoitusohjelma). Myös päästökauppajärjestelmän uudistusehdotus käynnistynee, kunhan valiokunnat pääsevät sopuun vastuunjaosta. Syksyllä on luvassa myös uusia aloitteita komissiolta, joista osa tulee valiokunnan käsiteltäväksi.
Tällä viikolla äänestämme ITRE-valiokunnan muutosesityksistä EU:n vuoden 2027 budjettiin. Turvallisuus- ja huoltovarmuusteemat ovat edelleen hyvin ajankohtaisia. Olen valiokunnan pääesittelijänä ehdottanut määrärahojen korotuksia EU-maiden kyberturvallisuuden vahvistamiseksi sekä lisärahoitusta EU:n puolustusrahastoon ja jäsenmaiden välisten energiaverkkojen kehittämiseen. ITRE-valiokunnan käsittelyn jälkeen päävastuu parlamentin kannan hiomisesta budjettineuvotteluihin jatkuu budjettivaliokunnassa.
Syyskuun 10. päivä äänestämme yrityslompakoiden perustamista koskevasta mietinnöstä. Toimin asiassa parlamentin pääneuvottelijana ja saimme ennen kesälomia neuvottelut päätökseen valiokunnan kannasta. Valiokuntaäänestyksen jälkeen mietinnöstä äänestetään vielä täysistunnossa lokakuussa ja sen jälkeen aloitamme niin kutsutut kolmikantaneuvottelut komission ja jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa. Neuvosto on jo hyväksynyt oman kantansa komission ehdotukseen, jonka pohjalta se lähtee neuvotteluihin. Neuvoston puheenjohtajamaana toimiva Irlanti on valmis etenemään kunnianhimoisella aikataululla, joten tavoitteena on taputella lakiehdotus valmiiksi jo tämän vuoden loppuun mennessä.
Työsarkaa riittää siis omien vastuiden sekä valiokunnan keskeisten aloitteiden parissa.
Talousvaliokunnassa edetään monella rintamalla
Syksystä tulee kiireinen myös talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Etenkin arvopaperistamisasetus, markkinoiden yhdentymis- ja valvontapaketti (Market Integration and Supervision Package, MISP) sekä pankkisektorin kilpailukykykeskustelu nousevat keskiöön tulevina kuukausina.
Kesän aikana MISP-pakettiin jätettiin yli 2 000 muutosehdotusta, jotka edustavat keskenään melko erilaisia näkökantoja. Tärkeintä on pitää paketin tarkoitus kirkkaana: sillä edistetään säästämis- ja investointiunionia tekemällä EU:n finanssimarkkinoiden sääntelystä yhtenäisempi. Olen yksi paketin kolmesta esittelijästä ja keskityn järkevien kompromissien löytämiseen. Aikataulu onkin tiukka paketin osalta, sillä valiokuntaäänestys tapahtuu jo joulukuun alussa. Tällä viikolla työ jatkuu varjoneuvotteluiden parissa parlamentin neuvottelutiimin kanssa.
MISP-paketin lisäksi pankkisektorin kilpailukykyraportti kerää paljon huomiota tulevina kuukausina. Parlamentti julkaisee oman raporttinsa aiheesta komission raportin jälkeen ja tulevia lainsäädäntöuudistuksia odoteltaessa. Kilpailukyky pankkisektorilla on moniulotteinen kysymys, jota ei voida arvioida yksinomaan pankkien tilinpäätöksistä. On kuitenkin selvää, että yhdysvaltalaisiin pankkeihin verrattuna EU-pankit ovat heikompia toiminnoissa, joissa koko tuo etua. Tällaisia ovat esimerkiksi investointipankkitoiminta, markkinaehtoinen rahoitus sekä digitaaliset rahoituspalvelut.
Jotta eurooppalaiset pankit voisivat pärjätä paremmin näissä palveluissa, tarvitsemme todellisen yhtenäisen EU-markkinan pankkisektorille. Meidän tulisi laajentaa pankkien markkinoita, jotta ne voivat saada tehokkuuteen ja digitaalisiin investointeihin liittyviä mittakaavaetuja. Samanaikaisesti meidän tulee säilyttää pankkisektorin kriisinkestävyys, jota olemme rakentaneet jo finanssikriisistä asti. Vaikka meidän tulisikin yksinkertaistaa joitakin turhan monimutkaisia säännöksiä, ne eivät korjaa pankkisektorin syvimpiä ongelmia. On hyvä pitää mielessä, ettei pankkisektori voi ylittää palvelemansa talouden kasvuvauhtia. Heikko talouskasvu ei siis korjaannu pelkästään pankkisektoria koskevien uudistusten kautta. Siksi syksyllä käynnistyykin varmasti mielenkiintoinen debatti tästä aiheesta.
Tulevina kuukausina jatkuvat myös arvopaperistamista koskevat kolmikantaneuvottelut, ja tavoitteenamme on saada ne päätökseen ennen talvea. Tämä on varmasti mahdollista, sillä parlamentin ja neuvoston kannat eivät ole merkittävän kaukana toisistaan.
Valvontavaliokunnassa vahvistetaan julkisten varojen vastuullista käyttöä
Syksy tuo jälleen mukanaan tärkeää työtä talousarvion valvontavaliokunnassa (CONT). Työ lähtee kunnolla käyntiin, kun aloitamme vuoden 2025 vastuuvapausmenettelyn. Tämä on jokavuotinen prosessi, jossa arvioimme tarkkaan unionin rahankäyttöä. Koska Euroopan komissiolla on lopullinen vastuu EU-budjetin toteuttamisesta, siihen kohdistuu erityisen suurta huomiota, ja menettelyn kautta komissio on tilivelvollinen suoraan parlamentille.
Toimin viime vuonna sosialidemokraattien neuvottelijana ja korostin, että Venäjän hyökkäyssota on koetellut erityisesti EU:n itärajan alueita. Osalle alueista on lisäksi koitunut menetyksiä, kun EU:n aluekehitysohjelmiin on kuluneella rahoituskaudella tehty muutoksia ja alun perin rajaseuduille tarkoitetut tuet ovat valuneet muualle. Parlamentti vaati keväällä esityksestäni, että komission on osoitettava alueille tukea sodan seurauksiin vastaamiseksi ja korvattava niille koituneet menetykset. Kun komissaarit syksyllä saapuvat valiokunnan kuultaviksi, on kiinnostavaa kuulla, miten asia on komissiossa edennyt.
EU-varojen käyttöön liittyy ikävä kyllä myös vakavia väärinkäytösepäilyjä, joista komissio joutuu vastaamaan. Kenties merkittävin tapaus koskee Kreikan maataloustukia, joista Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on vireillä useampi tutkinta. Kyseessä on laaja ja järjestäytynyt petosepäily Kreikan maksajavirastossa (OPEKEPE), joka ulottuu maan pääministeri Kyriákos Mitsotákisin keskustaoikeistolaisen Uuden demokratian puolueen jäseniin asti. Maataloustukia on maksettu henkilöille, jotka eivät ole omistaneet tai vuokranneet ilmoittamiaan laidunalueita tai tehneet ilmoitettuja viljelytöitä. Poliitikkojen epäillään pyrkineen vaikuttamaan tukien myöntämiseen omille kannattajilleen. Varojen sanotaan kulkeneen tukiviraston kautta viiden vuoden aikana vuodesta 2017 alkaen, ja epäiltyjen väärinkäytösten arvellaan nousevan lähes 300 miljoonaan euroon. Oikeudenkäyntien on määrä alkaa Ateenassa vielä tänä syksynä.
Oikeusvaltiotilanteen osalta syksy tuo merkittävän muutoksen: Unkarissa Viktor Orbánin korruption värittämä valtakausi on päättynyt, ja maan uusi hallitus on ilmoittanut sitoutuvansa uudistuksiin. Se liittyi esimerkiksi kesällä Euroopan syyttäjänviraston jäseneksi. Komissio näyttääkin nyt olevan halukas vapauttamaan Unkarille aiemmin jäädytettyjä varoja. Uudistusten on kuitenkin toteuduttava täysimääräisesti, ja on syytä olla tarkkana, ettei varoja vapauteta ennenaikaisesti.
Koronapandemian aiheuttaman talouskriisin selättämiseen luotu elpymisväline (RRF) päättyy tänä vuonna lähes kuuden vuoden voimassaolon jälkeen. Tänään maanantaina on jäsenmaiden viimeinen päivä saattaa hankkeensa valmiiksi, ja syyskuun lopulla viimeisten maksupyyntöjen ja tositteiden on oltava komissiolla. Komission on suoritettava viimeiset maksut vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen väline raukeaa. Toimeenpano on ollut hidasta ja toteutuksessa on vuosien varrella käynyt ilmi merkittäviä heikkouksia: raportoinnissa seurataan asetettujen tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutumista, mutta rahojen yksityiskohtainen kohdentuminen jää jäsenvaltioiden viranomaisten seurannan varaan. Nyt välineen päättyessä onkin viimeistään syytä arvioida mennyttä, jotta voidaan varmistaa, ettei samoja virheitä toisteta.
Erityisesti tästä välineestä saatujen oppien tulisi näkyä EU:n seuraavassa seitsemän vuoden budjetissa (Multiannual Financial Framework, MFF). Komissio on kuitenkin esittänyt tulevalle kaudelle pitkälti samaa mallia kuin elpymisvälineessä, jossa jäsenmaille suoraan kohdennettavat tuet kanavoitaisiin niin kutsuttujen kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kautta. Toimin kokonaisuuden osalta valvontavaliokunnan pääneuvottelijana. Vaadimme välineen valuvikojen korjaamiseksi muun muassa, että kaiken rahoituksen on oltava täysin jäljitettävissä ja että hankkeista aiheutuneet todelliset kustannukset varmennetaan. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on nostettava selkeäksi ehdoksi: jos jäsenvaltio rikkoo oikeusvaltioperiaatetta, ohjelmasta ei pidä vapauttaa maalle lainkaan varoja ennen kuin rikkomukset on korjattu. Lisäksi esitämme, ettei jäädytettyjä varoja tulisi voida siirtää uusiin tarkoituksiin. Unkarin tapaus on osoittanut, että tällaiset joustot voivat käytännössä kiertää ehdollisuuden. Parlamentissa kannanmuodostus jatkuu syksyn mittaan, ja tavoitteena on saada neuvottelukanta valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Syksystä tulee siis työntäyteinen ja ratkaiseva EU:n varainkäytön ja oikeusvaltioehdollisuuden kannalta!
Kotimaan tapahtumia
Kesä kotimaassa on ollut harvinaisen vilkas. Kansalaistilaisuuksia on istuntotauon aikana ollut muun muassa Ivalossa, Kajaanissa, Kannuksessa, Kokkolassa, Keminmaalla, Kemijärvellä, Kuusamossa, Savonlinnassa, Oulussa ja Viitasaarella. Takana on paljon mielenkiintoisia keskusteluja.
Päällimmäisiä keskustelunaiheita ovat olleet ihmisten jokapäiväiset huolet, kuten toimeentulo, terveydenhoito ja turvallisuus. Myös laajemmat asiat ovat kiinnostaneet tilaisuuksiin saapuvia kansalaisia. Julkisten palveluiden tulevaisuus on pohdituttanut monia erityisesti sen vuoksi, että nykyiset hallituspuolueet esittävät lähes 10 miljardin euron sopeutusten toteuttamista pääasiassa leikkauksin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ukraina ovat puhuttaneet oikeastaan jokaisessa kohtaamisessa.
Paljon on käyty keskustelua myös siitä, mitä EU voi tehdä pohjoisten alueiden ja EU:n itärajan maiden tukemiseksi. Erityisen yllättyneitä varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa ollaan sen osalta, miten hiljaa maan hallitus on sekä pohjoisten ja harvaan asutettujen alueiden EU-tuen lakkauttamisesta että EU:n itärajan alueiden tukemisesta. Näiltä osin kansalaisten katseet ovat nyt Suomen hallituksen toimissa ja neuvottelukyvyssä.
Näiden huolien keskellä on paistanut aurinkokin. Monen keskustelukumppanin katse onkin jo kevään kotimaan vaaleissa. Muutoshalua on ilmassa.
Muutoksia tiimissäni
Kesän aikana tiimissäni on tapahtunut useita muutoksia. Tiedotuksesta vastannut Maria Loima on siirtynyt Brysselissä Energiateollisuuden palvelukseen. Talousarvion valvontavaliokunnasta ja hallinnosta vastannut Ellen Petersen taas aloittaa tänään komission budjetin pääosastolla työt. Lämmin kiitos molemmille hienosta työstä ja uurastuksesta menneiden vuosien aikana. Yhteistyö jatkuu!
Hallinnollisena avustajana on toimistossani aloittanut Seija Nyyssönen. Hän on aikaisemmin tehnyt töitä Suomen EU-edustustossa ja Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimistolla. Harjoittelijana meillä ahertaa koko syksyn ja vielä alkuvuodestakin Kaisla Niemelä. Hänen aikaisempiin työkokemuksiinsa kuuluvat presidentin kanslia ja Suomen Ateenan suurlähetystö. Lokakuussa viestinnästä ja budjetin valvontavaliokunnasta vastuun ottaa Ninni Issakainen. Hän on parhaillaan Eurooppalaisen Suomen palkkalistoilla ja aiemmin toiminut harjoittelijana muun muassa europarlamentaarikko Mia-Petra Kumpula-Natrin tiimissä.
Tervetuloa uusille kyvyille luomaan parempaa Eurooppaa laajalla yhteistyöllä!
Vanhoista työntekijöistä toimistossani jatkavat Saara Anttinen ja Jan Moens. Saaran vastuulla on kabinetin vetäminen sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta. Jan taas jatkaa talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Lisäksi hän avustaa minua parlamentin S&D-ryhmän rahastonhoitajan ja työvaliokunnan jäsenen tehtävissä.
Euroopan parlamentin S&D-ryhmässä harjoittelijana aloittaa Matti Välipakka. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Suomen suurlähetystössä Berliinissä. Kotimaassa avustajina jatkavat Kimmo Käärmelahti ja Suomen S&D-valtuuskunnan yhteinen työntekijä Mori Näres. Töitä tehdäänkin siis osaavalla ja monipuolisella joukolla syksyn aikana.
Pidetään yhteyttä!
Alkava viikko
Tämä viikko on siis kiireinen valiokuntaviikko, jossa minua ja tiimiäni työllistävät kaikki kolme valiokuntaani. Pyrin kuitenkin aina tekemään aikaa myös sidosryhmätapaamisille, joita on tälläkin viikolla tiedossa useampia. Loppuviikosta ehdin vielä kiertämään pääkaupunkiseutua.
Ensi lauantaina 5.9. olen mukana Helsingin ja Vantaan demareiden yhteisessä tilaisuudessa Fazerilassa kello 9.30 alkaen pohtimassa pääkaupunkiseutujen roolia Euroopan tulevassa kehityksessä. Lisää tapahtumasta voit lukea täältä. Lauantai-iltaa vietän Ylen 100-vuotisjuhlien merkeissä Veikkaus-areenalla. Sunnuntaina olen tavattavissa Hakaniemen torilla kello 11.00 eteenpäin.
Pysytään kuulolla,
Eero