Parlamentin syysistuntokausi pyörähti täyteen käyntiin menneellä viikolla. Valiokuntakokousten ohella viikkoon mahtui myös oman ryhmäni neuvotteluja. Juuri nyt näyttää siltä, että syksystä tulee todella asiapitoinen.
Viime viikonvaihteessa ehdin tavata paitsi Itä-Helsingin ja Itä-Vantaan päättäjiä ja kansalaisia, myös Yleisradion väkeä. Ylen 100-vuotiskonsertti oli loistava sekä kulttuurisesti että esimerkkinä siitä, mihin Yleä tarvitaan: kokoontumaan yhteen ja ymmärtämään yhteisen kokemuksen äärellä myös erilaisuutta.
Tässä uutiskirjeessä:
- Tekoälysektorin aiheuttamat taloudelliset riskit tulee tunnistaa
- Uuden harjoittelijamme kokemuksia
- Alkava viikko
Tekoälysektorin aiheuttamat taloudelliset riskit tulee tunnistaa
Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) aloitti räväkästi. Järjestimme toisen varjokokouksen liittyen markkinoiden yhdentymis- ja valvontapakettiin (Market Integration and Supervision Package, MISP). Paketti koostuu kolmesta ehdotuksesta ja sen tarkoituksena on syventää unionin pääomamarkkinoita sekä poistaa sen sisäisiä esteitä. Esittelin päädirektiiviä koskevan mietintöluonnoksen keskeiset painopisteet yhdessä EPP:n Markus Ferberin kanssa. Hän on vetovastuussa paketin toisesta keskeisestä asetuksesta. Tavoite syvemmin integroidusta pääomamarkkinaunionista näyttää yhdistävän parlamentissa laajan enemmistön. Ryhmien välillä on kuitenkin edelleen merkittäviä näkemyseroja siitä, miten tavoitteeseen turvallisesti päästään. Tulevien viikkojen aikana meidän on löydettävä yhteinen näkemys muun muassa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) roolista ja hallinnosta sekä kryptovaroja ja sijoitusrahastoja koskevasta uudesta sääntelykehyksestä. Näkemyserojen yhteensovittaminen ja vahvojen enemmistöjen rakentaminen näiden kysymysten taakse tekee tulevasta jaksosta intensiivisen. Tavoitteena on saada parlamentin esitys valmiiksi ennen vuoden loppua.
Talousvaliokunta vahvisti ylivoimaisella enemmistöllä ESMAn uudeksi puheenjohtajaksi Carlo Comportin, joka toimii tällä hetkellä Italian finanssivalvontaviranomaisen puheenjohtajana. Äänestystä edeltäneessä kuulemistilaisuudessa otin hänen kanssaan esiin myös tekoälyn kasvavan vaikutuksen sijoitusalaan ja sen mukanaan tuomat haasteet. Tekoälyn kasvava vaikutus edellyttää meiltä täyttä huomiota. Sen tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittäviä, mutta niin ovat myös siihen liittyvät haasteet talouden ja rahoitusjärjestelmän näkökulmasta. Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (Financial Stability Board, FSB) puheenjohtaja Andrew Baileyn tällä viikolla julkaisema hälyttävä kirje nosti esiin tekoälyn rahoitussektorille aiheuttamat kasvavat kyberriskit. Datakeskusten vaatimat valtavat investoinnit voivat myös heijastua EU:n jäsenvaltioiden julkiseen talouteen, joka on monissa maissa jo valmiiksi paineen alla. Datakeskukset ja jäsenvaltiot kilpailevat osin samasta pääomasta, mikä voi nostaa jäsenvaltioiden rahoituskustannuksia.
Huolta herättävät myös tekoälysektorin rahoitusjärjestelyjen monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys sekä järjestelmän mahdollinen haavoittuvuus. Kriittisten arvioiden mukaan tekoälyyn on tähän mennessä investoitu jopa 50 prosenttia yli tarpeen, mikä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä. Siksi nostin aiheen esiin myös Euroopan keskuspankille (EKP) viime viikolla esittämässäni kysymyksessä ja pyysin sen arviota tekoälyn kasvavien investointien vaikutuksista talouteen ja rahoitusjärjestelmään.
Uuden harjoittelijamme kokemuksia
Toimistossamme aloitti elokuun lopulla uusi harjoittelija Kaisla Niemelä, ja hän onkin jo ehtinyt tutustua moniin toimistomme tehtäviin. Kaisla kertoo omia kokemuksia ensimmäisistä viikoista näin:
”Moikka! Mie oon Kaisla, ja aloitin tänä syksynä Eeron toimistolla harjoittelijana. Olen vastavalmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenani valtio-oppi. EU-asiat ovat kiinnostaneet minua jo lukiosta lähtien ja erityisesti se, miten yhdessä voimme löytää ratkaisuja haasteisiin, joihin yksikään maa ei yksin pysty vastaamaan.
Ensimmäiset kaksi viikkoa parlamentissa ovat menneet vauhdilla ja olleet todella positiivinen kokemus. Olin ehkä etukäteen kuvitellut parlamentin hieman jähmeämmäksi organisaatioksi, mutta arki onkin tuntunut yllättävän helposti lähestyttävältä ja positiiviselta. On ollut myös hauska huomata, kuinka erilaisista taustoista tulevat ihmiset työskentelevät täällä luontevasti yhdessä yhteisten asioiden eteen. Myös toimistolla on ollut heti todella hyvä ja kannustava ilmapiiri. Vaikka tekemistä on paljon, missään vaiheessa ei ole tullut tunnetta, että jäisin yksin.
Sain jo ennen harjoittelun alkua kertoa kiinnostuksenkohteistani, erityisesti kansainvälisistä asioista, ja on ollut hienoa päästä tekemään niiden parissa töitä. Päivittäisen toimistotyön lisäksi seuraan ulkosuhteita muun muassa Ison-Britannian, Turkin ja NATO–EU-suhteiden osalta. Erityisesti Turkin rooli Euroopan ja Aasian välisenä poliittisena ja symbolisena solmukohtana kiinnostaa minua. Odotan innolla myös täysistuntotyöskentelyn seuraamista ja Strasbourgin täysistuntoviikkoja!
Olen oikeastaan innoissani ihan kaikesta ja haluaisin ahmia kaiken mahdollisen tiedon ja osaamisen näiden kuukausien aikana. Brysselkin on ehtinyt jo tehdä hyvän vaikutuksen, ja ihmiset ja arki ovat tuntuneet nopeasti omilta. Katsotaan siis, miltä Bryssel ja parlamenttielämä näyttävät parin kuukauden päästä, kun untuvikon silmät ovat ehtineet tottua!”
Vielä kerran lämpimästi tervetuloa Kaislalle mukaan tiimiimme EU-politiikan ytimeen! Kannattaa pitää mielessä jatkossakin, että harjoittelu on erinomainen tapa saada työkokemusta ja tutustua unionin jokapäiväiseen toimintaan.
Alkava viikko
Nyt onkin edessä mielenkiintoinen viikko, sillä kalenterissa on sekä poliittisen ryhmän että valiokuntien tapaamisia. Poliittiset ryhmät kokoustavat säännöllisesti täysistuntoa edeltävällä viikolla. Nyt agendalla on etenkin syksyn ensimmäinen täysistunto, joka pidetään ensi viikolla Strasbourgissa.
Torstaina teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) on äänestyksessä neuvottelemani lakiehdotus eurooppalaisista yrityslompakoista. Yrityslompakot ovat yhdenmukainen eurooppalainen digitaalinen ratkaisu, jolla yritykset voivat tunnistaa, todentaa ja vaihtaa tietoja turvallisella ja käyttäjäystävällisellä tavalla. Yrityslompakoilla on monissa komission uusissa lainsäädäntöaloitteissa keskeinen rooli digitaalisena ratkaisuna, esimerkiksi teollisuutta vauhdittavan säädöksen lupaprosesseissa. Olen neuvotteluissa korostanut, että yrityslompakot voisivat olla askel eurooppalaisen teknologiaomavaraisuuden parantamiseksi. Valiokunnan äänestyksen jälkeen asia menee vielä täysistuntoon päätettäväksi.
Lauantaina ehdin vielä Joensuuhun, jossa näemme torilla kello 9 alkaen.
Pysytään kuulolla,
Eero