Viikon aikana on jälleen valmisteltu edessä olevaa täysistuntoviikkoa. Ryhmäkokouksessa on valmistauduttu myös edessä olevaan vaalikauden puolivälin parlamentin uudelleenjärjestäytymiseen. Myös omia valiokuntiani oli koolla. Viikon kohokohtana oli tietysti oman tiimini Suomi-matka, jonka aikana päivitimme koko tiimin Suomi-tietoutta.
Tässä uutiskirjeessä:
- Neuvottelut digitaalisista yrityslompakoista alkoivat
- Tarvitsemme yhteiseurooppalaista valvontaa rajat ylittäviin kryptomarkkinoihin
- Tiimini vieraili Helsingissä
- Suomen EU-nettomaksu kasvoi hieman
- Seuraavat viikot
Neuvottelut digitaalisista yrityslompakoista alkoivat
Yrityslompakkoa koskevat trilogit eli neuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä alkoivat keskiviikkoiltana. Aiemmin syyskuussa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) hyväksyi parlamentin kannan tähän tärkeään yritystoiminnan ja julkisen vallan kanssakäymistä helpottavaan digisovellukseen. Sen käyttöönoton vuotuisiksi säästöiksi on arvioitu peräti 159 miljardia euroa.
Trilogeissa parlamentin neuvottelijat kohtaavat jäsenmaita edustavan puheenjohtamaan, ja komission avulla yhteisneuvotteluissa haetaan sopua lakiesityksistä. Syyskaudella puheenjohtajamaana on Irlanti ja ensimmäisissä neuvotteluissa tuli jälleen todistetuksi irlantilaisten korkea ammattitaito. Minulla puolestaan on vaativa tehtävä edustaa parlamentin kantaa neuvotteluissa lakihankkeen raportoijana.
Ensimmäinen yhteistapaaminen sujui rakentavasti. Annoimme jatkoneuvotteluihin valtakirjan avustajille niin, että seuraava trilogineuvottelut pidetään 10.12 Brysselissä. Valmista neuvotteluissa pitäisi saada ennen joulua, joten kiire tulee.
Tarvitsemme eurooppalaista valvontaa rajat ylittäviin kryptomarkkinoihin
Kiireiseen viikkoon sisältyi useita sidosryhmätapaamisia markkinoiden yhdentymistä ja valvontaa koskevasta paketista (Market Integration and Supervision Package, MISP) sekä luottoluokituslaitoksia koskevan sääntelyn tulevaisuudesta.
MISP-uudistuksen osalta poliittiset ja tekniset varjokokoukset jatkuivat. Poliittisissa keskusteluissa käsiteltiin kryptovaroja koskevan MiCA-asetuksen uudistamista. Puoluerajat ylittävästä keskustelusta kävi selvästi ilmi, että kryptovarapalvelujen tarjoajien valvontaa halutaan siirtää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ESMAlle. Avoinna on kuitenkin vielä kysymys siitä, siirrettäisiinkö kaikkien palveluntarjoajien valvonta ESMAlle vai koskisiko muutos ainoastaan merkittävimpiä toimijoita.
Oma näkemykseni on selkeä: kryptovaramarkkinoiden rajat ylittävän luonteen vuoksi valvonta olisi perusteltua keskittää kokonaisuudessaan eurooppalaiselle valvontaviranomaiselle. Jo kahden vuoden toimeenpanon jälkeen kansalliset viranomaiset tulkitsevat valvontaa koskevia säännöksiä eri tavoin. Tämä korostaa yhteisen eurooppalaisen valvonnan tarvetta. Laajempi yhteisymmärrys vallitsi jo siitä, että ESMAn roolia markkinoiden seurannassa ja markkinoiden väärinkäytösten torjunnassa tulisi vahvistaa.
Tällä viikolla keskustelut jatkuvat Strasbourgissa, jossa käsitellään yhdistetyn kaupankäyntitietopalvelun kehittämistä. Lisäksi tavoitteena on löytää poliittinen yhteisymmärrys arvopaperistamista koskevasta uudistuksesta Irlannin EU-puheenjohtajakauden johdolla.
Tiimini vieraili Helsingissä
Tiimiini on tullut viimeisten kuukausien aikana muutoksia, joten hetki oli hyvä vierailla Helsingissä tavaten läheisimpiä sidosryhmiä ja nostattaa tiimihenkeä. Kolmen päivän aikana ehdimme vierailla SDP:n puoluetoimistolla, tavata finanssialan sekä energia-, kemian-, teknologia- ja metsäteollisuuden edustajia. Talouspoliittinen avustajani tapasi myös Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön asiantuntijoita liittyen digieuroon, kilpailukykyyn ja pankkien sääntelyyn. Tuhti paketti tapaamisia siis takana.
Tänään tiimissäni aloittaa Ninni Issakainen. Hänen toimenkuvaansa kuuluu budjetin valvontavaliokunnan seuranta sekä viestinnän asiantuntijuus. Häneen voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä näihin liittyvissä asioissa. Tervetuloa Ninni mukaan EU-parlamentin hienoimpaan työpaikkaan!
Suomen EU-nettomaksu kasvoi hieman
Suomen nettomaksu Euroopan unionille kasvoi vuonna 2025 hieman edellisvuodesta. Valtiovarainministeriön mukaan nettomaksu nousi 309 miljoonasta eurosta 394 miljoonaan euroon eli 85 miljoonalla eurolla. Asukasta kohden nettomaksu kasvoi 55 eurosta 70 euroon.
Nettomaksun kasvua selittää ennen kaikkea se, että Suomen EU-maksut kasvoivat nopeammin kuin EU saadut tulot. Suomen maksut EU budjettiin nousivat 197 miljoonalla eurolla 2,22 miljardiin euroon. Samaan aikaan EU budjetista saadut tulot kasvoivat 71 miljoonalla eurolla 1,70 miljardiin euroon. Lisäksi Suomi sai EU elpymisvälineestä 679 miljoonaa euroa. Kun myös tämä rahoitus huomioidaan, Suomeen ohjautui EU-rahoitusta yhteensä lähes 2,4 miljardia euroa. EU budjettirahoituksesta suurin osa kohdistui maatalouteen, tutkimukseen sekä aluekehitykseen.
Suomen EU-nettomaksun hienoinen kasvu kertoo myös siitä, että Suomi ei ole onnistunut kovin tehokkaasti hyödyntämään EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Venäjän hyökkäyssota ja itärajan sulkeutuminen ovat aiheuttaneet merkittäviä taloudellisia menetyksiä erityisesti Itä-Suomessa. EU on avannut uusia mahdollisuuksia rahoituksen kohdentamiseen itäisille raja-alueille, mutta Euroopan komission mukaan Suomessa hankkeiden suunnittelu ja valinta on edennyt EU:n keskiarvoa hitaammin. Myös asukaskohtaisessa rahoituslaskelmassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamista tappioista Suomi on pahasti takamatkalla esimerkiksi Viroon nähden. Suomi sai tätä tukea hieman yli 8 euroa/asukas kun Viron vastaava saanti oli hieman yli 14 euroa/asukas.
Seuraavat viikot
Tällä viikolla on siis käynnissä täysistuntoviikko, eli viikko vierähtää Ranskan Strasbourgissa. Äänestyslistalla on monta Suomelle tärkeää asiaa, kuten mietintö koskien EU:n itäisiä raja-alueita ja nk. globalisaatiorahaston tuki Suomen paperiteollisuudesta työttömäksi jääneille.
Ensi viikolla on edustajien kotimaan viikko, mikä tarkoittaa, että Brysselissä on melko hiljaista. Myös uutiskirjeeni on kotimaan viikkoina tauolla. Parlamentissa on tietty työrytmi, joka näkyy erityisen hyvin nyt. Täysistuntoviikkoa edeltää ryhmätapaamisten viikko, jolloin ryhmän linjoista keskustellaan ja sovitaan. Täysistuntoviikon jälkeen taas on yleensä valiokuntaviikko, jolloin työskennellään enimmäkseen omien valiokuntien parissa. Kotimaan viikot taas on varattu siihen, että edustajat voivat tavata kotimaansa äänestäjiä ja toimijoita. Nämä neljä erilaista viikkoa siis vuorottelevat, vaikkakin joskus ne saattavat mennä myös lomittain.
Uutiskirjeeni on siis tauolla pari viikkoa. Pysytään kuitenkin kuulolla,
Eero