Tammikuu on jo hyvässä vauhdissa. Tällä viikolla aloittivat myös parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät oman työnsä. Olin jo edellisellä viikolla Brysselissä harjoittelemassa paluuta työelämään vuodenvaihteen kahden viikon tauon jälkeen.
Parlamentti on aloittanut työnsä ihan hyvässä hengessä. Komission puheenjohtajan sairastuminen näyttää kuitenkin vaikuttavan aikatauluihin. Monia alkuvuoden komission esityksiä näyttää lykkääntyvän ainakin kuukaudella, ehkä kahdella.
Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa puhuttaa nyt aika monella rintamalla. Hämmästyttävä asia, kuinka paljon maailman asioista näyttää riippuvan vain yhden maan yhden johtajan valinnasta ja linjauksista. Palaan asiaan kevään aikana, kun sumun keskellä alkaa löytyä kirkkaampia valoja.
Tässä uutiskirjeessä:
- Somejätit kuohuttavat, EU:n on vastattava
- Valiokuntien budjettisuunnittelut vuodelle 2026 jo käynnissä
- Teollisuusvaliokunnan meppejä Helsingissä
- EU:n maatalouspolitiikan uudistus
- Rahanpesun riskimaita arvioitava uudelleen
- Rahoitustietojen avoimuutta on edistettävä
- Päämarkkinaunioni vahvistaa investointeja
- Petostentorjunnassa panostusta ennalta ehkäisyyn
- Lauantaina Malmille ja Nummelaan
- Ensi viikko
Somejätit kuohuttavat, EU:n on vastattava
Yksi alkuvuoden suurimpia puheenaiheita on ollut somejättien vaikutus ihmisten elämään, yhteiskuntiin ja demokratiaan. Elon Muskin X on tullut tunnetuksi äärilaitojen tukemisesta sekä aivan hulluksi menneestä keskustelukulttuurista. Musk on siirtynyt liikemiehestä politiikan häiriköksi, ottaen kantaa esimerkiksi saksalaisen äärioikeiston tueksi. Facebookista ja Instagramista tunnettu Meta puolestaan ilmoitti lopettavansa faktantarkistuksen Yhdysvalloissa. Samalla Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on alkanut toistaa äärioikeiston mantraa sananvapaudesta, jolla oikeasti tarkoitetaan aivan muuta, sekä ihmisten suojaksi tehdyn sääntelyn kutsumisesta sensuuriksi.
EU on viime kaudella tehnyt suuria ratkaisuja, joilla somea ja digitaalisen maailman portinvartijoita säännellään. Valmiiksi tulivat niin digipalvelusäädös kuin digimarkkinasäädöskin. Me emme voi antaa tarkoituksellisen väärän tiedon, valheiden, törkeän käytöksen tai valtiollisen vaikuttamisen muodostaa uutta normaalia. Myös somejättien hallussa olevan datan käyttöä pitää ohjata.
Meillä on tuoreessa muistissa se, miten Romanian vaalitulos mitätöitiin ulkovallan vaikutettua lopputulokseen massiivisen propagandakampanjan myötä. Sosialidemokraattien tanskalainen meppi, hyvä ystäväni Christel Schaldemose, neuvotteli viime kaudella maaliin EU:n digipalveluita koskevan lain (DSA), jonka tarkoituksena on estää laitonta ja haitallista toimintaa verkossa sekä disinformaation leviämistä. DSA varmistaa käyttäjien turvallisuuden, suojelee perusoikeuksia ja turvaa reilun ja avoimen verkkoympäristön. Juuri nyt EU:n täytyy sitoutua DSA-lainsäädäntöön entistä tiukemmin ja vauhditettava sen soveltamista. Katseet kohdistuvat Henna Virkkuseen, joka on EU:n uusi digikomissaari. EU ei saa antaa nyt tuumaakaan periksi.
Kirjoitin aiheesta tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa, ja Christelin hyvä video DSA:sta on katsottavissa Instagramissa.
Valiokuntien budjettisuunnittelut
vuodelle 2026 jo käynnissä
Minut on valittu esittelijäksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) kirjeeseen, jossa valiokunta esittää suuntaviivoja EU:n vuoden 2026 budjettiin. ITRE-valiokunnan toimivaltaan kuluu EU-budjetin välineet, joista rahoitetaan esimerkiksi energiaverkkoja, digi-infrastruktuuria, tutkimusta, EU:n avaruusohjelmaa sekä pk-yritysten kilpailukykyä tukevia toimia.
Tällä viikolla käsittelimme suuntaviivojen luonnosta, jossa olen korostanut tarpeellisuutta jatkaa investointeja EU:n energia- ja digi-infrastruktuuriin, tutkimukseen yleisellä tasolla, mutta etenkin tutkimukseen, joka tukee EU:n avaruuspolitiikkaa.
Olen pitänyt esillä myös Itämerellä tapahtuneisiin energia- ja digiverkkojen sabotointeihin vastaamista erilaisin rauhanomaisin keinoin. Tällöin on tutkittava myös teknologisia keinoja niin infrastruktuurin kehittämisen, rakentamisen kuin valvonnankin suhteen. Myös näitä tutkimus- ja kehittämishankkeita tulee edistää EU:n ensi vuoden budjetin painopisteistä päätettäessä. Samassa yhteydessä olen tuonut valiokunnan keskusteluun EU:n itärajan alueiden vahvistamisen myös tämän valiokunnan toimien kautta, mutta valitettavasti useat muut parlamentin ryhmät eivät vielä ole lämmenneet tälle ajatukselle.
Teollisuusvaliokunnan meppejä Helsingissä
Olin tänään tutustumassa Helsingissä sijaitsevan EU:n kemikaaliviraston (ECHA) toimintaan yhdessä useamman teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) demarimeppikollegan kanssa. On aina hyvä saada meppikollegoja vierailulle Suomeen, sillä vain paikan päällä käymällä syntyy aito ymmärrys pienen maan asioista.
Ajankohtaisia aiheita kemikaalivirastossa on muun muassa keskustelu PFAS-yhdisteistä ja niiden rajoittamisesta. PFAS-yhdisteet ovat laaja joukko synteettisiä nk. ikuisia kemikaaleja, jotka hylkivät tehokkaasti vettä, rasvaa ja likaa, mutta hajoavat ympäristössä äärimmäisen hitaasti. PFAS-yhdisteet valuvat vesistöihin, joista ne siirtyvät edelleen esimerkiksi juomaveteen. PFAS-yhdisteitä on kehitetty yli 4 700 ja niitä on käytetty monen vuosikymmenen ajan teollisuudessa sekä erilaisissa kuluttajatuotteissa, kuten paistinpannuissa ja vettä hylkivissä ulkovaatteissa.
Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet yhteyden joidenkin PFAS-yhdisteiden ja erilaisten kielteisten terveysvaikutusten välillä. Altistumisella voi olla monenlaisia terveyshaittoja kuten vaikutuksia hedelmällisyyteen, maksavaurioita, kilpirauhassairauksia tai jopa syöpää.
ECHA arvioi tällä hetkellä, kuinka laajasti PFAS-kemikaaleja tulisi rajoittaa. On selvää, että rajoituksia tarvitaan luonnon ja terveyden turvaamiseksi. Teollisuudella tulee kuitenkin olla riittävästi aikaa vaihtoehtoisten turvallisten kemikaalien kehittämiselle – ettemme vahingossa hyppää ojasta allikkoon. ECHA on meille tärkeä myös vaikkapa lastenlelujen kemikaalipitoisuuksien valvojana.
EU:n maatalouspolitiikan uudistus
Vuonna 1962 perustettu EU:n yhteinen maatalouspolitiikkaa (CAP) on vanhin edelleen voimassa oleva EU:n politiikka. CAP on kehittynyt vuosien varrella vastaamaan muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin.
Nykyisessä muodossaan ohjelma on voimassa vuoteen 2027 asti. Noin kolmannes EU-budjetista osoitetaan viljelijöiden ja maaseutualueiden tukemiseen. CAP:n kautta maatalouspolitiikka on siis EU:n budjettineuvotteluiden keskiössä.
S&D-ryhmässä on alkanut keskustelut CAP-uudistuksesta. Tällä viikolla S&D:n maatalousvaliokunnan työryhmän kutsumana kuultiin useampaa viljelijää ja asiantuntijaa, jotka taustoittivat nykyisen ohjelman onnistumisia ja toisaalta kehityskohtia. Keskustelussa nousi esille nuorten maanviljelijöiden tarpeet. Nuoria viljelijöitä pitäisi tukea paremmin, jotta he jaksaisivat pysyä alalla.
EU:ssa tulee myös valmistautua Ukrainan tulevaan jäsenyyteen. EU on isojen muutosten edessä sitten kun Ukraina on täyttänyt jäsenvaatimuksensa ja on valmis liittymään unioniin. Isona maatalousmaana Ukrainan jäsenyys tuo väistämättä muutoksia EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Yhteinen maatalouspolitiikka on myös ollut keino tukea maatalouden kestävää kehitystä. Keskustelut maatalouden panoksesta EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin jatkuvat.
Rahanpesun riskimaita arvioitava uudelleen
Kävin kuluneella viikolla hyvän keskustelun Gibraltarin oikeus-, kauppa- ja teollisuusasioista vastaavan ministerin kanssa rahanpesun tiimoilta. Euroopan komissio esitti viime vuonna, että Barbados, Gibraltar, Panama, Uruguay ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat poistettaisiin unionin niin sanotusta ”korkean riskin” luettelosta kolmansista maista, joissa on havaittu strategisia puutteita rahanpesun estämisen ja terrorismin rahoituksen torjunnan säädöksissä. Samalla se esitti Kenian ja Namibian lisäämistä luetteloon.
Parlamentilla ei ole mahdollisuutta tehdä komission luetteloa koskeviin esityksiin muutoksia, vaan vaihtoehtoina on joko ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen. Sillä viimevuotinen esitys sisälsi Yhdistyneet arabiemiirikunnat, joissa riskit rahanpesun ja pakotteiden kiertämisen osalta ovat todellisia, ei parlamentti antanut siunaustaan komission esitykselle vaan kaikki maat pysyivät luettelossa entiseen tapaan.
Merkittäviä ponnisteluja rahanpesusäännösten noudattamiseksi tehneen Gibraltarin asema on siksi hankala. Odotankin nyt kuun lopulla tapahtuvaa kokousta aiheen tiimoilta uuden komissaarin, portugalilaisen Maria Luís Albuquerquen kanssa, jotta tilanteeseen voitaisiin löytää toimiva ratkaisu.
Rahoitustietojen avoimuutta on edistettävä
Kävimme keskiviikkona hyvän keskustelun komission kanssa rahoitustietojen avoimuutta koskevasta FiDA-kehikosta (Framework for Financial Data Access), jossa toimin S&D-ryhmän neuvottelijana. Uuden asetuksen tavoitteena on antaa kuluttajille nykyistä enemmän sananvaltaa omista rahoitustiedoistaan, kuten esimerkiksi pankeille luovuttamistaan tiedoista tai pankeille muuten kerääntyneistä kuluttajatiedoista.
Asettamalla puitteet näiden rahoitusalan asiakastietojen saatavuudelle ja käytölle, tulisi kuluttajille mahdollisuus halutessaan jakaa tietojaan kolmansille osapuolille ja siten myös mahdollisesti hyötyä entistä räätälöidymmistä rahoitustuotteista ja -palveluista.
Parlamentti hyväksyi viime vuonna suurella enemmistöllä oman kantansa esitykseen, jossa tuimme tietojen jakamisen ideaa, sisältäen kuitenkin tarvittavat takuut siitä, että kuluttajilla säilyy valta omista tiedoistaan. Samalla kun olen tietoinen alan huolenaiheista ja valmis tarkastelemaan niitä tarkemmin, uskon myös, että on aika aloittaa kolmikantaneuvottelut parlamentin, komission ja neuvostoa puheenjohtavan Puolan kanssa yhteisymmärryksen löytämiseksi.
Päämarkkinaunioni vahvistaa investointeja
Tämän lainsäädäntökauden painopisteisiin lukeutuu eittämättä pääomamarkkinaunionin (CMU) kehittäminen, joka uuden komission myötä yhä enenevissä määrin kulkee eurooppalaisen ”säästö- ja investointiunioni” -nimen alla. Kävimme kuluneella viikolla hankkeesta paitsi S&D-ryhmän sisäisen, myös talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) keskustelun.
Valiokunnassa säästö- ja investointiunionia alun perin esittänyt, Italian entinen pääministeri Enrico Letta esitteli valmistelemaansa unionin sisämarkkinoita käsittelevää raporttia. Valtavien investointitarpeiden valossa on selvää, että EU:n pääomamarkkinoita on uudistettava. Letta painotti, että toimien aika on nyt. Hän korosti valiokunnalle, että pirstaleisuuden sekä integraation ja eurooppalaisen ulottuvuuden puutteen hintalappu on korkea: 300 miljardia euroa eurooppalaisista säästöistä kohdistuvat nykyään yhdysvaltalaisiin yrityksiin, jotka taas ostavat eurooppalaisia yrityksiä. Ratkaisuja tämän haasteen löytämiseksi tulee nyt alkaneella kaudella ehdottomasti löytää.
Petostentorjunnassa panostusta ennalta ehkäisyyn
Budjetin valvontavaliokunnan (CONT) puolella ohjelma painottui tällä viikolla vahvasti petostentorjuntaan. Alkuviikosta vierailimme valiokunnan kanssa Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF), sen erinomaisen pätevän pääjohtajan, suomalaisen Ville Itälän isännöiminä. Virasto tutkii EU-budjettiin kohdistuvia petoksia ja korruptiota sekä vakavia väärinkäytöksiä unionin toimielimissä, tuottaen vuosittain satojen miljoonien eurojen hyödyt eurooppalaiselle veronmaksajalle. Tärkeä vierailu!
Kuluneella viikolla työ jatkui myöskin valvontavaliokunnan vuosittain valmisteleman, petostentorjuntaa käsittelevän mietinnön parissa, jossa toimin demariryhmän asettamana neuvottelijana. Työ pohjautuu komission petostentorjuntaa koskevaan vuosikertomukseen, jossa se arvioi unionin petostentorjuntayhteistyön tilaa. Mietinnössä taas annamme oman arviomme nykytilasta sekä suosituksia petostenvastaisen työn lujittamiseksi vastaisuudessa.
Saimme tällä viikolla valiokunnan pääneuvottelijan, Gilles Boyerin (Renew, Ranska) mietintöluonnoksen, johon tulen valmistemaan omat muutosehdotukseni. Vaikkakin luonnos on kohtuullisen tasapainoinen, on siinä mielestäni syytä antaa ennaltaehkäisylle huomattavasti suurempi rooli, jottei petoksia tai sääntöjenvastaisuuksia pääsisi ylipäänsä syntymään. Lisäksi tulen painottamaan muun muassa tiukkaa ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen ja EU-rahoituksen välillä sekä yhteyttä unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, muun muassa Venäjän vastaisten pakotteiden toimeenpanon ja tehostamisen kautta.
Lauantaina Malmille ja Nummelaan
Vuodenvaihteen tauon jälkeen käynnistyy jälleen myös aktiivinen kansalaisten keskuudessa kiertäminen. Keväälle on suunnitteilla tilaisuuksia mm. Pirkanmaalle, Satakuntaan, Päijät-Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen, Uudellemaalle ja Helsinkiin. Ja uskon, että uusiakin kutsuja vielä tulee, joten vilkas kevät on luvassa.
Tässä viikonvaihteessa suuntaan lauantaina klo 10 Ylä-Malmin torille ja klo 13 Vihdin Nummelaan pääkirjaston tiloihin. Joten tulkaapa tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja Suomen, Euroopan ja koko maailman suunnasta.
Ensi viikko
Ensi viikolla kokoonnumme vuoden ensimmäiseen täysistuntoon Strasbourgiin. Suurin mielenkiinto lienee kuitenkin Yhdysvalloissa, sillä maanantaina on Donald Trumpin virkaanastujaispäivä. Hänen odotetaan tuovan pöytään heti uuden kautensa alkajaisiksi monia lakipaketteja esimerkiksi rajoihin ja maahanmuuttoon liittyen.
Monia ajankohtaisia parlamentin asialistalta kuitenkin löytyy. Käsittelemme Trumpin valtaantuloa, Gazan tulitaukoa, ennätyskuumaa ilmastoa, digipalvelulakia ja demokratian suojaamista somejäteiltä, Venäjän varjolaivastoa ja Itämeren tilannetta, sekä itselläni pitkään työstössä ollutta kryptovaluuttasääntelyä. Tärkeät aiheet, jotka korostavat tämän ajan haastavuutta.