Perinteisellä parlamentin ryhmäkokousviikolla paneuduttiin jälleen tulevan täysistuntoviikon asioihin ja ryhmän kannanottoihin niitä koskien. Valiokuntakokouksiakin ehdittiin pitämään. Ja tietysti – kuten kansalaistenkin – kahvikeskustelujen aiheena oli Yhdysvaltain politiikan muutos ja oikea vastaus siihen.
Tässä kirjeessä:
- Vaaleista kaksinkamppailu
- Turkin demokratiaa horjutetaan
- Säästämisen ja sijoittamisen unionia kehitetään
- Talouskasvun tarvetta
- Bioteknologiaraporttini etenee
- Täysistuntoviikko Strasbourgissa
Vaaleista kaksinkamppailu
Kunta- ja aluevaalit puhuttavat nyt kansalaisia ja sen huomaa Suomea kiertäessään. Viikonvaihteessa pidin tilaisuuksia Helsingissä, Vantaalla, Uudessakaupungissa, Raisiossa ja Karjaalla. Väkeä oli mukavasti liikkeellä ja palautetta tuli niin Euroopan, maailman kuin Suomenkin asioista.
Gallupit povaavat kuntavaaleista demareiden ja kokoomuksen kaksintaistelua kärkipaikasta. Selvää on, että paikallisvaaleissa on tällä kertaa poilkeuksellisen suuri yleispoliittinen lataus.
Vanhusten hoivaan, vammaisiin ja lastensuojeluun liittyvät uudet säästöt saavat kansalaisilta hyvin voimakkaan palautteen. Suomi menee nyt ihan väärään suuntaan, sanoi moni. Kansalaiset olivat viikonvaihteessa huolissaan myös siitä mitä päätöksiä hallitus tekee kehysriihessään heti vaalien jälkeen. Tuleeko veroratkaisuissa hunajaa yksille kun enemmistölle luvataan uusia leikkauksia palveluihin ja sosiaaliturvaan.
Turkin demokratiaa horjutetaan
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinto on järjestelmällisesti pyrkinyt tukahduttamaan oppositiota, ja viime viikolla todistimme jälleen esimerkin autoritäärisistä pyrkimyksistä, kun Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu pidätettiin. Vain muutama päivä ennen kuin İmamoğlu oli tarkoitus nimittää maan pääoppositiopuolueen, sosialidemokraattisen CHP-puolueen presidenttiehdokkaaksi, Turkin viranomaiset pidättivät hänet perusteettomilla korruptioon ja terrorismiin liittyvillä syytöksillä.
Ajoituksen valossa on selvää, että kyseessä on poliittisesti motivoitu pidätys, jonka tarkoituksena on estää laillisen kilpailijan osallistuminen tuleviin vaaleihin. Parlamentissa tilanne ei ole jäänyt huomaamatta, ja keskustelemme täysistunnossa demokratian edelleen heikkenevästä tilasta Turkissa sekä İmamoğlun pidätyksestä. Parlamentin Turkki-valtuuskunta, jossa olen jäsenenä, joutui perumaan ensi kuussa Ankaraan suunnitellun EU:n ja Turkin parlamenttien välisen yhteiskokouksen, kun kävi ilmeiseksi, että isännät ovat haluttomia ottamaan vieraita vastaan.
Säästämisen ja sijoittamisen unionia kehitetään
Keskustelimme edellisellä viikolla ensimmäistä kertaa Euroopan komission uusista säästämisen ja sijoittamisen unioniin liittyvistä suunnitelmista. Mielestäni hanke on tervetullut, mutta komission kunnianhimon tasoa pitäisi nostaa. Edessämme on suuria investointihaasteita, jotka vaativat kiireellisiä rakenteellisia uudistuksia.
Yksi keskeinen ongelma on EU:n rahoituspalvelumarkkinoiden hajanaisuus. Eri maiden sääntely- ja markkinakäytäntöjen erot vaikeuttavat rahoituspalveluiden tarjoamista yli maiden rajojen. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan nämä esteet nostavat rahoituspalveluiden kustannuksia niin paljon, että ne vastaavat yli 100 prosentin tulleja. Tämän vuoksi palveluntarjoajille on erittäin kallista laajentaa toimintaansa toiseen EU-maahan.
Puheissa nousi esiin esimerkiksi ehdotus uudesta verokannusteisesta säästötilistä. Kaikki ideat, joilla kannustetaan kotitalouksia säästämään ja sijoittamaan, ovat nyt tervetulleita. Verokannusteet tai -helpotukset ovat ihan hyviä vaihtoehtoja, mutta monissa maissa taloustilanne on niin vaikea, ettei verohelpotuksille löydy rakoa. Samalla todelliseen ongelmaan, rahoituspalveluiden välikäsien eli pankkien ja sijoitusneuvojien perimiin korkeisiin kustannuksiin ei esitetty ratkaisuja. Erityisesti kannustinpalkkiot, joita toimijat saavat tuotteiden myynnistä, voivat vääristää sijoitusneuvontaa. Tämä vähentää sijoittajien luottamusta ja jopa estää monia sijoittamisen aloittamisessa.
Tarvetta muutokselle on myös siinä, miten ihmiset suhtautuvat sijoittamiseen. Olisi tärkeää löytää parempi tasapaino riskinoton ja turvallisuuden välillä. Hieman rohkeampi riskinotto voi olla hyödyksi, sijoittamiseen liittyy kuitenkin aina lähtökohtaista epävarmuutta. Muutoksen edellytyksenä on ennen kaikkea luottamuksen ja talousosaamisen lisääminen. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että heille tarjotaan hyviä sijoitustuotteita, ettei neuvonta ole pelkkää myyntipuhetta, ja että valvojilla on riittävät työkalut arvioida sijoitusten todellista arvoa. Korostin tätä myös puheenvuorossani perjantaina Better Finance -järjestön kansainvälisessä konferenssissa, jonka teemana oli sijoitusten vastine rahalle.
Talouskasvun tarvetta
Torstaina tapasimme myös Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan puheenjohtaja Claudia Buchin. Kysyin häneltä, ovatko pankkien nykyiset pääomavaatimukset esteenä talouskasvulle Euroopassa. Vastaus oli selkeä: eivät ole. Moni maa Euroopassa on peräänkuuluttanut pääomavaatimusten höllentämistä, mutta riskitöntä toteuttamistapaa ei ole näköpiirissä. Vaikka vaatimusten rakenne on hieman muuttunut, niiden taso on pysynyt melko vakaana. Kasvua jarruttaa enemmän EU:n sisämarkkinoiden toimimattomuus, sääntelyn pirstaleisuus ja innovaatioiden vähyys. Pankkien pääomavaatimusten keventäminen voisi hetkellisesti piristää taloutta, mutta seurauksena voisi olla uusi finanssikriisi.
Tiistaina käynnistyvät EU:n instituutioiden väliset trilogineuvottelut rahoitusdatan käyttökehyssääntelystä (Framework for financial data access), joka käsittelee taloustietojen jakamista EU:ssa. Kyse on siitä, miten pankit, rahoituslaitokset ja muut toimijat voivat jakaa asiakkaidensa tietoja. Olen vastuussa kokonaisuudesta sosialidemokraattien neuvottelijana. Aihe on herättänyt paljon keskustelua erityisesti alan suurten toimijoiden keskuudessa. Euroopan parlamentti on painottanut, että kuluttajilla tulisi olla täysi hallinta omista taloustiedoistaan. Tietojen jakamisen on oltava läpinäkyvää ja turvallista. Kannatan itse parlamentin kantaa, joka myös hyväksyttiin selkeällä enemmistöllä. Euroopassa olisi nyt tärkeää tarkastella kriittisesti portinvartijayrityksiä, joilla on valta-asema datan hallinnassa ja jakamisessa. Tiukemmalle sääntelylle on tarvetta erityisesti, kun kuluttajansuojakysymykset ovat jääneet Yhdysvalloissa Trumpin hallinnossa vähemmälle huomiolle.
Bioteknologiaraporttini etenee
Tällä viikolla julkaistiin ITRE-valiokunnan esittelijä Hildegard Bentelen (EPP) laatima mietintöluonnos bioteknologian ja biovalmistuksen tehostamisesta. Toimin raportin osalta S&D-ryhmän neuvottelijana.
Bioteknologialla ja biovalmistuksella tarkoitetaan biologisten systeemien, eliöiden ja niiden osien hyödyntämistä erilaisissa tuotteissa, esimerkiksi lääketeollisuudessa, maataloudessa ja metsäteollisuudessa. Esimerkkejä tuotteista ovat biologiset lääkkeet (esimerkiksi rokotteet), biopohjaiset kasvintorjunta-aineet, biokemikaalit ja biomuovit.
Taustalla on komission viime vuonna julkaistu tiedonanto ”Tulevaisuuden rakentaminen luonnon avulla: bioteknologian ja biovalmistuksen vauhdittaminen EU:ssa”. Komission mukaan biologiaan perustuvat ratkaisut ovat yksi tämän vuosisadan lupaavimmista teknologian aloista, jotka voivat auttaa EU:ta nykyaikaistamaan esimerkiksi maa- ja metsätalouttaan, sekä energia-, elintarvike- ja rehualojaan. Tekoälyn odotetaan vauhdittavan bioteknologian ja biotalouden innovaatioita entisestään.
Positiivista on, että mietintöluonnoksessa tunnistetaan biopohjaisten tuotteiden ja prosessien rooli EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Kestävistä biopohjaisista raaka-aineista valmistetut materiaalit voivat korvata fossiilisia vaihtoehtoja ja innovatiiviset elintarvike- ja rehuteollisuuden tuotteet vähentää ympäristön kemikaalikuormaa.
Mietintö on herättänyt paljon kiinnostusta ja olen saanut sidosryhmiltä paljon yhteydenottoja. Yksi pääviesti on ollut, että EU-hyväksymisprosessit ovat liian raskaita ja kalliita, ja olemassa olevan EU-sääntely ei johdonmukaisesti kannusta siirtymään kestäviin biopohjaisiin ratkaisuihin.
Mietintöluonnosta käsitellään ITRE-valiokunnassa 9.4. ja tarkistuksia voi jättää 14.4. asti. Kuulen mielelläni tulevien viikkojen aikana niin kansalaisten kuin erityisesti suomalaisten sidosryhmien näkemyksiä mietintöluonnokseen.
Täysistuntoviikko Strasbourgissa
Tänään maanantaina matkustan Ranskan Strasbourgiin, jossa olemme tämän viikon koolla täysistunnossa. Käsittelemme esimerkiksi edellisen EU-huippukokouksen antia. Huippukokouksessa käsiteltiin EU:n kilpailukykyä, Ukrainaa, puolustusta ja turvallisuutta, Lähi-itää, EU:n seuraavaa pitkän aikavälin budjettia, siirtolaisuutta ja monenvälisyyttä.
Keskustelemme EU:n ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista vuodelle 2025 EU:n korkean edustajan Kaja Kallaksen kanssa. EU:lla on edessään iso työ puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamisessa, sekä sotilaallisen ja poliittisen tuen lisäämisessä Ukrainalle. Tähän liittyen keskustelemme myös unionin valmiuksien vahvistamisesta. Myös kansainvälinen tilanne ja esimerkiksi Israelin toimet Gazassa ovat asialistalla.
Viikon tärkein keskustelu käydään kuitenkin komission Omnibus-ehdotuksesta. Kyseessä on aloite, jonka myötä halutaan keventää esimerkiksi vastuullisuusraportoinnin taakkaa. On kuitenkin ilmeistä, että ehdotukseen liittyy myös yritys madaltaa standardeja ja purkaa sääntelyä. Siihen ei unionissa pidä lähteä, eikä jo sovitusta lainsäädännöstä pidä lähteä peruuttamaan. Omnibusin edistämisessä ei enää ole kyse vain sääntelyn keventämisestäkään, vaan myös siitä, millaisten poliittisten voimien kanssa keskustaoikeistolainen EPP nyt liittoutuu. Itse olen valmis vähentämään ja yksinkertaistamaan raportointivelvollisuuksia, mutta huonon sääntelyn ja kehnojen standardien tiellä en halua kulkea.
Tärkeä viikko tiedossa, pysytään kuulolla.
Eero