Päättyneeseen viikkoon kuului valiokuntakokouksia ja monenlaisia sidosryhmätapaamisia sekä omien mietintövastuideni valmistelua. Isomman hapen otti kuitenkin kotimaan kuntavaaleihin loppusuora. Vaaleista tuli aikamoiset murrosvaalit.
Tässä kirjeessä:
- Kuntavaaleissa muhi muutoshalu
- Puolustusteollisuusohjelmassa tärkeitä välietappeja
- Itärajan tuki etenee
- Bioteknologian ja -valmistuksen pullonkauloja helpotetaan
- Kryptovaluutat kuohuttavat
- Digitaalinen euro työstössä
- Parlamentti toimii suunnannäyttäjänä vihreään siirtymään
- Alkanut viikko
Kuntavaaleissa muhi muutoshalu
Eilen todistimme demarien reilua vaalivoittoa kunta- ja aluevaaleissa. Ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen sosialidemokraatit nousivat kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Erityisesti isoissa kaupungeissa muutos on merkittävä ykköspuolueen aseman vaihtuessa muun muassa Tampereella, Turussa ja Vantaalla.
Vaalit saivat vahvan yleispoliittisen merkityksen. Kansa ilmaisi selkeästi mielipiteensä hallituksen harjoittamasta politiikasta. Perussuomalaisten jättitappiolla on vaikutuksia hallitusyhteistyöhön – halusi sitä tai ei.
Euroopan unionista vaaleissa ei kovin paljoa puhuttu, mutta vaalitulos on noteerattu laajalti. Olen saanut useita kysymyksiä siitä, kuvastaako oikeistopopulistisen puolueen kannatuksen sulaminen yleisesti suomalaisen mielenmaiseman muutosta. Oikean laidan populistipuolueen tappio kertoo kansalaisten antavan arvosanat uudelleen, kun populistivaihtoehto on testattu.
Vaaleissa ehdolla olleet europarlamentaarikot pääsivät jokainen läpi. Meidän oma Maria Guzenina 3156 äänellä Espoon kaupunginvaltuustoon, Merja Kyllönen (vas.) 131 äänellä Suomussalmen kunnanvaltuustoon, Jussi Saramo (vas.) 513 äänellä Vantaan kaupunginvaltuustoon sekä Elsi Katainen (kesk.) 601 äänellä Kuopion kaupunginvaltuustoon.
Ylimääräistä sydämentykytystä vaali-iltana aiheutti oman tyttären taistelu pormestarinpaikasta. Eve sai käsittämättömät 18 917 ääntä ja oli sekä Helsingin että koko maan ääniharava. Onnittelut Evelle loistavasta tuloksesta! Pakko myöntää, että itse en olisi vastaaviin lukuihin yltänyt.
Puolustusteollisuusohjelmassa tärkeitä välietappeja
Viikko oli unionin puolustusteollisuusohjelman (EDIP) valmistelun osalta merkittävä. On kulunut reilu vuosi siitä, kun komissio julkaisi uuden puolustusteollista ohjelmaa koskevan lakiesityksen. Uuden 1,5 miljardin euron suuruisen rahoitusohjelman tavoitteena on tukea eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja valmiutta tuottaa jäsenmaiden tarvitsemia puolustustarvikkeita, vahvistaen samalla unionin puolustusvalmiutta laajemmin.
Tiistaina hyväksyimme ohjelmaan budjetin valvontavaliokunnan lausunnon, jonka osalta olen toiminut pääneuvottelijana. Ohjelmalle esitetty budjetti on unionin tarpeisiin nähden varsin pieni, joten varojen mahdollisimman vaikuttava kohdentaminen korostuu. Siksi esitin, että rahoitusta tulisi kanavoida erityisesti hankkeisiin, jotka parhaiten vastaavat Euroopan nykyiseen uhkaympäristöön. Venäjän sotatoimien valossa turvallisuusuhat tunnetaan erityisesti unionin itärajan maissa, mikä näkyy myös suurina panostuksina Ukrainan tukeen ja kansallisen puolustuksen lujittamiseen.
Olen tyytyväinen, että esitys on saanut vahvan tuen kollegoilta niin budjetin valvontavaliokunnassa, kuin myös neuvottelijoilta parlamentin kannan valmistelusta päävastuussa olevissa teollisuus- ja puolustusvaliokunnissa. Viimeiset neuvottelut parlamentin kannasta käytiin keskiviikkona ja lopullisessa tekstissä esitys on hyvin huomioituna. Esitämme, että rahoituspäätöksiä tehtäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeiden kykyyn tukea puolustusvalmiutta etenkin maissa, joiden riski altistua sotilaallisille uhkille on suurin. Kirjaus lähettää voimakkaan viestin paitsi Venäjälle, myös itärajan jäsenvaltioille: parlamentti ottaa muuttuneen uhkaympäristön tosissaan ja on valmis konkreettisiin toimiin solidaarisuuden osoittamiseksi siitä erityisesti kärsiville maille.
Neuvottelutuloksesta on määrä äänestää teollisuus- ja puolustusvaliokuntien yhteiskokouksessa kuun lopulla ja täysistunnon hyväksynnän jälkeen neuvottelut jäsenmaiden kanssa ohjelman lopullisesta muodosta voivat alkaa.
Itärajan tuki etenee
Tiistaina budjetin valvontavaliokunta äänesti mietinnöstä koskien komission varainkäyttöä vuonna 2023. Keskeinen osa valvontavaliokunnan työstä koostuu unionin rahankäytön arvioimisesta. Kun komissiolla on EU-budjetin toteuttamisesta lopullinen vastuu, kohdistuu siihen erityisen suurta huomiota. Tarve aidolle ryhtiliikkeelle unionin rahankäytössä on ilmeinen, kuten nyt hyväksytyssä mietinnössä alleviivaamme.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan EU-budjetin menojen virhetaso on edellisten vuosien tapaan jatkanut nousua ja oli vuonna 2023 jo 5,6 prosenttia. Taustalla on suurilta osin koheesiomenojen virhetason huomattava nousu 6,4 prosentista vuonna 2022 jo 9,3 prosenttiin vuonna 2023. Vaikkei virheet automaattisesti tarkoitakaan rahojen väärinkäyttöä – vaan esimerkiksi sitä, ettei hankkeista vastaava taho ole järjestänyt julkista hankintamenettelyä – ei tilanne ole mitenkään hyväksyttävä.
Erityisen huolestuttavana nostimme mietinnössä sen, ettei koronan aiheuttaman talouskriisin selättämiseen tarkoitetuista elpymisvälineen rahojen käytöstä ole annettavissa lainkaan virhetasoa. Elpymisvälineen toimeenpanossa on havaittua aitoja heikkouksia, joista yhtenä merkittävänä varojen heikko jäljitettävyys. Tukea maksetaan jäsenmaille sitä mukaa kun ne täyttävät elpymissuunnitelmissaan asettamia tavoitteita. Tilintarkastustuomioistuimella ei ole tietoa lopullisista tuensaajista, eikä myöskään ole mahdollisuutta jäljittää ja tarkistaa elpymisvälineen käyttöä jäsenmaissa. Ilmaisimme huolemme myös unionin kasvavasta velasta, joka vuoden 2023 lopulla oli noussut 458 miljardiin euroon.
Painotimme aloitteestani mietinnössä myös itärajan tarpeita. Vaikka komissio mahdollisti vuonna 2023 esimerkiksi koheesiovarojen uudelleenkohdentamisen uusiin tarpeisiin, on selvää, että järeämpiä toimia tarvitaan, jotta talouden elinvoima ja turvallisuudentunne myös Venäjän vastaisilla seuduilla säilyy. Vaadimme, että itäisille raja-alueille tulee unionin toimesta kohdentaa tarvittava rahoitustuki niin vuoden 2026 budjetissa kuin myös seuraavassa, vuonna 2028 alkavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Bioteknologian ja -valmistuksen pullonkauloja helpotetaan
Keskustelimme keskiviikkona teollisuus-, tutkimus- ja energia-valiokunnassa ”EU:n bioteknologia- ja biovalmistusalan tulevaisuus: tutkimuksen hyödyntäminen, innovoinnin edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen” -oma-aloitemietinnöstä, jossa toimin S&D-ryhmän neuvottelijana. Keskustelu käytiin hyvässä hengessä.
Mietinnön esittelijänä toimii saksalainen Hildegard Bentele, EPP, jonka päätavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen, pitkien lupaprosessien kohtuullistaminen, sekä biopohjaisten tuotteiden ja prosessien erityispiirteiden ja hyötyjen huomioiminen fossiilisiin tuotteisiin verrattuna.
Korostin omassa puheenvuorossani, että olen pitkälti samoilla linjoilla, mutta sääntelyn yksinkertaistamisen ei tule mennä liian pitkälle. Tuotteiden terveys- ja ympäristöriskejä tulee edelleen arvioida, vaikka uusien innovaatioiden hyväksymismenettelyjä tai markkinoille pääsyä nopeutetaan. Korostin myös, että EU:n tulisi pyrkiä paremmin hyödyntämään fossiilisia raaka-aineita, materiaaleja ja tuotteita korvaavia kestäviä biopohjaisia ratkaisuja, sekä edistämään biopohjaisten tuotteiden kysyntää ja markkinoille pääsyä Euroopassa myös kannustimien avulla.
Ensi viikolla päättyy määräaika tarkistusten esittämiselle, minkä jälkeen alkavat neuvottelut lopullisen tekstin hiomiseksi.
Kryptovaluutat puhuttavat
Viime viikko oli talouden osalta myrskyinen. Järjestimme talous- ja raha-asioiden valiokunnassa kuulemisen, jossa keskusteltiin kryptovaluuttoihin ja rahoitusvakauteen liittyvistä riskeistä.
Yhdysvaltojen kryptomarkkinat ovat piristyneet presidentti Trumpin purettua kryptovaluuttoja koskevaa sääntelyä. Kehitystä seurataan myös Euroopassa. Kuulemistilaisuudessa sekä Euroopan keskuspankin että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen edustajat nostivat esille alan nopean kasvun. Arviolta 9% euroalueen kotitalouksista omistaa kryptovaroja. Myös rahoituslaitokset ovat kasvattaneet rooliaan kryptomarkkinoilla. Toistaiseksi tämä ei ole kuitenkaan horjuttanut talousjärjestelmän vakautta.
Kryptosektori on edelleen melko pieni, mutta riskit voivat kasvaa tulevaisuudessa. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtaja Natasha Cazenave huomautti, ettei EU:n uusi MiCA-sääntely (Markets in Crypto-Assets) tee kryptovaluutoista automaattisesti turvallisia. Olen täysin samaa mieltä. Korostinkin riskejä omassa puheenvuorossani. Kryptovaluuttoja voi usein käyttää lähes anonyymisti ja ilman viranomaisvalvontaa. Tämä tekee niistä houkuttelevia rikollisille esimerkiksi rahanpesun välineenä.
Esimerkiksi Pohjois-Koreassa hakkerit ovat onnistuneet varastamaan noin 1,5 miljardin dollarin edestä Bybit-kryptovaluuttaa. Tapaus on historian suurin. Kryptomaksut tapahtuvat hajautetuissa lohkoketjuissa, mikä tekee maksujen jäljittämisestä vaikeaa. Tätä hyödyntäen hakkerit ovat onnistuneet tekemään valtavista määristä kryptovaluuttoja jäljittämätöntä rahaa.
Bybit-yhtiö hakee parhaillaan MiCA-lisenssiä voidakseen toimia vapaasti koko EU:n alueella. On selvää, että MiCA-lisenssivaatimuksia on tiukennettava, jotta vastaavilta väärinkäytöksiltä voidaan välttyä.
Digitaalinen euro työstössä
Kävimme talous- ja raha-asioiden valiokunnassa myös hyvän keskustelun Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen Piero Cipollonen kanssa digitaalisesta eurosta. Osa europarlamentaarikoista on huolissaan digitaalisen euron yksityisyydensuojasta ja helppokäyttöisyydestä. Digieuron käyttöönotto on kuitenkin välttämätöntä, jotta EU ei jää riippuvaiseksi vain ulkomaalaisista maksupalveluista.
Peräti 13 euromaassa kuluttajat turvautuvat maksamaan kaupoissa vain kansainvälisillä maksukorteilla tai mobiilisovelluksilla. Myös niissä maissa joissa on omia kansallisia maksukortteja, korttijärjestelmä vaatii rinnalleen kansainvälisiä kumppaneita, jotta maksaminen toimisi yli maiden rajojen.
Tulevaisuudessa maksaminen voi siirtyä yhä enemmän yksityisten toimijoiden varaan. Esimerkiksi ulkomaalaisten vakaavaluuttojen (stablecoinien) käyttöön. Liiallinen riippuvuus ulkopuolisista toimijoista heikentää EU:n kriisinkestävyyttä ja taloudellista itsenäisyyttä. Siksi digitaaliselle eurolle on nyt kova tarve.
Jotta digieuro voisi menestyä, taustalla toimivien digitaalisten verkkojen ja järjestelmien tulee olla vahvoja. Suomelle on tärkeää, että järjestelmää ei hallita vain yhdestä paikasta, vaan se on hajautettu. Näin se kestää paremmin häiriöitä ja mahdollisia kyberhyökkäyksiä.
EKP vakuutti että digieuro rakennetaan kestäväksi. Jokainen maksutapahtuma tallennetaan vähintään kolmeen eri paikkaan. Tämä varmistaa sen, että järjestelmä toimii luotettavasti, vaikka kaksi näistä sijanneista olisi tilapäisesti pois käytöstä.
Parlamentti ottaa ympäristöasiat vakavasti
Euroopan parlamentti on sitoutunut näyttämään esimerkkiä ympäristöystävällisenä toimijana. Parlamentti hyväksyi menneenä vuonna kunnianhimoiset ilmastotavoitteet toimintakaudelle 2024-2029. Keskeisiä toimia ovat esimerkiksi uusiutuvan energian käytön lisääminen ja vedenkulutuksen vähentäminen. Parlamentti aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 55 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuuden 80 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Nämä ovat vaikuttavia tavoitteita.
Toteutuksen tukena on parlamentin oma ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS), jonka avulla tuloksia seurataan vuosittain. Tulosten valossa energiankulutusta on saatu jo alas ja uusiutuvaa energiaa tuotetaan yhä enemmän. Myös paperinkulutus on vähentynyt.
Vaikka suunta on oikea, parannettavaa riittää edelleen. Esimerkiksi täysistuntoviikkojen järjestäminen Strasbourgissa herättää keskustelua. Joka kuukausi 720 meppiä avustajineen matkustavat Strasbourgin parlamenttiin neljän päivän täysistuntoihin. Matkustamisesta syntyvät päästöt ja suurimman osan kuukaudesta tyhjänä seisova parlamentti ovat huomioimisen arvoisia asioita.
Alkanut viikko
Parlamentin viikkoryhmissä alkanut viikko on kotimaan viikko, jonka aikana mepit voivat järjestää kotimaissaan tilaisuuksia ja tapahtumia sekä tavata sidosryhmiä. Itsellänikin on vuorossa monia kotimaan edunvalvojien tapaamisia. Tämän viikon lopulla koittaa pääsiäisvapaat. Seuraava maanantai onkin toinen pääsiäispäivä, joten uutiskirje on tauolla.
Palataan uutiskirjeeseen siis 28.4. alkavalla viikolla.
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!
Eero