Perinteinen valiokuntaviikko jälleen takana. Kaikki kolme valiokuntaani olivat koolla ja kaikissa kolmessa on nyt paljon tärkeätä työn alla.
Viikkoon mahtui myös tärkeitä vaaleja. Romanian ja Puolan vaaleissa EU-myönteiset ehdokkaat pärjäsivät. Erityisesti Romanian presidentinvaalissa tulos oli tärkeä, koska sillä on suora vaikutus myös EU:n yhteisiin linjoihin Ukrainan tukemisessa. Portugalissa parlamenttivaaleissa oikeisto vahvistui, mikä on tietysti takaisku mahdollisuuksille rakentaa sosiaalista Eurooppaa.
Euroviisuäänestykset olivat nekin pettymys. Sekä Ruotsin että Suomen viisukappaleet menestyivät kyllä ihan kohtuullisesti, mutta kärkisijat jäivät väliin. Euroviisujen valintatapa varmaan herättää jatkossa yhä enemmän kysymyksiä. Kiitokset kuitenkin hienoista esityksistä Erikalle ja KAJ:lle.
Tässä kirjeessä:
- Gazan kriisi saatava päättymään
- EU:n ja Ison-Britannian huippukokous
- EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimus
- Vähittäissijoittajastrategia etenee
- ITRE-valiokunnassa ruuhkaa
- Tilintarkastustuomioistuimen henkilövalintoja
- Alkanut viikko
Gazan kriisi saatava päättymään
Gazasta kantautuvat uutiset ovat järkyttäneet meitä kaikkia, emmekä parlamentissakaan ole sulkeneet silmiämme humanitaariselta kriisiltä. Olemme suomalaismeppien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja vaikutamme omalta osaltamme siihen, että paitsi Suomen hallitus myös Euroopan unioni toimii verenvuodatuksen lopettamiseksi ja siviilien suojelemiseksi. Tänään uutiset siitä, että Israelin pääministeri Netanjahu sallii viimein ruoka-avun perillepääsyn, on helpottavaa, mutta samalla aivan minimi. Ihmisten nälän käyttäminen aseena on julma ja raakalaismainen sotarikos.
Kestävä rauha alueelle edellyttää yhtä hyvin palestiinalaisten oikeutta muodostaa oma valtionsa ja Israelin oikeutta elää rauhassa. Humanitaarista apua Gazaan on lisättävä merkittävästi ja Israelin on turvattava avun perillepääsy. EU:n on oltava valmis käyttämään pakotteita Israeliin, jos maa ei tarkista epähumaania politiikkansa Gazassa ja miehitystä alueilla. Suomen hallitukselta odotetaan päätöksiä Palestiinan tunnustamiseksi.
Terroristijärjestö Hamasin toiminnalle on laitettava rajat ja terroritekoihin syyllistyneet on tuotava oikeuden eteen.
EU:n ja Ison-Britannian huippukokous
Tänään 19.5. järjestetään EU:n ja Ison-Britannian huippukokous Lontoossa. Kyseessä on ensimmäinen osapuolten välinen huipputason tapaaminen sitten Ison-Britannian EU-eron. Asialistalla on ainakin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen, nuorten liikkuvuuden edistäminen ja kauppapolitiikka. Seuraan huippukokouksen tuloksia tiiviisti, sillä toimin talous- ja rahavaliokunnan (ECON) pysyvänä esittelijänä EU:n ja Ison-Britannian välisissä suhteissa.
Lisäksi minut valittiin viime viikolla S&D-ryhmän neuvottelijaksi tutkimus-, teollisuus- ja energiavaliokunnan (ITRE) lausuntoon EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta. ITRE-valiokunta tarkastelee erityisesti kauppasopimuksen energia-, tutkimus-, ja avaruusyhteistyötä koskevia kappaleita.
Kannatan tiivistä yhteistyötä Ison-Britannian kanssa, etenkin vallitsevassa maailmantilanteessa, mutta yhteistyön ehdot eivät tietenkään voi olla samat, kuin jos maa olisi pysynyt EU:n jäsenenä.
EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimus
Toimin talous- ja raha-asioiden valiokunnan pysyvänä neuvottelijana EU:n ja Ison-Britannian rahoituspalveluyhteistyössä. Menneellä viikolla työstimme parlamentissa maiden välistä kauppa- ja yhteistyösopimusta.
EU ja Iso-Britannia tarvitsevat tiiviimpää yhteistyötä rahoituspalveluiden osalta, ja sääntelyämme tulee yhtenäistää. Näkemys on saanut tukea yli puoluerajojen, mikä on myönteinen poliittinen viesti tämän viikon EU:n ja Ison-Britannian huippukokousta ajatellen.
Parlamentin keskustelussa painotin, että Britannian täytyy sitoutua pankkisääntelyyn sekä tehdä lujemmin töitä rahanpesun torjumiseksi. Olen pettynyt maan päätökseen lykätä Basel-pankkisääntöjen käyttöönottoa vuodella. Kyse on kansainvälisistä pankkisäännöistä, joiden tavoitteena on turvata pankkien vakaa toiminta myös kriisitilanteissa. Säännöt edellyttävät korkeampia pääomavaatimuksia ja tiukempia riskienhallintastandardeja. Vaikka Ison-Britannian kilpailukyvyn turvaaminen on tärkeää, sen ei tulisi tapahtua pankkivakauden kustannuksella.
Myös pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset tarvitsevat sääntelyä. Kryptomarkkinoiden kehittyessä toivon, että Iso-Britannia ottaa mallia EU:n kryptovaluuttoja koskevasta MiCA-sääntelystä (Markets in Crypto-Assets). Positiivista on kuitenkin että, Britannian uusi hallitus on lupautunut tehostamaan rahanpesun vastaista työtä. He ovat myös luvanneet tehdä omistajatiedoista julkisia, mukaan lukien Britannian kruununjälkeläisten ja merentakaisten alueiden osalta.
EU ja Iso-Britannia tekevät yhä tiiviisti yhteistyötä erityisesti selvitystoiminnassa, jossa rahoituslaitosten kaupankäynnit viimeistellään. Suuri osa EU:n selvityksistä tapahtuu Lontoossa, mikä tekee EU:sta riippuvaisen brittiläisistä palveluista. Jos Lontoon selvityskeskuksissa ilmenee ongelmia, ne voivat horjuttaa EU:n rahoitusvakautta. Vaikka luottamus Iso-Britanniaan on vahvaa, EU:n tulisi vähentää tätä riippuvuutta nopeammin kuin komission nykyinen suunnitelma ennakoi.
Käydyssä keskustelussa nousi myös tukea EU:n ja Ison-Britannian väliselle rahoituspalvelualustalle, joka on hyvä foorumi asiantuntijatiedon vaihtoon. Eri puolueiden välillä vallitsee ymmärrys tarpeesta tiiviimmälle rahoituspalveluyhteistyölle.
Keskustelimme myös esityksestä, joka käsittelee rahoitusvakauden edistämistä epävarmoina aikoina. Neuvottelen itse tästä esityksestä S&D-ryhmän puolesta. Keskityin erityisesti riskeihin, joita aiheuttavat pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset ja kryptovaluutat. Korostin, että Basel-säännöt on saatava täysimääräisesti voimaan, eikä kestävyysriskit saa unohtua.
Vähittäissijoittajastrategia etenee
Menneellä viikolla myös vähittäissijoituspakettia käsittelevä neuvottelutiimi kokoontui valmistelemaan kesäkuun kolmikantaneuvotteluja. Paketin tavoitteena on edistää vähittäissijoittajien mahdollisuuksia osallistua finanssimarkkinoille, lisätä sijoittamiseen liittyvien kulujen läpinäkyvyyttä ja parantaa sijoittajansuojaa.
Keskustelimme komission suunnitelmista yksinkertaistaa sääntelyä. Painotin, että muutoksen tulee todella tehdä sääntelystä selkeämpää. Esimerkiksi osittain rajoittamalla kannustetoimintaa, jolla yritykset pyrkivät ohjaamaan asiakkaiden päätöksiä.
ITRE-valiokunnassa ruuhkaa
ITRE-valiokunnan asialista päättyneellä viikolla oli hengästyttävä. Agendalla oli niin puolustukseen liittyvien investointien edistäminen, puhtaan teollisen kehityksen ohjelma, ajankohtaiskeskustelu USA:n asettamien tullien vaikutuksista Euroopan teollisuuteen, EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpano sekä EU:n avaruuspolitiikka.
Äänestimme myös erittäin ajankohtaisesta ITRE-valiokunnan mietinnöstä, joka linjaa parlamentin kantaa EU:n sähköverkkojen kehittämiseen. Miljoonat ihmiset jäivät ilman sähköä huhtikuun lopulla, kun Iberian niemimaalla kohdattiin poikkeuksellisen laaja sähkökatko. Tapaus osoitti harvinaisen selvästi, että toimivat verkot ovat energiajärjestelmän selkäranka. Yhteiskuntamme nojaa turvalliseen ja vakaaseen energiajärjestelmään, mutta jokin meni pahasti pieleen Espanjassa. Tätä kirjoittaessa massiivisen sähkökatkoksen syitä vielä tutkitaan, mutta selvää on, että Iberiassa nähdyn kriisin myötä koko Euroopan on otettava opikseen ja pystyttävä turvaamaan verkkojen toiminta.
Korostamme mietinnössä, että jäsenmaiden välillä tarvitaan vahvempaa yhteistyötä ja koordinaatiota, investointeja rajat ylittäviin siirtoyhteyksiin ja panostusta lupamenettelyjen nopeuttamiseen, digitalisaatioon ja erilaisten verkkoteknologioiden käyttöönottoon. Yhteiskunnan sähköistyminen ja uusiutuvan energian kasvava rooli energiantuotannossa edellyttää mittavia verkkoinvestointeja sähkön toimitusvarmuuden ja huoltovarmuuden takaamiseksi. Samalla mietinnössä korostetaan kuitenkin, että on tärkeä minimoida kuluttajien laskuihin kohdistuvat lisäkustannukset.
Seuraavaksi mietinnöstä äänestetään parlamentin täysistunnossa, luultavasti kesäkuussa.
Tilintarkastustuomioistuimen henkilövalintoja
Keskiviikkona kuulimme budjetin valvontavaliokunnassa Ivana Maletićia, Kroatian ehdokasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.
Tilintarkastustuomioistuin on Luxembourgissa sijaitseva unionin rahankäyttöä tarkastava toimielin, jossa jokaisella EU-maalla on oma jäsenensä. Suomellakin on siis Luxembourgissa oma edustajansa, tällä hetkellä entinen meppikollega Petri Sarvamaa. Heinäkuussa Kroatian jäsenen kausi on tulossa päätökseen, jonka myötä maan hallituksella on oikeus esittää paikalle seuraajaa, tai kuten Maletićin tapauksessa, jatkoa nykyiselle edustajalleen. Päätöksen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen hyväksymisestä tekee neuvosto, mutta ennen sitä, on sen kuultava Euroopan parlamentin näkemys.
Parlamentissa ehdokkaiden arvioinnista vastaa budjetin valvontavaliokunta ja toimin itse tässä tapauksessa oman ryhmäni asettamana vastuuhenkilönä. Maletić on kuusivuotisen kautensa aikana hoitanut tehtävänsä hyvin ja osoittanut työssään ammattimaisuutta ja riippumattomuutta. Keskiviikon kuulemisessa kysyin, kuinka hän aikoo työssään edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vastauksessaan hän vakuutti tulevansa toimimaan vahvemman tasa-arvon eteen paitsi tilintarkastustuomioistuimen sisäisessä hallinnossa, myös sen varsinaisessa tarkastustyössä, esimerkiksi EU-rahoituksen sukupuolivaikutusten selvittämisen kautta. Maletić sai valiokunnan vahvan tuen äänin 22 puolesta ja 2 vastaan, jonka vahvistamme vielä ensi viikolla parlamentin täysistunnossa.
Alkanut viikko
Tällä viikolla olemme koolla Brysselissä, ja luvassa on ns. minitäysistunto. Kokoonnumme kuukausittain Strasbourgiin viikon mittaisiin täysistuntoihin, ja niiden lisäksi keväisin ja syksyisin pidetään myös Brysselissä kahden päivän mittainen minitäysistunto. Tämän viikon täysistunnon aiheina ovat mm. Israelin ja Gazan tilanne, sekä EU:n houkuttelevuus tieteelle ja tutkimukselle, erityisesti Trumpin uhatessa akateemista vapautta Yhdysvalloissa. Kiinnostava teema on myös EU:n hiilirajamekanismi, kun äänestämme muutoksista EU:n hiilirajojen mukauttamismekanismiin (CBAM). Muutokset vähentäisivät pienyritysten ja satunnaisten maahantuojien hallinnollista taakkaa samalla, kun ympäristötavoitteiden vaatimuksiin vastataan. 99 prosenttia raudan, teräksen, alumiinin ja sementin tuonnin CO2-päästöistä kuuluu edelleen mekanismin piiriin.
Omaan viikkooni mahtuu myös valiokuntien työtä sekä sidosryhmätapaamisia. Viikonlopuksi suuntaan Istanbuliin, jossa koolla on Sosialistinen Internationaali. Turkin demokratian tila ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin itsevaltaiset toimet ovat hyvin huolestuttavia. Erityisesti Erdoğanin pidättämän Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlun tilanne kertoo asioiden vakavuudesta. Kun vastaehdokkaat suljetaan vankilaan, on maa luisunut autoritaariseen suuntaan.
Pysytään kuulolla.
Eero