Perinteinen valiokunta- ja minitäysistuntoviikko on jälleen takana. Viikon aikana ehdittiin pitää kaksi päivää täysistuntoa ja sen lisäksi niin valiokuntien kuin parlamentin poliittisten ryhmienkin kokoontumisia. Parlamentti on nyt päässyt hyvään vauhtiin arkisessa uurastuksessa ja komissiolta tulee parlamenttiin käsiteltäväksi koko ajan uusia esityksiä.
Loppuviikosta matkustin Istanbuliin, johon maailman sosialidemokraattiset puolueet kokoontuvat päättämään oman poliittisen työn tulevista painopisteistä.
Tässä kirjeessä:
- Julmuuksille Gazassa on tultava loppu
- Unkarin EU-varat on jäädytettävä
- Itärajan tarpeille ymmärrystä
- Venäjälle uusia tullikorotuksia
- Työntekijöiden ääni vahvistuu monikansallisissa yrityksissä
- Suomalaishankkeelle jättipotti EU-rahoitusta
- Uusi harjoittelija Ahvenanmaalta
- Alkanut viikko
Julmuuksille Gazassa on tultava loppu
Israelin raakalaismaiset toimet Gazassa ja humanitaarinen kriisi olivat keskiviikkona parlamentin täysistunnon asialistan kärjessä. Siitä lähtien, kun Israel maaliskuussa jatkoi iskujaan Gazaan, ovat tuhannet ihmiset menettäneet henkensä. YK on varoittanut, että Israelin elintarvike- ja lääketoimitusten saarto Gazaan on altistanut reilut kaksi miljoonaa palestiinalaista kriittiselle nälänhädän riskille. Vaikka pääministeri Netanjahu viikko sitten ilmoitti Israelin sallivan ruoka-avun perillepääsyn, ovat sen pienet perille päästämät avustuskuljetukset täysin riittämättömiä.
Olemme suomalaisten europarlamentaarikkojen kesken olleet tiiviissä yhteistyössä ja vaikuttaneet omalta osaltamme siihen, että paitsi Suomen hallitus, myös Euroopan unioni toimisi verenvuodatuksen lopettamiseksi ja siviilien suojelemiseksi. Keskiviikkona kahdeksan muun suomalaismepin kanssa yhdessä kirjoittamani kannanotto julkaistiin Helsingin Sanomissa.
Vaadimme, että Israelin hallitukselle tehdään selväksi, että EU tulee kohdistamaan merkittäviä pakotteita Israeliin, jos maa ei muuta kansainvälisen oikeuden vastaista, epähumaania toimintalinjaansa Gazassa. EU:n ja Israelin välistä assosiaatiosopimusta on arvioitava uudelleen, jos Israel ei noudata sopimukseen kuuluvia ihmisoikeusvelvoitteita. Vaatimus assosiaatiosopimuksen uudelleenarvioinnista on kova kannanotto, sillä tuon sopimuksen takana on niin vapaakauppaa kuin tutkimusyhteistyötäkin. Samaan johtopäätökseen on aiemmin tullut mm. Hollannin hallitus ja tuoreeltaan myös EU-maiden ulkoministerien enemmistö.
Painotamme, että kestävä rauha alueelle edellyttää yhtä hyvin palestiinalaisten oikeutta muodostaa oma valtionsa ja Israelin oikeutta elää rauhassa. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi Israelin on lopetettava kansainvälisen oikeuden vastainen palestiinalaisalueiden miehitys ja Gazan saarto. Oikeudenmukaisen rauhan saavuttamiseksi Lähi-idässä EU:n tulisi yhteisenä päätöksenä tunnustaa Palestiinan valtio ja Suomen tulisi välittömästi aloittaa omalta osaltaan valmistelut tämän toteuttamiseksi. Olen iloinen, että suomalaiset sosialidemokraatit ovat ottaneet Palestiinan valtiollisessa tunnistamisessa aktiivisen roolin. Kahden valtion malliahan ei ole, ellei olla valmiita tunnustamaan niin Israelin kuin Palestiinankin olemassaoloa.
Unkarin EU-varat on jäädytettävä
Unkarin heikentynyt oikeusvaltiotilanne oli viime viikolla vahvasti esillä, kun parlamentin täysistunto kävi keskustelua maan demokratian tilasta. Siitä huolimatta, että EU on vuosien mittaan kohdistanut niin oikeustoimia Unkaria vastaan, kuin jäädyttänyt maalta sille osoitettuja EU-varoja, ei kehitys ole kääntynyt parempaan suuntaan. Päinvastoin, on maassa nähty yhtä oikeusvaltiota heikentävää hanketta toisensa perään. Unkari on esimerkiksi estänyt oikeuslaitoksen riippumatonta toimintaa, rajoittanut kokoontumisvapautta ja kaventanut lehdistön toimintamahdollisuuksia.
Viimeisimpänä on uusi lakihanke, jolla pyritään entisestään rajoittamaan kansalaisjärjestöjen toimintaa. Hyväksyttynä uusi laki antaisi Unkarin hallitukselle mahdollisuuden määrätä pakotteita kansalaisjärjestöille ja tiedotusvälineille, joita se pitää uhkana itsemääräämisoikeudelleen. Aloite sotii räikeästi demokratian perusperiaatteita vastaan ja kirjelmöimme siksi yhdessä kollegoiden kanssa lakihankkeesta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille ja vaadimme komissiota valmistelemaan rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan.
Lisäksi laadimme yhdessä parlamentin korruptionvastaisen yhteistyöryhmän kollegoiden kanssa aloitteen kaikkien Unkarin EU-tukien jäädyttämiseksi. Oikeusvaltiorikkomusten johdosta Unkarilta on tällä hetkellä jäädytetty tukia noin 20 miljardin euron edestä, mutta parannusten sijaan on rikkomuksia kertynyt vain lisää. Rikkoessaan EU:n perusarvoja ja yhteisiä pelisääntöjä on Unkari valinnut Venäjän tien. Unionin on viipymättä reagoitava kehitykseen ja vaadimme siksi, että budjetista ja oikeusvaltioperiaatteesta vastaavat komissaarit toimivat kaikkien Unkarin EU-tukien jäädyttämiseksi.
Itärajan tarpeille ymmärrystä
Keskiviikkona hyväksyimme parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän linjapaperin EU:n tulevan rahoituskauden koheesiopolitiikkaan. EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on luoda kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa olevilla alueilla ja näin vähentää kehityseroja unionin sisällä. Rahoituksen jako jäsenmaittain perustuu monimutkaiseen kokonaisuuteen, jossa yhtenä keskeisenä perusteena on alueiden BKT suhteessa unionin keskiarvoon. Varojenjakomenetelmä on pysynyt pitkälti samana useamman ohjelmakauden ajan, mutta jäsenmaiden kohtaamien uusien haasteiden myötä keskusteluun on noussut myös mahdollisia uusia huomioon otettavia seikkoja. Kollegat eteläisen Euroopan maista ovat esimerkiksi pitäneet esillä tarvetta huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevassa koheesiorahoituksessa.
Omalta osaltani taas olen esittänyt, että alttius turvallisuusuhkille, joka korostuu erityisesti unionin ulkoraja-alueilla, sisällytettäisiin varojenjakokriteereihin. Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut aitoja sosiaalisia ja taloudellisia haasteita Venäjän ja Valko-Venäjän naapurimaissa, joissa samalla tarpeet puolustus-, rajaturvallisuus- ja varautumisinvestointeihin ovat kasvaneet. Olen tyytyväinen, että esitys sai ryhmältäni vahvan tuen ja on nyt mukana ryhmämme tavoitteissa seuraavan rahoituskauden koheesiopolitikkaan.
On tärkeätä, että unionin maiden ja alueiden moninaisuus ja haasteiden kirjo aidosti tunnustetaan, myöskin rahoitusta osoitettaessa. Siinä missä Välimeren maat kamppailevat maastopalojen tai tulvien kanssa, on meillä itärajan tuntumassa omat haasteemme, jotka yhtälailla ansaitsevat unionin tuen. Kuten hollantilainen kollegani ja demariryhmän koheesiosta vastaava varapuheenjohtaja ulostulossaan keskiviikkona sanoi, ei Euroopassa tule olla toisen luokan kansalaisia, ja tämä edellyttää myös Venäjän vastaisten raja-alueiden yhteisöjen tukemista.
Venäjälle uusia tullikorotuksia
Torstaina hyväksyimme täysistunnossa komission esityksen tullien korottamisesta niiden Venäjän ja Valko-Venäjän maataloustuotteiden ja lannoitteiden osalta, joihin ei vielä tähän saakka ole kohdistunut ylimääräisiä EU-tulleja. Kun parlamentin lisäksi myös neuvosto lopullisesti hyväksyy esityksen, tulee kaikkeen Venäjältä tulevaan maataloustuontiin vihdoin kohdistumaan tulleja.
Tavoitteena on vähentää unionin riippuvuutta Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevasta tuonnista ja näin vahvistaa Euroopan omaa elintarviketurvaa. Samalla esitys on tärkeä toimenpide Ukrainan tukemiseksi, sillä lannoitekaupan tuloilla Venäjä voi rahoittaa hyökkäyssotaansa.
Esitykseen sisältyy myös lieventäviä toimenpiteitä eurooppalaisille viljelijöille, mikäli lannoitteiden hinnat lähtisivätkin tullien johdosta unionin alueella merkittävään nousuun. Tärkeätä on myös, etteivät tullit vaikuta tuotteiden kuljetukseen unionin ulkopuolisiin maihin, jolloin ne eivät heikennä ruokaturvaa maailmaanlaajuisesti, erityisesti kehittyvissä maissa.
Esitys hyväksyttiin parlamentin suurella enemmistöllä äänin 411 puolesta, 100 vastaan ja 78 tyhjää. Tukensa sille antoi parlamentin pro-Ukraina enemmistö, kun taas äärioikeisto ja äärivasemmisto eivät asettuneet tukemaan tullien korottamista.
Työntekijöiden ääni vahvistuu monikansallisissa yrityksissä
Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken saavutettiin alustava sopu Euroopan yritysneuvostodirektiivin uudistamisesta. Kyseessä on on merkittävä etappi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisessa. Uudistus helpottaa neuvostojen perustamista, parantaa niiden rahoitusta ja oikeussuojaa sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Yritysten on jatkossa kuultava työntekijöitä ennen päätöksentekoa entistä velvoittavammin, ja salassapitosäännöksiä selkeytetään, jotta tarpeetonta tiedon salaamista voidaan välttää. Tämä on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa työelämää, jossa työntekijöiden ääni kuuluu aidosti. Direktiivi on saatettava kansalliseen lainsäädäntöön kahden vuoden kuluessa, ja sen soveltaminen alkaa viimeistään neljän vuoden kuluttua. Tämä varmistaa, että uudistus toteutuu käytännössä kaikkialla EU:ssa.
Suomalaishankkeelle jättipotti EU-rahoitusta
Viikkoon mahtui myös käytännönläheisiä iloisia rahoitusuutisia.
Koppö Energia Oy suunnittelee Kristiinankaupunkiin modernia laitosta, jossa tuotetaan vihreää vetyä ja synteettistä metaania uusiutuvalla energialla. Hanke sai noin 85 miljoonan euron EU-rahoituksen ja se valittiin yhdeksi vain 15:stä nettonollaprojektista, joiden tavoitteena on edistää puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa Euroopassa ja vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä. Investointi mahdollistaa huippuluokan teknologiainfrastruktuurin rakentamisen, tukee kestävää energiakokonaisuutta ja luo uusia työpaikkoja, tarjoten samalla esimerkin tulevaisuuden ilmastoneutraalista teollisuudesta.
Uusi harjoittelija Ahvenanmaalta
Syksyllä saamme tiimiin arvokkaan lisävahvistuksen, kun sosialidemokraattien Suomen valtuuskunnalla aloittaa harjoittelijana ahvenanmaalainen Viggo Kalman. Viggo tulee työskentelemään syyskauden minun ja meppikollega Maria Guzeninan toimistoissa Brysselissä ja tuo eittämättä kaivattua asiantuntemusta Ahvenanmaasta Brysseliin, ja vahvistaa edelleen siteitä parlamentin ja Ahvenanmaan demareiden välillä. Lämpimästi tervetuloa tiimiin Viggo! Kyseessä on iso periaatteellinen asia, sillä tällä ratkaisulla ahvenanmaalaiset saavat suoran tieto- ja vaikutusväylän EU-parlamenttiin.
Alkanut viikko
Tällä viikolla on vuorossa kotimaan viikko. Se on Euroopan parlamentin kalenterissa tasaisin väliajoin aikataulutettu viikko, jonka aikana parlamentilla ei ole virallisia kokouksia, vaan me mepit voimme kiertää kotimaissamme kertomassa EU-kuulumisia niin kansalaisille, sidosryhmille kuin kotimaan päättäjillekin. Tiistaina olen kuitenkin Brysselissä seminaarissa, jossa pohditaan krytovaluuttojen ja uusien maksamisvälineiden tulevaisuutta. Vihreä viikko on tärkeä siinäkin mielessä, etteivät EU-asiat jäisi pelkästään Brysseliin. Helatorstai myös katkaisee työviikon, toivottavasti myös monilla uutiskirjeen lukijoilla on mahdollisuus vapaaseen.
Lyhyestä työviikosta johtuen uutiskirje on tauolla seuraavan maanantain, ja palaamme parlamenttikuulumisten äärelle taas kesäkuussa.
Pysytään kuulolla.
Eero