Vuoden ensimmäinen täysistuntoviikko takana. Jännittäviä äänestyksiä ja kovaa kamppailua päätösten sisällöstä. Viikon puheenaihe monessa asiassa oli jälleen Trump.
Tunnelmat viikon aikana kulkivat aika lailla vuoristorataa. Davosissa Yhdysvaltain presidentin pitkä puhe herätti monenlaisia ajatuksia, mutta tärkeintä siinä oli peruutus voimatoimien käyttämisestä Grönlannin haltuun ottamiseksi ja liittämiseksi Yhdysvaltoihin.
Johtopäätös tähän asti nähdystä on kuitenkin selvä. Meidän eurooppalaisten täytyy mennä yhteistyössä ja integraatiossa eteenpäin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on aika siirtyä määräenemmistöpäätöksiin. Tulemme pärjäämme tässä uudessa maailmassa vain jos pärjäämme yhdessä.
Tässä kirjeessä:
- Mercosur-sopimus jakoi parlamenttia
- Parlamentti Ukrainan tukena
- Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on tarve vahvistaa
- Euroopan vahvistuttava myös digitaalisesti
- Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa uusia vastuita
- Alkanut viikko
Mercosur-sopimus jakoi parlamenttia
Euroopan parlamentin niukan enemmistön päätös lähettää EU–Mercosur-kauppasopimus Euroopan unionin tuomioistuimen arvioitavaksi oli viime viikon surkein päätös, ja samalla osoitus siitä, kuinka jäsenmaiden sisäiset jakolinjat ja kansallisten vaalien taktikointi voivat estää EU:n yhteisiä strategisia etuja. Parlamentti äänesti 334–324 sen puolesta, että sopimuksen oikeudellinen perusta vielä kerran selvitetään, mikä viivyttää hyväksyntää ja saattaa lykätä sopimuksen ratifiointia jopa vuosiksi. Parlamentti voi nimittäin hyväksyä sopimuksen vasta oikeuden päätöksen valmistuttua. Kyseessä on täysin tarpeeton ajanpeluu, sillä tuomioistuin on jo aiemmissa päätöksissään määritellyt sopimusten käsittelyn oikeat menettelytavat, ja Mercosur-sopimus täyttää aikaisempien päätösten kriteerit. Tähän tulokseen ovat tulleet niin komission, neuvoston kuin parlamentinkin oikeusoppineet.
Lykkäys Mercosurin hyväksynnässä on huono uutinen juuri nyt, kun EU tarvitsee vahvoja, uusia kumppanuuksia ja kauppasopimuksia vastapainoksi Yhdysvaltojen protektionismille ja presidentti Trumpin uhkauksille. Mercosur-sopimus antaisi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille välitöntä kauppapoliittista liikkumavaraa suurten globaalien epävarmuuksien keskellä. Maailman suurin, yli 700 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alue olisi juuri sitä monenkeskistä, tasapuolista kauppapolitiikkaa, jota Trump viikoittain syntyvien uusien tariffien kautta ei halua.
Tämä päätös ei ole vain juridinen mutka, vaan se se kertoo valitettavasti myös nykyparlamentin poliittisesta heikkoudesta. Tässä päätöksessä parlamenttia johtavat äärioikeisto ja äärivasemmisto vihreiden tuella, eikä tuo enemmistö ole samaa mieltä mistään muusta kuin siitä, että vastustetaan Mercosuria ja lykätään ratkaisua, kun sillä voi muutamissa jäsenmaissa saada lisää ääniä lähiajan vaaleissa.
Parlamentin ääriryhmien uusi yhteistyökoalitio jätti nyt käyttämättä mahdollisuuden osoittaa, että eurooppalainen yhteistyö ja kilpailukyvyn kirittäminen ovat tärkeämpiä kuin lyhytnäköinen vastustus ja jäsenmaiden sisäpoliittiset paineet. Mercosur-sopimuksen voimaantuloa tämä ei kuitenkaan tule estämään, sillä komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus ottaa sopimukset väliaikaisella säännöksellä voimaan. Oma sosialidemokraattinen ryhmäni tulee tukemaan tätä toimintalinjaa.
Äänestimme Mercosuriin liittyen kumoon myös äärioikeiston esittämän epäluottamuslauseen komissiota kohtaan. Euroopan patrioottien ryhmä oli esittänyt epäluottamusta komission allekirjoitettua kauppasopimuksen neuvottelutuloksen myötä. Jälleen selkeä osoitus siitä, miten patriooteiksi itseään kutsuva ryhmä on oikeastaan kaikkea muuta kuin isänmaallinen, sillä unionin aseman vaikeuttaminen ja epävakauden lisääminen ainoastaan vaikeuttavat jäsenmaiden ja niiden kansalaisten asioita.
Parlamentti Ukrainan tukena
Maailman katse on juuri nyt monessa asiassa Yhdysvaltojen politiikassa ja Donald Trumpissa. Se on ymmärrettävää, mutta yksi viime viikon tärkeimmistä päätöksistä oli parlamentin tuki Ukrainalle.
Hyväksyimme päätöksen, jolla mahdollistetaan 90 miljardin euron EU-tuki Ukrainalle. Kyse on konkreettisesta sitoutumisesta Ukrainan talouden ja jälleenrakennuksen tukemiseksi, ja sen puolustautumiskyvyn vahvistamiseksi Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.
Ukraina puolustaa omaa vapauttaan, mutta samalla myös eurooppalaista turvallisuutta, demokratiaa ja itsemäärämisoikeutta. EU:n tuki on vastuullista ja välttämätöntä politiikkaa.
Vaikka uutisvirrassa kuohuu, perusasiat eivät muutu. Euroopan on seistävä Ukrainan rinnalla niin kauan kuin tarve vaatii.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on tarve vahvistaa
Hyväksyimme viime viikolla parlamentin täysistunnon suurella enemmistöllä mietinnöt, joissa tarkastellaan EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanoa viime vuoden aikana. Parlamentti korostaa, että Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut entistä haastavammaksi, mikä vaatii unionilta vahvempaa yhteistä otetta. Painotamme päätöslauselmissa, että EU:n on parannettava puolustuskykyään kokonaisvaltaisesti: perinteisten sotilaallisten uhkien rinnalla on varauduttava myös esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojeluun ja välineellistetyn maahanmuuton torjuntaan.
EU:n vahvemman ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin on näyttävä myös unionin rakenteissa ja peräänkuulutamme siksi myös siirtymistä määräenemmistöpäätöksiin sekä pysyvän puolustusministerineuvoston perustamista.
Euroopan vahvistuttava myös digitaalisesti
Komissio julkaisi viime viikolla teknologiakomissaari Henna Virkkusen johdolla kaksi tärkeää uutta lainsäädäntökokonaisuutta.
Tiistaina komissio antoi ehdotuksen kyberturvallisuussääntelyn päivittämisestä vastaamaan Eurooppaan kohdistuneisiin kasvaviin kyberuhkiin. Uudistuksella pyritään myös vahvistamaan EU:n tieto- ja viestintäteknologian toimitusketjujen turvallisuutta. Asetuksella luotaisiin toimitusketjujen turvallisuuskehys, jonka puitteissa EU:n jäsenmaat laatisivat riskiarvion tieto- ja viestintäteknologian toimitusketjuista tunnistaakseen paremmin haavoittuvaisuudet.
Geopoliittiset mannerlaatat ovat järisseet viimeisen vuoden aikana Trumpin toisella kaudella ja tästä syystä EU:ssa täytyy pikaisesti udelleenarvioida globaalien toimitusketjujen riippuvuuksia ja haavoittuvaisuuksia ja ylipäänsä EU:n teknologiariippuvaisuutta kolmansista maista. EU on erittäin riippuvainen amerikkalaisesta ja kiinalaisesta teknologiasta ja uudessa maailmanjärjestyksessä tämä on osoittautunut suureksi haasteeksi.
Keskiviikkona komissio julkaisi ehdotuksen EU:n digiverkkosäädöksi, jolla on tarkoitus harmonisoida, yksinkertaistaa ja nykyaikaistaa EU:n tietoliikenneverkkojen sääntelyä. Lainsäädännön tavoitteena on ohjata operaattoreita investoimaan nopeisiin valokuituverkkoihin ja edistämään 5G/6G -verkkoja sekä parantaa verkkojen turvallisuutta, kriisinkestävyytta ja kriisivarautumista sekä kehittämään EU-tason koordinaatiota.
Näitä molempia lainsäädäntöhankkeita työstetään ITRE-valiokunnassa tulevan vuoden aikana. Myöhemmin keväällä komissiolta odotetaan pilvipalveluja ja tekoälyä koskevaa aloitetta, kvanttiasetusta sekä uutta siruasetusta. Eurooppalaisen teknologisen suvereniteetin vahvistamiseksi ja riippuvuuksien vähentämiseksi täytyy nyt hartiavoimin tehdä työtä.
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa uusia vastuita
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) takana on kiireinen viikko. Kävimme perusteellisia keskusteluja arvopaperistamissääntelyyn liittyvästä strategiasta. Toimin sosialidemokraattien ryhmän varjoneuvottelijana tässä lainsäädäntöhankkeessa, ja jätän ensi tiistaina ryhmämme muutosehdotukset komission esitykseen. Vaikka demareiden ryhmässä tunnistetaan, että arvopaperistamissääntelyn uudistaminen voi tukea EU:n taloutta, herättää kokonaisuus myös selkeitä huolia. Pidämme siksi perusteltuna varovaista linjaa erityisesti vakavaraisuussääntelyn osalta, kuten myös Euroopan keskuspankki on korostanut. Neuvottelut alkavat helmikuun loppupuolella.
Kuluneella viikolla sain myös vastuullisen tehtävän, kun minut nimitettiin yhdeksi Euroopan parlamentin kolmesta neuvottelijasta markkinoiden integraatiota ja valvontaa koskevassa laajassa lainsäädäntöpaketissa. Kyseessä on merkittävä kokonaisuus ja ajankohta on ratkaiseva. Komission tavoitteena on luoda yhtenäisempi, tehokkaampi ja kilpailukykyisempi eurooppalainen rahoitusjärjestelmä.
EU:n rahoitusmarkkinat ovat edistysaskeleista huolimatta edelleen hajanaiset, kooltaan pienet ja kansainvälisesti heikosti kilpailukykyiset. Vuonna 2024 eurooppalaisten pörssien markkina-arvo vastasi noin 73 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli noin 270 prosenttia. Rahoituslaitokset kohtaavat yhä erilaisia vaatimuksia ja käytäntöjä eri jäsenmaissa, mikä vaikeuttaa rajat ylittävää toimintaa ja rajoittaa mahdollisuuksia niin kansalaisille kuin yrityksille. Tämä heijastuu suoraan EU:n talouskasvuun ja kilpailukykyyn.
Onkin entistä selvempää, että EU tarvitsee lisää integraatiota kaikilla tasoilla. Kansainvälisen valuuttarahaston tuore tutkimus osoittaa, että EU:n sisämarkkinoiden esteet vastaavat vaikutuksiltaan erittäin korkeita tulleja: teollisuustuotteiden osalta jopa 44 prosenttia ja palveluissa peräti 110 prosenttia. Se näkyy korkeampina hintoina ja heikompana tuottavuutena. Sääntelyn hajanaisuuteen on puututtava laajasti niin kaupankäynnissä, jälkimarkkinoilla, valvonnassa kuin varainhoidossakin. Tämä tulee olemaan keskeinen tehtävämme tässä laajassa lainsäädäntöuudistuksessa tulevien kuukausien aikana. Odotan innolla mahdollisuutta olla mukana viemässä tätä tärkeää kokonaisuutta eteenpäin Euroopan rahoitussektorilla.
Alkanut viikko
Tämä viikko on parlamentin valiokuntien kokousviikko. Kaikki kolme valiokuntaani ovat koolla ja asialistat ovat painavia esimerkiksi tulevien vuosien budjettikysymysten parissa. Lisäksi kalenteriin mahtuu useita tapaamisia sidosryhmien ja etujärjestöjen kanssa. Viikonloppuna kuu vaihtuu helmikuuksi, ja sunnuntai tarkoittaa perinteisiä Hakaniemen maalaismarkkinoita, joissa olen tuttuun tyyliin demareiden teltalla klo 11.
Pysytään kuulolla.
Eero