Parlamentin räväkkä täysistuntoviikko ja Sdp:n hektinen puoluekokous ovat nyt takana. Molemmissa tapahtumista jäi hyvä mieli. Asiat liikkuvat nyt oikeaan suuntaan!
Tässä uutiskirjeessä:
- Arvopaperistamiselle valtakirja täysistunnossa
- Eurooppa vahvistaa terästeollisuuden suojaa
- EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus eteni neuvotteluissa
- EU tiukentaa ulkomaisten sijoitusten valvontaa
- Puoluejohdolle vahva valtakirja tulevaan
- Alkanut viikko
Arvopaperistamiselle valtakirja täysistunnossa
Parlamentin kanta arvopaperistamislainsäädäntöön hyväksyttiin torstaina täysistunnossa äänin 294 puolesta, 194 vastaan ja 86 tyhjää. Aiemmin se oli jo hyväksytty Talous- ja rahavaliokunnassa, mutta vihreät haastoivat päätöksen ja keräsivät tarvittavan määrän nimiä saaden asian täysistunnon käsittelyyn.
Täysistuntokäsittelyssä vihreiden omat rivit hajosivat. Karkeasti puolet ryhmästä jäi vastustamaan neuvottelujen aloittamista neuvoston kanssa.
Rahoitusmarkkinoiden tehostamisen kannalta parlamentin selkeän enemmistön tuki neuvotteluilla on tärkeä. Nyt edessä on lainsäädäntöuudistuksen loppusuora, jossa haetaan parlamentin ja neuvoston yhteinen kanta uudistukseen. Tulosta odotetaan vuoden loppuun mennessä.
Eurooppa vahvistaa terästeollisuuden suojaa
Parlamentti antoi viime viikon täysistunnossa lopullisen hyväksyntänsä uudelle kauppapoliittiselle välineelle, jolla suojataan eurooppalaista terästeollisuutta globaalin ylikapasiteetin ja epäreilun kilpailun haitallisilta vaikutuksilta. Teräsala työllistää suoraan noin 300 000 eurooppalaista, ja sen merkitys on tärkeä myös suomalaiselle teollisuudelle.
Globaalin terästuotannon ylikapasiteetti on kasvanut jo yli 600 miljoonaan tonniin, mikä vastaa lähes nelinkertaisesti koko Euroopan vuotuista tuotantoa. Uusien sääntöjen myötä tullittomia teräksen tuontikiintiöitä leikataan 18,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Tämän ylittävältä tuonnilta peritään jatkossa 50 prosentin tulli.
Käytäntöön otetaan myös uudentyyppisiä alkuperänseurantavaatimuksia, joiden tarkoituksena on estää sääntöjen kiertäminen ja lisätä toimitusketjujen läpinäkyvyyttä. Neuvotteluissa sosialidemokraatit ajoivat lisäksi tiukempaa aikataulua sääntöjen laajentamiseksi muihin keskeisiin terästuotteisiin sekä jatkojalostusaloihin, kuten autoteollisuuteen, koneenrakennukseen ja rakennussektoriin.
Terästeollisuuden kilpailukyky on tärkeä osa Euroopan teollista pohjaa ja myös suomalaisen teollisuuden tulevaisuutta. Asetus astuu voimaan heinäkuun alussa.
EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimus eteni neuvotteluissa
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen niin sanottu Turnberry-kauppasopimus eteni tällä viikolla tärkeään vaiheeseen, kun parlamentin neuvottelijat saavuttivat neuvoston kanssa alustavan sovun sopimuksen hyväksymisen ehdoista. Alkuperäinen sopimus syntyi viime kesän tilanteessa, jolloin Yhdysvallat uhkasi asettaa eurooppalaisille tuotteille huomattavia tulleja.
Parlamentille, ja erityisesti sosialidemokraattiselle ryhmälle, oli neuvotteluissa keskeistä, ettei EU taivu USA- sopimukseen ilman selkeitä suojalausekkeita. Lopulliseen tekstiin saatiin mukaan mekanismi, jonka nojalla komissio voi keskeyttää EU:n omat tullialennukset, mikäli Yhdysvallat ei poista teräs- ja alumiinituotteiden tullikorotuksia vuoden 2026 loppuun mennessä. Sopimuksen soveltamiselle asetettiin myös selkeä takaraja maaliskuun 2028 loppuun.
Saavutettu kompromissi tuo eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille enemmän ennustettavuutta vaikeassa globaalissa markkinatilanteessa. Seuraavaksi teksti etenee valiokuntakäsittelyn kautta parlamentin täysistunnon äänestykseen.
EU tiukentaa ulkomaisten sijoitusten valvontaa
Parlamentti hyväksyi viime viikolla laajalla enemmistöllä uuden asetuksen ulkomaisten sijoitusten seurannan tiivistämiseksi EU:ssa. Uudistus on osa laajempaa työtä Euroopan taloudellisen turvallisuuden ja strategisen itsenäisyyden vahvistamiseksi.
Uusi laki velvoittaa kaikki jäsenmaat tekemään ennakkoselvityksen sellaisista EU:n ulkopuolisten tahojen sijoituksista, jotka kohdistuvat yhteiskunnan kannalta kriittisille aloille. Suojattavia sektoreita ovat mm. puolustus, puolijohteet, tekoäly, kriittiset raaka-aineet ja rahoituspalvelut. Tavoitteena on tunnistaa turvallisuusriskejä ajoissa ennen kuin arkaluonteiset infrastruktuurit tai teknologiat päätyvät vääriin käsiin.
Samalla pyritään siihen, että EU säilyy avoimena ja houkuttelevana investointiympäristönä myös jatkossa. Uudistus kertoo siitä, että Euroopassa suhtaudutaan aiempaa vakavammin taloudelliseen turvallisuuteen ja strategisesti tärkeiden alojen suojaamiseen. Suojamekanismien yhtenä syynä on ollut suojautuminen mahdollisilta Kiinan vaikuttamisyrityksiltä
Komissiolta Espanja-kannanotto
Espanjan elpymisvälinevarojen käytöstä on käyty viime viikkoina julkisuudessa keskustelua, kun lehtitietojen mukaan osa tuista olisi ohjattu paikkaamaan eläkejärjestelmän alijäämää. Taustalla on Espanjan tilintarkastustuomioistuimen huomio, jonka mukaan tietyt budjettimuutokset olisi syytä perustella aiempaa selkeämmin. Keskustelu otti nopeasti kierroksia, ja esiin nousi väitteitä EU-varojen väärinkäytöstä, kuten aiemmin uutiskirjeessä olen kertonut.
Komissio ilmoitti viime viikolla selvittäneensä asian ja totesi, ettei Espanjan toiminnassa ole havaittavissa epäasiallisuuksia. Budjettikomissaari Piotr Serafin (EPP) sekä elpymisvälineestä vastaavat komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto (ECR) ja komissaari Valdis Dombrovskis (EPP) korostivat, että kaikki vaaditut sitoumukset oli täytetty ennen maksusuorituksia, eikä Espanjan elpymissuunnitelma sisällä eläkemenoja tai muita tukikelvottomia sosiaalimenoja. Jäsenvaltioilla voi kuitenkin olla tiettyä liikkumavaraa elpymisvälineen tarjoaman likviditeetin hyödyntämisessä, kunhan tämä on väliaikaista, eikä vaikuta sovitun suunnitelman noudattamiseen.
Samalla, kun tapaus näyttäisi näiden tietojen perusteella olevan myrsky vesilasissa, nostaa se esiin tärkeän keskustelun muodosta, jolla EU-tukia jaetaan. Tähän saakka valtaosa EU-budjetin rahoituksesta on perustunut toteutuneiden kulujen korvaamiseen, jolloin kulujen on oltava jäljitettävissä ja jäsenmaiden on maksuja vastaan pystyttävä todentamaan niihin liittyvät kulut.
Elpymisväline puolestaan perustuu niin sanottuun ”tulosperusteiseen” malliin, jossa maksut suoritetaan ennalta määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen pohjalta. Jäsenmaat laativat maakohtaiset suunnitelmat, ja komissio suorittaa maksuja sitä mukaan, kun jäsenmaat toteuttavat niissä asettamiaan investointeja ja uudistuksia. Tuet sulautuvat näin osaksi kansallisia budjetteja, eivätkä maksut ole suoraan sidoksissa niitä vastaaviin kuluihin.
Komissio esittää unionin seuraavaan seitsemän vuoden budjettiin huomattavaa rakennemuutosta, jossa elpymisvälineessä käytetty varojenjakomenetelmä ulotettaisiin vuoden 2027 jälkeisiin aluekehitys, maatalous ja sisäasioiden rahastoihin. Kun Espanjan tapaus on herättänyt poikkeuksellisenkin voimakkaita reaktioita, olisi perusteltua kanavoida samaa tarmoa komission esityksen korjaamiseen niin, että kun satojen miljardien eurojen tuet ovat tulevalla rahoituskaudella jaossa, vastaavia huolia ei syntyisi. Nyt on oikea hetki varmistaa, että EU-varojen valvonta on riittävän vahvaa. Parlamentissa esitystä käsitellään parhaillaan ja toimin itse pääneuvottelijana valvontavaliokunnassa, jossa tavoitteena on taata, että komission esityksen ilmeiset valuviat paikataan.
Tällä viikolla budjetin valvontavaliokunta vierailee Kreikassa paneutuen Kreikan maataloustukien korruptiivista käyttöä koskeviin epäilyksiin. Sdp:n puoluekokouksen ja kotimaan muiden tapahtumien vuoksi joudun jättämään tämän tärkeän vierailun väliin.
Innostava puoluekokous
SDP:n tänään päättynyt puoluekokous oli kertakaikkisen hieno tapahtuma. Julkisuutta suuresti saaneet kysymykset esimerkiksi vastuullisesta talouspolitiikasta, Suomen turvallisuudesta, asemastamme sotaa käyvän Venäjän rajanaapurina ja tästä erityisesti Itä-Suomelle koituvista taloudellisista menetyksistä saivat keväisen järjestökäsittelyn, aktiivisen valiokuntatyöskentelyn ja seikkaperäisen salikäsittelyn jälkeen laajan hyväksynnän. Suurin osa näistä kysymyksistä hyväksyttiin liki yksimielisesti ja eniten ennakkokeskustelua aiheuttanut talouspoliittinen linja sai sekin puoluekokouksen selkeän enemmistön taakseen.
Eurooppa-politiikan osalta puoluekokous linjasi selkeästi, miten Euroopan on puolustettava yhtenäistä, sääntöpohjaista järjestelmää, joka turvaa Suomen edut ja unionin perusarvot: ihmisoikeudet, tasa-arvon ja oikeusvaltion. Puoluekokous linjasi myös, että Euroopan on vähennettävä haitallisia riippuvuuksia, vahvistettava kumppanuuksia ja siirryttävä kohti tehokkaampaa määräenemmistöpäätöksentekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Taloudelliseen painostukseen on kyettävä vastaamaan nopeasti ja sääntöpohjaisesti – samalla kun unionin avoimet ja reilut sisämarkkinat pidetään vahvoina.
Euroopan turvallisuuden osalta puoluekokouksen selkeä linja oli, että turvallisuutemme on jatkossa rakennuttava vahvemmalle omalle puolustuskyvylle, tiiviille pohjoismaiselle yhteistyölle ja yhtenäiselle linjalle Venäjän suhteen. Ukrainan tukeminen, Länsi-Balkanin eteneminen kohti EU:ta ja oikeusvaltioperiaatteen tiukka noudattaminen ovat osa vakaamman Euroopan rakentamista. Suomen on vahvistettava omaa puolustustaan osana Natoa ja tuettava eurooppalaista puolustusteollisuutta – tavoitteena uskottava eurooppalainen pilari liittokunnassa.
Puoluejohdon valintojen osalta puoluekokous oli yllättävänkin yksituumainen, kun puheenjohtaja Antti Lindtman ja puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi saivat jatkokauden ilman vastaehdokkaita, varapuheenjohtajista Nasima Razmyar ja Niina Malm uusivat hekin jatkokautensa selkein numeroin.
Demarinuoret saavat olla tämän kokouksen jälkeen erityisen ylpeitä roolistaan SDP:n ”kasvattajaseurana”; nykyinen puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka valittiin ylivoimaisella äänimäärällä puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ja edellinen puheenjohtaja Pinja Perholehto puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
Ja kyllä puoluekokouksesta kannattaa lopuksi nostaa kirsikaksi kakun päälle puheenjohtaja Antti Lindtmanin upeat puheet kokouksen avajaisista viimeisen päivän loppupuheeseen. Innostavat ja sytyttävät puheet täynnä asiaa, arvoja asennetta. Ei siis ihme, että puoluekokouksesta lähti tänään reilumman Suomen rakentamiseen vahvasti motivoitunut joukko.
Alkanut viikko
On vuorossa parlamentin niin kutsuttu ”vihreä viikko”, joka on tarkoitettu erityisesti kotimaan tapaamiseen sekä sidosryhmäyhteistyöhön. Puoluekokouksessa näitä kotimaan tapaamisia oli todella paljon niin puolueen kenttäväen kuin kymmenien sidosryhmienkin kanssa. Jotain kertonee yhteiskunnallisten toimijoiden odotusarvoista SDP:n tulevaa roolia kohtaan se, etten oman toimintahistoriani aikana ole ollut kertaakaan puoluekokouksessa, jossa olisi ollut niin paljon eri sektoreiden yhteiskunnallisia toimijoita seuraamassa kokousta kuin oli nyt Tampereen puoluekokouksessa.
Huomenna tiistaina olen klo 14.30 keskustelemassa Suomen ydinaselinjauksista Helsingin Postitalon Rosebud-kirjakaupassa yhdessä kansanedustaja Kimmo Kiljusen, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen SIPRIn tutkija Tytti Erästön ja UPIn toimitusjohtaja Hiski Haukkalan kanssa.
Ohjelmassa on alkuviikosta lisäksi joukko sidosryhmien tapaamisia Helsingissä sekä puolesta viikosta vierailu yhden merkittävän sidosryhmäni kanssa Brysseliin. Eli melkoisen täysipainoinen viikko jälleen edessä.