Parlamentti hyrrää jälleen täysillä. Kävin jo elokuun viimeisellä viikolla täällä harjoittelemassa ja syyskuun ensimmäisestä päivästä käynnistyi parlamentin normaali ohjelma. Syksy alkoi tällä kertaa ryhmäkokousviikolla, jolla valmisteltiin tämän viikon täysistuntoviikkoa Strasbourgissa. Viikon listalla on paljon tärkeitä asioita Gaza-kannanotosta komission puheenjohtajan vuotuiseen linjapuheeseen.
Elokuun istuntotauon aikana kiersin hiukan Itä-Suomea saadakseni kuvaa, miten Ukrainan sota ja rajan kiinniolo näkyvät arjessa. Ja kyllähän ne näkyvät. Talouden toimeliaisuus on kärsinyt ja monin paikoin tyhjiä liiketiloja on huolestuttavan paljon. Tasapainoinen aluekehitys vaatii nyt voimakkaita toimia niin EU:lta kuin kansallisilta päättäjiltä. Omalta osaltani vien niitä eteenpäin syksyn tapaamisissa niin täällä parlamentissa kuin kotimaassakin.
Tässä kirjeessä:
- Seitsemän vuoden budjetti syksyn tärkeä teema
- Ukraina vaikeassa paikassa
- EU:n varat ehdollisia oikeusvaltion kunnioittamiselle
- Tekoälyä pankkipalveluissa täytyy kontrolloida
- Digieuro ja arvopaperistaminen etenevät
- Tutkimuksesta ja investoinneista ei tule leikata
- Tuorein Eurobarometri: Suomalaiset toivovat EU:lta vahvempaa roolia kansainvälisissä haasteissa
- Uudet harjoittelijat aloittivat
- Alkanut viikko
Seitsemän vuoden budjetti syksyn tärkeä teema
EU-päätöksenteossa rahat jaetaan aina kerran seitsemässä vuodessa. Komissio julkisti heinäkuussa esityksensä vuosien 2028-34 rahoituskehyksiksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen otti tämän esityksen valmistelun voimakkaasti henkilökohtaiseen ohjaukseen. Puolalainen budjettikomissaari Piotr Serafin huomasi saaneensa yllättäen vahvan päällystakin työlleen.
Von der Leyenin ehdotus mullistaisi aika lailla nykyistä rahanjakoa. Satoja ohjelmia ja erityislainsäädäntöä ajetaan suurempiin kokonaisuuksiin. Parlamentissa käydään syksyn aikana huolella lävitse komission esitysten sisältö ja vaikutukset. Itseäni kiinnostaa erityisesti miten uusi ehdotus kohtelee Suomea ja suomalaisia. Aihetta huoleen on niin maaseudun kuin aluepolitiikan tukijärjestelmien uudistuksen käytännön vaikutuksista. Oma ryhmäni on jo linjannut, että tukemme uudelle määrärahakaudelle ei tule ilman ehtoja.
Ukraina vaikeassa paikassa
Ukrainan sodassa virisi kesällä hetkeksi aikaa toivo tulitauosta ja rauhasta. Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamisesta ei kuitenkaan seurannut rauhanprosessin käynnistymistä. Venäjä jatkaa pommituksia jopa tahtia kiihdyttämällä. EU-maat ovat olleet tärkeässä roolissa, kun Ukrainalle on pyritty hakemaan turvallisuustakeita aselevon jälkeiseen asemaan. Aika varmalta näyttää, että Yhdysvaltain osallistuminen turvallisuusjärjestelyihin ja Ukrainan tukemiseen on hyvinkin rajattua.
EU-parlamentti määrittelee omaa kantaansa muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen vielä tämän viikon aikana. Itse teen työtä sen puolesta, että EU-tuki Ukrainalle jatkuu myös presidentti Trumpin kaudella. Tämä syksy voi hyvinkin olla kriittistä aikaa Ukrainan tulevaisuudelle.
EU:n varat ehdollisia oikeusvaltion kunnioittamiselle
Budjetin valvontavaliokunnan (CONT) työ käynnistyi kesätauon jälkeen tärkeällä kokouksella. Kokoonnuimme valvonta- ja budjettivaliokuntien yhteistapaamiseen käsittelemään oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuusmekanismia. Vuonna 2021 voimaan tullut ehdollisuusmekanismi on yksi keskeisiä työkaluja, jonka avulla EU voi suojata yhteisiä varoja jäsenmaiden oikeusvaltiorikkomuksilta. Suomella oli sen aikaansaamisessa keskeinen rooli, sillä siitä sovittiin jäsenmaiden kesken vuoden 2019 lopulla, kun Suomi toimi Sanna Marinin hallituksen aikaan EU-puheenjohtajamaana.
Parlamentin valvonta- ja budjettivaliokunnat valmistelevat nyt parhaillaan yhteistä mietintöä ehdollisuusmekanismin toimeenpanosta, josta luonnos esiteltiin maanantaina. Tähän mennessä mekanismi on otettu käyttöön vain kerran – Unkaria vastaan joulukuussa 2022 – kun maalta jäädytettiin oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksista johtuen sille osoitettuja EU-tukia. Varat ovat edelleen jäädytettyinä, sillä Unkari ei ole tehnyt vaadittuja korjauksia, vaan tilanne on maassa päinvastoin heikentynyt. On siis selvää, että ehdollisuusmekanismin käyttöä on syytä aidosti terävöittää.
Mietintöluonnos sai kokouksessa laajasti tukea yli puoluerajojen, lukuun ottamatta talon äärioikeaa laitaa, josta päinvastoin välinettä kovaan ääneen kritisoitiin ja vaadittiin sen lakkauttamista. Mietintöluonnoksessa on useitakin tarpeellisia esityksiä oikeusvaltioperiaatteen ja EU-varojen tehokkaammaksi suojaamiseksi vastaisuudessa. Komission tulisi jatkossa käynnistää toimenpiteet oikeusvaltioperiaatetta rikkovia jäsenmaita vastaan ripeämmin, eikä jäädytystoimenpiteistä tule käydä epävirallisia neuvotteluja ja lehmänkauppaa hallitusten kanssa.
Välineen soveltamisohjeet tulee myös päivittää ja tarkentaa vastaamaan esimerkiksi tilanteisiin, joissa jäsenmaa pakittaa uudistuksista lunastettuaan EU-tuet. Tekstissä vaaditaan samalla komissiota estämään jäsenmaiden – kuten nyt Unkarin – pyynnöt siirtää varoja jäädytystoimenpiteiden alaisesta ohjelmasta toiseen ja tällaisen kikkailun kautta kiertää sääntöjä päästäkseen tukiin käsiksi.
Tekoälyä pankkipalveluissa täytyy kontrolloida
Kävimme viime viikolla mielenkiintoisia keskusteluja raha- ja talousvaliokunnassa (ECON). Olen varjoneuvottelijana raportissa, jossa perataan tekoälyn vaikutuksia finanssialaan. Korostin tekoälyn merkitystä ja mahdollisuuksia, vaikka tekoälyyn liittyviä riskejä tuleekin arvioida huolella.
Siltä varalta, että tekoälysovellukset aiheuttavat vahinkoja, kuluttajansuojan tulee olla kunnossa ja kuluttajien tulee voida hakea hyvityksiä vahingoista. Vaikka EU:n tekoälysäädös onkin yksi keskeisimpiä eurooppalaisia lakikokonaisuuksia, on finanssisektorin sääntelyyn jäänyt porsaanreikiä, jotka täytyy tilkitä.
Digieuro ja arvopaperistaminen etenevät
Kävimme myös hedelmällisiä keskusteluja Euroopan keskuspankin hallituksen jäsen Piero Cipollonen kanssa digitaalisesta eurosta. Euroopan parlamentin täytyy edistää asiaa kiireellisesti, varsinkin tässä geopoliittisessa tilanteessa.
Venäjän hyökkäykset vedenalaisiin kaapeleihin Itämerellä sekä sähkökatkos Espanjassa muutama kuukausi sitten osoittavat selvästi nykyisen maksujärjestelmän haavoittuvuuden. Siksi onkin valitettavaa, että oikeistoryhmä EPP on jahkaillut yli vuoden ja viivästyttänyt merkittävästi turvallisen digitaalisen rahan käyttöönottoa. Vastatessaan esittämiini huoliini Cipollonella oli selkeä viesti: nykyisessä ympäristössämme meillä on oltava itsenäinen järjestelmä, johon voi luottaa.
Digitaalisen euron myötä rahajärjestelmämme kriisinsietokyky vahvistuisi. Maksupalvelut eivät ole mikään luksuspalvelu, vaan yhtä välttämättömiä elämällemme kuin sähkö ja puhdas vesi. Parlamentin mielipiteen syntyminen odottaa nyt sitä, että parlamentin suurin puolue EPP pääsee sisällään nopeasti yksimielisyyteen digieuron toteuttamisesta.
Kävin myös hyödyllisen ja monipuolisen keskustelun Brysselissä vierailleen suuren amerikkalaisen sijoituspankkiiriliikkeen edustajien kanssa arvopaperistamisuudistuksesta.
Kyseessä on lainsäädäntöhanke, jossa olen ryhmäni varjoneuvottelijana. Arvopaperistamisessa pankkien ja rahoitusinstituutioiden hallussa olevia lainoja ja velkoja yhdistetään paketeiksi, joilla sijoittajat voivat käydä kauppaa. Se mahdollistaa pankeille luottoriskien jakamisen pankkijärjestelmän ulkopuolelle, vapauttaen samalla pääomaa uusiin lainoihin kotitalouksille ja yrityksille. Se on tärkeä työkalu pankeille varojen ja velkojen hallintaan, mutta siinä on myös riskejä, jos sitä ei toteuteta oikein. Siksi on tärkeää seurata tarkasti arvopaperistamisen perustana olevien lainojen riskejä.
Arvopaperistamisella on edelleen melko huono maine finanssikriisin laukaistua monenlaisia kyseenalaisia sijoitusjärjestelyjä. Komission ehdotus arvopaperistamisesta ei tietenkään ole mikään taikaluoti, mutta EU kaipaa kasvua ja investointeja, joten asiasta on syytä puhua avoimesti.
Tarvitsemme lainsäädännössä tasapainoa suojatoimien ja avoimuusvaatimusten kanssa varmistaaksemme riskien tunnistamisen, mutta myös järjestelmän, joka mahdollistaa edessä olevien miljardien ja miljardien investointien rahoituksen.
Tutkimuksesta ja investoinneista ei tule leikata
Äänestimme torstaina teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) lausunnosta EU:n vuoden 2026 budjettiin. Toimin valiokunnan lausunnon pääneuvottelijana ja lausunto hyväksyttiin poikkeuksellisen yksimielisesti äänin 59 puolesta, 7 vastaan, 4 tyhjää.
ITRE-valiokunnan pääviesti on, että EU:n tutkimus-, digitalisaatio- ja infrastruktuurirahastoista ei tulisi leikata, kuten EU:n neuvosto esittää. Neuvosto esittää yli 200 miljoonan euron leikkausta Horisontti-tutkimusohjelmaan, 86 miljoonan euron leikkausta Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosioon, sekä lähes 20 miljoonan euron leikkausta Digitaalinen Eurooppa –ohjelmaan verrattuna komission tekemään budjettiesitykseen vuodelle 2026. Valiokunnan mukaan EU:n tulisi panostaa enemmän kilpailukykyisen teollisuuden ja työpaikkojen edistämiseen nykyisessä haastavassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Investoinnit tutkimukseen ja innovaatioon sekä infrastruktuuriin ovat tässä avainasemassa.
Ehdotamme lausunnossa myös maltillisia, kohdennettuja lisäpanostuksia Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosioon (+150 miljoonaa euroa), josta rahoitetaan hankkeita, joilla kehitetään EU:n energiaverkkoja. Energiaverkoille myönnettävä rahoitus auttaa integroimaan energian sisämarkkinoita edelleen vahvistamalla rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä ja energian omavaraisuutta ja toimitusvarmuutta. Ehdotamme myös +50 miljoonan euron lisäystä Horisontti-tutkimusohjelman ilmasto-, energia- ja liikkuvuushankkeille. Ohjelmasta rahoitetaan uusien innovaatioiden kehittämistä, jotka tukevat EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista ja eurooppalaisen teollisuuden irtaantumista fossiilienergiasta.
Seuraavaksi parlamentin budjettivaliokunta (BUDG) käsittelee lausuntoa ja äänestää parlamentin lopullisesta neuvottelukannasta vuoden 2026 budjettineuvotteluihin, jotka käydään parlamentin, komission ja neuvoston välillä loppuvuodesta.
Suomalaiset toivovat EU:lta vahvempaa roolia kansainvälisissä haasteissa
Euroopan parlamentin tilaama tuorein Eurobarometri julkaistiin viime keskiviikkona. Kyselytutkimuksessa näkyy kansalaisten huoli kansainvälisistä kriiseistä, mutta myös luottamus Euroopan parlamenttiin ja unioniin niiden ratkaisemisessa. Kansalaiset toivovat Euroopan parlamentille vahvempaa roolia, kuten lisää valtuuksia valvoa EU:n budjetin vastuullista käyttöä. He edellyttävät myös, että demokratia ja oikeusvaltioperiaate vahvistuvat EU-tuensaannin ehtona.
Eurooppalaiset ja erityisesti suomalaiset odottavat Euroopan unionin tekevän enemmän kansainvälisten haasteiden ratkaisemiseksi. 90% suomalaisista myös katsoo, että Euroopan unioni tarvitsee lisää keinoja tähän. Suomalaiset painottavat etenkin puolustuksen ja turvallisuuden (49%), kilpailukyvyn ja talouden (37%), sekä energiainfrastruktuurin (30%) priorisointia.
Valtaosa suomalaisista (77%) ajattelee Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä. Hyödyiksi nähdään etenkin syventyvä yhteistyö muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa, sekä unionin ponnistelut rauhan eteen Euroopassa ja maailmalla. Kansalaisten tuki Euroopan unionille jatkuu siis vahvana.
Uudet harjoittelijat aloittivat
Tiimissämme on syksyn alun myötä aloittanut myös kaksi uutta harjoittelijaa. Omassa toimistossani neljän kuukauden harjoittelun aloitti Mori Näres Tampereelta. Minun ja kollegani Maria Guzeninan yhteisenä harjoittelijana puolestaan aloitti Viggo Kalman Ahvenanmaalta. Viggo on demariryhmässä ensimmäinen harjoittelija Ahvenanmaalta. Kysyin heiltä ajatuksia harjoittelun alettua ja välitän tässä terveiset myös uutiskirjeeni lukijoille.
“Moikka! Olen Mori, opiskelija Tampereelta, ja nyt myös Eeron toimiston uusi harjoittelija. Aloitin syyskuun alussa, ja jo ensimmäiset päivät ovat olleet mielenkiintoisia ja täynnä tekemistä. Minua kiinnostaa etenkin nähdä harjoittelun aikana, miten EU reagoi kansainvälisiin kriiseihin, sekä seurata läheltä teollisuus- ja energiapolitiikan toteutumista. Seuraavat neljä kuukautta tuovat mukanaan varmasti haasteita ja kiirettä, mutta myös mielenkiintoisia ja opettavaisia hetkiä”, Mori kertoo.
“Vi har haft en hektisk första vecka med en hel del nya saker att lägga på minnet, inte minst att hitta till kontoret i parlamentets stora byggnad. Jag känner mig nu mer förberedd att anta höstens alla utmaningar, vare sig det är sena kvällar på kontoret eller långa möten. Det har varit roligt att lära känna Eero och kollegorna och jag är säker på att jag kommer att göra ett bra jobb i en så pass erfaren omgivning!”, säger Viggo.
Tervetuloa tiimiin molemmille!
Alkanut viikko
Tällä viikolla parlamentti on koolla täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Syksyn ensimmäinen istuntoviikko tunnetaan erityisesti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin vuosittaisesta Unionin tila -puheesta, jolla hän luo katsauksen EU:n tilanteeseen ja tulevaan politiikkaan. Tänä vuonna von der Leynin puheeseen kohdistuu erityisiä paineita maailmanpoliittisen tilanteen sekä äärioikeistoryhmien kanssa veljeilevän EPP-ryhmän toiminnan vuoksi. Komission puheenjohtajan pitäisi puheessaan korjata kevään aikana syntynyttä luottamusvajetta ja antaa suunta tulevan vuoden yhteistyölle.
Täysistuntoviikon agendalla on muutakin painavaa asiaa, kuten esimerkiksi mm. Ukrainan ja Gazan tilanteet.
Perjantaina nähdään Kouvolassa, kun osallistun Turvallisuusfoorumiin klo 12 Kouvolan kaupungintalolla. Yleisötilaisuus pidetään Ramin konditoriassa Kauppalankadulla klo 16. Mukana on myös kansanedustaja Paula Werning. Tarjoamme tuoreet kahvit ja leivonnaiset.
Lauantaina vuorossa on Vantaalla Kivistön kyläjuhla, jonne tulen SDP:n teltalle klo 13. Toivottavasti kelit suosivat ulkoilmatapahtumia.
Nähdään ja pysytään kuulolla.
Eero