Mennyt viikko oli kiireinen valiokuntaviikko, jossa vauhtia lisäsi peräti kaksi vierasryhmää, jotka sattumalta osuivat samalle viikolle. Kaikki kolme valiokuntaani olivat koolla, joten joka minuutilla viikon aikana oli käyttöä.
Tässä kirjeessä:
- Puolustusinvestoinneille vauhtia
- Raha- ja talousvaliokunnassa painava viikko
- Itä-Suomeen tarvitaan suurempaa huomiota
- Vierasryhmät tuovat EU:n lähemmäksi arkea
- Alkanut viikko
Puolustusinvestoinneille vauhtia
Äänestimme viime viikolla teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) tärkeästä puolustusinvestointeja tukevasta aloitteesta. Ehdotuksen puolesta äänesti 63 meppiä, viisi vastaan ja neljä tyhjää.
Komission ehdotuksen mukaan puolustusalan investointeja lisätään EU-budjetin eri ohjelmien kautta, ja näistä esimerkkejä ovat muun muassa STEP (The Strategic Technologies for Europe Platform), Horisontti, Digitaalinen Eurooppa ja Verkkojen Eurooppa -väline.
Näistä tärkeistä EU-ohjelmista ei ole tarkoitus muokata uusia puolustusrahastoja, vaan niitä päivitetään vastaamaan EU:n nykyiseen todellisuuteen mahdollistamalla investoinnit esimerkiksi kaksikäyttöteknologiaan ja sotilaalliseen liikkuvuuteen.
ITRE-valiokunta antoi suurilta osin tukensa komission ehdotukselle. ITRE-valiokunnan hyväksymässä kannassa korostetaan, että etusijalle on asetettava sellaisten materiaalien, tuotteiden ja teknologioiden hankinta ja käyttö, jotka vähentävät strategista riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista.
Käsittelyssä oleva aloite liittyy läheisesti puolustusinvestointien yksinkertaistamiskokonaisuuteen eli niin kutsuttuun puolustuksen omnibus-hankkeeseen, josta ITRE:ssä vastaan S&D-ryhmän neuvottelijana.
EU:n puolustuksen omnibus-hankkeet ovat tervetulleita ja tarpeellisia nykyisessä maailmantilanteessa, jossa EU:n tulee vahvistaa kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja omaa puolustusteollisuuttaan. Olen tyytyväinen, että komission ehdotuksella uudelleen kohdennetaan EU:n nykyisen pitkän aikavälin budjetin rahoitusta puolustusta ja turvallisuutta tukeviin hankkeisiin.
Parlamentin täysistunnon vahvistettua ITRE:n valmisteleman neuvottelukannan alkavat kolmikantaneuvottelut eli trilogit lopullisesta lainsäädännöstä komission ja neuvoston kanssa.
Raha- ja talousvaliokunnassa painava viikko
Kolmas trilogitapaaminen vähittäissijoitusstrategiasta käytiin tällä viikolla. Vaikka edistyimme pienemmissä asioissa, tärkeimmät kysymykset, kuten kannustintesti ja “vastinetta rahalle” -periaate, jäivät auki. “Vastinetta rahalle” -periaate pyrkii varmistamaan, että yksityisasiakkaille tarjotaan vain sellaisia sijoitustuotteita, jotka mahdollistavat reilun tuoton kulujen jälkeen. Vaikuttamispapereita vaihdettiin näistä aiheista, mutta siihen se jäikin. Demariryhmälle on tärkeää suojella vähittäissijoittajia, ja siten näissä kahdessa kysymyksessä tulisi saada edistystä aikaan.
Meillä oli myös ensimmäinen varjoneuvottelu arvopaperistamisasetuksesta, kun komissio oli esittelemässä paketin neuvotteluryhmälle. Tärkeä, mutta toki erittäin tekninen lakiehdotus. Tarvitsemme unionissa lisää uusia investointeja ja arvopaperistaminen voi auttaa niiden kanavoinnissa. Meidän tulee kuitenkin varmistaa vahva läpinäkyvyys asiaan liittyvistä riskeistä. Vapautettava pääoma tulee sijoittaa oikeaan talouteen, eikä vain vaikkapa osinkoihin.
Valiokunnassa oli myös merkittävä kuuleminen rahoitusvakauden, rahoituspalveluiden ja pääomamarkkinaunionin pääosaston pääjohtaja John Berriganin kanssa pakotteiden vaikutuksesta Venäjään. Hänen viestinsä oli selkeä: 19. pakotepaketin myötä taloudellinen paine Venäjää kohtaan kasvaa ja lisää vipuvartta Venäjän pakottamiseksi neuvottelupöytään. Jotta pakotteet vaikuttaisivat, jäsenvaltioiden tulee tietysti toimeenpanna ne tehokkaasti.
Liittyen oma-aloitemietintöön tekoälystä finanssialalla, meillä oli vaikea varjoneuvottelijoiden tapaaminen. Oli haastavaa yhteensovittaa kaksi vastakkaista ajattelutapaa: konservatiivit yhdessä äärioikeiston kanssa ajoivat täydellistä sääntelyn purkamista tekoälyn käytössä, me taas ajoimme varovaisempaa lähestymistapaa asettaaksemme kuluttajien oikeudet keskiöön. Lopputuloksena oli kompromissi, jota tullaan säätämään vielä teknisellä tasolla tulevina päivinä.
Tiimini osallistui vielä hyvin organisoituun Pohjoismaisen finanssialan tapahtumaan. Tällaiset tapahtumat ovat erittäin tärkeitä, jotta pohjoismaalainen talous- ja finanssiosaaminen näkyy ja vaikuttaa myös Brysselissä.
Itä-Suomeen tarvitaan suurempaa huomiota
Vierailin viikonvaihteessa tutustumassa itärajan asukkaiden ajatuksiin nykytilanteesta yhdessä kansanedustaja, ja viime kauden meppikollega Miapetra Kumpula-Natrin kanssa. Tärkeää yhteistyötä myös siksi, että kotimaan parlamentissa EU-asioiden tärkein valiokunta on suuri valiokunta, jonka varapuheenjohtaja Mippe on.
Oli mielenkiintoista huomata, miten Suomen ja Euroopan unionin itärajalla ihmisten suhtautumisessa Venäjään on mukana konkreettinen huoli itäisten maakuntien kehityksestä. Venäjän sotatoimet Ukrainassa kauhistuttavat, verenvuodatukselle toivotaan nopeaa päätöstä ja Ukrainan turvallisuudesta sekä tulevaisuudesta halutaan huolehtia yhdessä. Mutta itärajalla asumisen historia näkyy mielialoissa: tilanteen vakavuus tunnistetaan ilman jokaiseen risaukseen liittyvää hysteriaa. Lauantain keskustelutilaisuus Puumalassa osoitti, että sodan myötä päättyneellä kaupankäynnillä, turismilla sekä osin myös teollisuudella, on alueelle aivan valtava merkitys myös ihmisten henkilökohtaisessa elämässä.
Ihmetystä lauantain tilaisuuden osallistujissa herätti erityisesti Suomen hallituksen pidättyvyys hakea EU:n määrärahoja EU:n 150 miljardin euron SAFE-lainarahoitusvälineestä. Suomi on saamassa rahoitusta vain yhden miljardin verran, kun esimerkiksi Latvia ja Liettua saavat rahoitusta noin 5-6 miljardia, Romania 16 miljardia ja Puola peräti 44 miljardia euroa. Keskustelussa joku epäilikin, että onko tämä seurausta siitä, että valtiovarainministeripuolue ei ole innostunut liian läheisestä kanssakäymisestä unionin kanssa.
Mielipiteissä kuului myös, miten Venäjän agressiiviselle nykypolitiikalle halutaan loppu ja naapuriin halutaan kehitystä, joka mahdollisimman nopeasti palauttaa luottamuksen EU:n ja Venäjän suhteille. Itä-Suomessa tunnistetaan konkreettisesti se taloudellinen lisätaakka, jonka rauhanomaisen yhteistyön katkeaminen on aiheuttanut. Hyvin tunnutaan ymmärrettävän myös se, että pelkkä aselepo tai rauha Ukrainassa ei vielä normalisoi suhteita Venäjän kanssa. Muutokseen tarvitaan Venäjällä tehtävä tilinteko menneisyyteen ja yhdessä Suomen ETYK-kokouksessa 1975 tunnustettujen Euroopan maiden valtiorajojen tunnustaminen ja kunnioittaminen.
Itärajalla asuvien ihmisten realistista suhtautumista kuvastaa hyvin myös se, että heiltä tuli sangen nopeasti vastaus kysymykseen, mitkä kuuluisat sanat Augustin Ehrensvärd noin 270 vuotta sitten kaiverrutti Suomenlinnan Kuninkaanporttiin: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”. Konkreettisesti tämä asia nousi keskustelussamme siitä, ettemme voi sokeasti luottaa esimerkiksi Yhdysvaltojen apuun Ukrainan sodassa tai laajemmin Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen rakentamisessa.
Vierasryhmät tuovat EU:n lähemmäksi arkea
Viime viikolla sain ilokseni Brysseliin kaksi vierasryhmää Suomesta. Parhaan käsityksen EU:n toiminnasta ja Brysselin tapahtumista saa käymällä paikan päällä. Siksi vierasryhmät ovat valtavan tärkeä työväline EU:n tuomiseksi lähemmäs arkea.
UKK-seura toi tänne 45 EU-teemoista kiinnostunutta kävijää, ja isännöin ryhmää yhdessä kollegoideni Mika Aaltolan ja Elsin Kataisen kanssa. UKK-seuran puheenjohtajana toimii entinen pääministeri Esko Aho, ja kävimme erinomaisen kiinnostavia keskusteluita yhdessä.
Työväen Sivistysliitto puolestaan järjestää nuorille osaajille suunnattua Maailmanpolitikan korkeakoulua, jonka aktiivit sain vieraakseni keskiviikkona. Jaoimme ajatuksia EU:ssa vaikuttamisesta ja EU-uralle hakeutumisesta. Lahjakkaita nuoria, joista tulemme vielä kuulemaan! Tärkeitä kohtaamisia.
Alkanut viikko
Tällä viikolla on parlamentin kalenterissa poliittisten ryhmien viikko, jonka aikana parlamentin ryhmät kokoustavat ja muodostavan kantojaan ensi viikon täysistunnon teemoihin. Demariryhmämme järjestää säännöllisesti ryhmäkokousviikon jossakin EU:n jäsenmaassa, jotta me mepit oppisimme paremmin tuntemaan eri jäsenmaiden todellisuuksia. Tällä viikolla kokoustamme Kroatiassa ja pääsemme kokousten lisäksi tutustumaan tärkeisiin kohteisiin. Viikon kattoteema on työntekijäoikeudet ja keskusteluihin kanssamme osallistuu muun muassa työllisyysasioista vastaava komissaari Roxana Mînzatu.
Viikonloppuna koittaa lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja se tarkoittaa Hakaniemen perinteisiä maalaismarkkinoita. Nähdään demareiden teltalla tuttuun tyyliin klo 11.
Eero