Ensimmäinen lokakuun täysistunto takana. Strasbourgin täysistuntoviikkoa väritti peräti kaksi komissiolle esitettyä epäluottamuslause-ehdotusta. Tälläkin kertaa liikkeellä olivat parlamentin äärilaidat: äärioikeisto ja äärivasemmisto. Komissio säilytti kuitenkin parlamentin tuen, sillä sosialidemokraatit, keskusta, maltillinen oikeisto ja vihreät antoivat komissiolle edelleenkin tukensa.
Sosialidemokraattien aloitteesta täysistunto kävi perusteellisen keskustelun Venäjän aggressiivisen toiminnan vaikutuksista ilmatilamme turvallisuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen sekä infrastruktuurimme. Keskustelussa jakolinjat tulivat selkeästi esille: äärilaidat eivät halua tuomita Venäjän toimintaa ilmatilassamme, eivätkä nämä ryhmät myöskään hyväksy Ukrainan tuen jatkamista. Hyväksytyssä julkilausumassa tuki Ukrainalle kuitenkin jatkuu samalla kun parlamentti vaatii unionilta voimakkaita toimia itärajan maiden auttamiseksi erityisesti ilmavalvonnassa.
Parlamentin oikeisto ajoi lävitse äänestyksellä myös kannan, ettei kasvishampurilaisesta saisi enää puhua, vaan nimike “hampurilainen” pitäisi varata vain lihatuotteille. Minusta tuollainen ohjaus on tarpeetonta: kyllä kuluttajat osaavat nykyisin erottaa kasvistuotteen lihatuotteesta ja vegemakkara kyllä erottuu lihamakkarasta. Asia on vielä maatalouslainsäädännön yhteydessä neuvoston ja parlamentin yhteisneuvottelussa, ja ennusteeni on, etteivät uudet rajoitukset maistu neuvostolle, mutta katsotaan.
Tässä kirjeessä:
- EU-varat syynissä
- Trumpin tullit myös terästeollisuuden kiusana
- Ensi vuoden EU-budjettiin parlamentin kanta
- Euroopan keskuspankki luottaa malttiin arvopaperistamisessa ja vakaavaluutoissa
- Viikonvaihteessa kotimaan kiertämistä
- Alkanut viikko
EU-varat syynissä
Viime viikolla talousarvion valvontavaliokunnassa (CONT) kävivät kuultavana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) presidentti Tony Murphy sekä budjettikomissaari Piotr Serafin. Asialistalla oli tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2024, joka toimii perustana vastuuvapausmenettelylle. Parlamentti päättää vuosittain EU-budjetin toteuttamisesta vastuussa olevan Euroopan komission vastuuvapaudesta, eli siitä, hyväksyykö se komission taloudenpidon. Parlamentti käyttää näin EU-varojen valvonnassa merkittävää valtaa ja vastuuvapausmenettely onkin perussopimusten puitteissa ainut menettely, jossa päätösvalta on yksinomaan parlamentilla. Toimin tänä vuonna sosialidemokraattien pääneuvottelijana.
Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan virheet EU:n menoissa olivat viime vuonna 3,6 prosenttia. Taso on edellisvuotta alhaisempi, mutta edelleen huomattavasti korkeampi kuin sallittu 2 prosenttia. ECA antoikin kielteisen lausunnon budjettimenoista, nyt jo kuudetta vuotta peräkkäin. Myös koronapandemian seurauksena perustetussa elpymisvälineessä havaittiin sääntöjenvastaisia maksuja ja muita puutteita, jonka takia ECA antoi siitä varauman sisältävän lausunnon.
Keskustelussa nostin esiin huolen siitä, että varojen jakotapa näyttää vaikuttavan paitsi virheriskiin, myös petosriskiin. Vuonna 2024 jäsenvaltiot ilmoittivat vain viidestä elpymisvälineeseen liittyvästä petosepäilystä, kun samaan aikaan Euroopan syyttäjävirastolla (EPPO) oli vireillä 311 epäilyä, jotka lähes kaikki liittyivät elpymisvälineeseen. Ilmeistä on, etteivät jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset toimi tarpeeksi hyvin havaitakseen tapauksia. Asia on huolestuttava paitsi siksi, että elpymisvälineen varoja on jakamatta edelleen lähes puolet, myös siksi, että komissio on esittänyt EU:n seuraavalle seitsemän vuoden budjetille elpymisvälineen kaltaista rahoitusmallia.
Nostin esiin myös oikeusvaltioperiaatteen. Unkarin osalta elpymisvälinevarat ovat oikeusvaltiorikkomusten takia jäädytettyjä kunnes maa tekee vaadittavat uudistukset. Jäädytystoimet eivät kuitenkaan päde ennakkorahoitukseen, jota komissio on maksanut Unkarille lähes miljardin euron edestä. Puolassa taas tilintarkastustuomioistuin havaitsi vakavia puutteita tuomareiden nimityksissä. Oikeusalan uudistukset olivat ehtona sille, että maalle voitiin suorittaa lähes seitsemän miljardin euron maksuja elpymisvälineestä. Asia on paraikaa vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa. On selvää, että elleivät ehdot täyty, on komission perittävä sen maksamat varat takaisin molempien maiden osalta.
Kuulemiset valvontavaliokunnassa jatkuvat syksyn mittaan, kun kuulemme komissaareja heidän vastuualueidensa rahankäytön osalta. Vastuuvapauspäätöksestä ja siihen kuuluvasta päätöslauselmasta on määrä äänestää täysistunnossa huhtikuun lopulla.
Trumpin tullit myös terästeollisuuden kiusana
Euroopan komissio esitti viime viikolla toimia eurooppalaisen terästeollisuuden suojaamiseksi. Tämä on välttämätön ja tervetullut uutinen.
Komissio vastaa eurooppalaisen terästeollisuuden, usean jäsenmaan sekä parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) meppien pyyntöön suojata eurooppalaista terästeollisuutta globaalin ylituotannon, epäreilun kilpailun ja Trumpin tullien aiheuttamalta kriisiltä.
Komissio esittää tullivapaan tuontikiintiön puolittamista 18,3 miljoonaan tonniin ja terästullien kaksinkertaistamista nykyisestä 25 prosentista 50 prosenttiin. Tulleja maksetaan vain tuontikiintiön ylittävästä osuudesta, ei koko terästuonnista, kuten Trumpin asettamien tullien kohdalla. Tällä on tarkoitus huomioida teräksen käyttäjiä, kuten eurooppalaista autoteollisuutta ja puolustusteollisuutta, ja minimoida tullien aiheuttamaa hinnankorotusta.
EU:n terästuotanto on pitkään ollut ahdingossa globaalin ylituotannon takia. Tehtaita on viime vuosina suljettu ja alalta on hävinnyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Ylituotannon taustalla on etenkin Kiina, joka on voimakkaasti kasvattanut tuotantoa valtionavustuksen turvin ja vastaa nyt noin puolesta maailman terästuotannosta. Trumpin tullit uhkaavat kääntää entistä suuremman osan kiinalaisesta ylituotantoteräksestä Eurooppaan.
Suomessa ainakin ruostumattoman teräksen valmistaja Outokumpu tiedotti tukevansa komission päätöstä.
EU:n tullipolitiikan kiristäminen ei ole toivottu kehityssuunta, sillä kaupan esteiden poistaminen on ollut vahva osa EU:n menestystarinaa. EU:n asettamat tullit koskevat kaikkia Euroopan talousalueen ulkopuolisia kumppaneita, eivät vain Kiinaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kun muut maat etääntyvät sopimiseen ja sääntöihin perustuvasta järjestelmästä, EU:llakaan ei ole muita vaihtoehtoja kuin pyrkiä suojaamaan teollisuuttaan epäreilulta kilpailulta.
Seuraavaksi jäsenmaat ja Euroopan parlamentti käsittelevät komission ehdotusta. Terästullit tulevat voimaan sen jälkeen kun ne ovat saaneet jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän.
Ensi vuoden EU-budjettiin parlamentin kanta
Maanantaina parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi kantansa vuoden 2026 EU-budjetiksi. Toimin pääneuvottelijana teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) lausunnossa, jossa annoimme omat ehdotuksemme ensi vuoden budjettiin.
Olen tyytyväinen, että budjettivaliokunta esittää suositustemme mukaisesti korotuksia sekä Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaan että Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosuuteen, joihin jäsenmaiden neuvosto puolestaan on ehdottanut merkittäviä leikkauksia. Tärkeitä ovat myös budjettivaliokunnan korostamat tarpeet tukea tehokasta rajaturvallisuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja kaksikäyttöisen infrastruktuurin kehittämistä etulinjan maissa.
Budjetin lisäksi budjettivaliokunta äänestää vielä tänään (maanantai 13.10.) lukuja täydentävästä mietinnöstä, jossa avataan parlamentin näkemyksiä tulevan vuoden painopisteiksi sekä asetetaan raamit parlamentin edustajille budjettineuvotteluja varten.
Kokonaisuus etenee parlamentin täysistunnon äänestettäväksi ensi viikolla, jonka jälkeen neuvottelut neuvoston kanssa voivat alkaa. Tavoitteena on sopu 2026 budjetista ennen vuoden loppua.
Euroopan keskuspankki luottaa malttiin arvopaperistamisessa ja vakaavaluutoissa
Kävimme viime viikolla keskusteluita Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarden kanssa. Vaihdoimme ajatuksia erityisesti pankkialan sääntelystä ja arvopaperistamisesta sekä vakaavaluuttoihin liittyvästä keskustelusta.
Jotkut ovat heittäneet ilmaan ajatuksia pankkialan sääntelyn höllentämisesta, mutta pääjohtajalla oli erittäin selkeä näkemys tähän ideaan. Hän uskoo sääntelyn sujuvoittamiseen ilman, että sääntelykehikkoa heikennetään. EKP julkaisee tähän aiheeseen liittyen suositukset vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan komissio valmistelee tiedonantoa alkuvuodeksi 2026 liittyen pankkialan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Arvopaperistamissääntelyn uudistamiseen liittyen Lagarde toivotti tervetulleeksi uudistukset sekä huolellisuusvelvoitteeseen (due diligence) että läpinäkyvyyssääntöihin. Samaan aikaan hän nosti huolenaiheeksi pääomavaatimusten tasojen vaihtelut, jotka hänen mielestään saattavat mennä liian pitkälle. EKP julkistaa lausuntonsa tulevina viikkoina, jolla tulee olemaan painoarvoa tässä keskustelussa.
Tämän lisäksi pääjohtaja otti kantaa vakaavaluuttoihin liittyvään keskusteluun, jonka me aloitimme kuukausia sitten. Euroopan parlamentin, komission, ja EKP:n mielipiteet vakaavaluutoista ja Eurooppalaisen kryptovarojen sääntelyn (Markets in Crypto Assets, MiCA) tulkitsemisesta vaikuttavat eroavan merkittävästi. Aihe on poliittisesti herkkä ja se on tällä hetkellä euroryhmän käsiteltävänä.
Parlamentissa esiintyneen EKP:n pääjohtajan viesti oli selvä: tässä vaiheessa MiCA ei salli vakaavaluuttojen moniliikkeellelaskua, eikä EU:n ulkopuolisten vakaavaluuttojen liikkeellelaskijoiden mukaantuloa. Jos haluamme avata kryptomarkkinaa, lainsäädännöllinen muutos on tarpeen erityisesti kryptovarojen sääntelyn kohdalla. Meillä on oltava turvaverkkoja paikallaan ongelmien varalta, kuten kehikko, jolla varmistetaan ulkomaisten toimijoiden sääntely sisämarkkinoilla vähintään samalla tasolla kuin eurooppalaisten toimijoiden kohdalla. Lisäksi vaikeuksien tullessa tarvitaan pääsy pääomiin, jotka toimivat vakaavaluutan arvon takaajana. EKP pelkää ulkomaisten sijoittajien hyväksikäyttävän porsaanreikiä EU:n kryptosääntelyssä, jonka takia tarvitsemme sääntelyä. Muutoin ulkomaiset sijoittajat voisivat nostaa rahansa mahdollisessa markkinoiden romahtamistilanteessa ja jättää unionin sijoittajat tyhjin käsin.
Nyt alkavalla viikolla meillä on julkinen kuuleminen liittyen arvopaperistamismietintöön talous- ja raha-asiain valiokunnassa (ECON). Osallistun myös yhdysvaltalaisten omaisuudenhoitajien järjestämään paneeliin tiistaina, jossa aiheena on niin ikään arvopaperistaminen.
Viikonvaihteessa kotimaan kiertämistä
Kotimaan viikonvaihde sujui ihmisten parissa Kuopiossa ja Lahdessa. Perinteisillä yleisökahveilla oli molemmissa kaupungeissa liikkeellä ajankohtaisista asioista kiinnostunutta väkeä.
Kuopion kahvitilaisuudessa keskusteluttivat luonnollisesti Ukraina, Unkari, Trump ja Orpon hallitus. EU:n ja Suomen itärajan haasteet nousivat lisäksi vahvasti esille ja EU:lta toivottiinkin nyt voimakasta roolia maailman kriiseissä. Lisäksi puheenvuoroissa toivottiin unionilta Itä-Suomeen aitoa apua, sillä onhan kyseessä koko unionin yhteinen itäraja ajankohtaisine haasteineen.
Kuopion kahvitilaisuudessa kanssani olivat myös kaikki Savo-Karjalan demarikansanedustajat, joten kiitos myös Tuula Väätäiselle, Seppo Eskeliselle ja Timo Suhoselle aktiivisesta osallistumisesta päivän keskusteluihin.
Lahdessa oli sunnuntaina mukavasti väkeä liikkeellä pohtimassa Euroopan turvallisuuden uusia haasteita. Iso yksimielisyys keskustelussa vallitsi Ukrainan tukemisen tärkeydestä. Kiitos Lahden tilaisuuden osalta myös osaaville ja lahjakkaille panelisteille, kansanedustaja Paula Weurlingille, sotahistorioitsija Emil Kastehelmelle ja toimitusjohtaja Jan Saariselle.
Sekä Kuopiossa että Lahdessa päivien ohjelmaan kuului myös puheenvuorot SDP:n alueellisilla järjestöpäivillä; Kuopioon oli kokoontunut hieman yli sata Savo-Karjalan piirijärjestön ja Lahteen lähes saman verran Hämeen ja Kaakkois-Suomen piirijärjestöjen aktiiveja. Olipa upea ja innostunut tunnelma näiden aktiivien keskuudessa.
Alkanut viikko
Lokakuu on parlamentin kalenterissa poikkeuksellinen, sillä Strasbourgin täysistuntoviikkoja on yhden sijaan kaksi. Normaalisti matkaamme Ranskaan kerran kuussa, mutta nyt täysistunto pidettiin viime viikolla ja jälleen ensi viikolla. Tämä väliin jäävä viikko on hyvin intensiivinen, sillä Brysselissä koolla ovat niin parlamentin poliittiset ryhmät linjanvetojen merkeissä sekä kaikki kolme valiokuntaani lainsäädäntötyössä. Viikkoon mahtuu myös nippu erilaisten edunvalvojien tapaamisia niin suomalaisista julkisista instituutioista kuin kansainväliseltä yksityiseltä sektoriltakin.
Viikko päättyy Amsterdamissa, jossa Euroopan sosialidemokraatit PES (The Party of European Socialists) pitää kongressinsa, ikään kuin puoluekokousta vastaavan tilaisuuden. Henkilövalintoja ei tosin tällä kertaa ole luvassa. Puhujalista on kattava, ja tilaisuutta voi halutessaan seurata netin välityksellä. Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman on hänkin saanut aseman puoluekokouksen yhtenä alustajista. Hieno homma Suomelle!
Pysytään kuulolla.
Eero