Strasbourgin täysistuntoviikko takana ja kotimaan viikko edessä. Lokakuu on siitä erikoinen, että mepit kokoontuvat kaksi kertaa Strasbourgiin. Syynä on perussopimusten määräys, jonka mukaan parlamentti kokoontuu Strasbourgissa joka vuosi 12 kertaa. Kun elokuussa on istuntotauko, tullaan sen paikkaamiseksi lokakuussa kahdesti Ranskaan. Mepit siis juoksevat tässä ihan sen mukaan mitä jäsenmaat keskinäisissä suhmuroinneissaan ovat aikoinaan päättäneet.
Tässä kirjeessä:
- Yritysvastuussa takapakkia
- EU-budjetilla halutaan vahvistaa yhteiskuntien kriisintietokykyä
- Puolustusteollisuusohjelmalle laajaa tukea
- Puolustusalan sääntelyn yksinkertaistaminen etenee
- Metsät parlamentin aiheena
- Teknologiajättien uudet mainoskäytännöt puhuttavat
- Valko-Venäjän oppositioedustajat kertoivat maansa huolestuttavasta tilasta täysistunnossa
- Kuluttajille haitalliset kannustimet pois sijoitustuotteista
- Taloudellinen vakaus vaatii kryptovaluuttojen sääntelyä ja rahoituslaitosten valvontaa
- Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus
- Ajokortteihin tulee uudistuksia
- Talviseminaarin voi nyt ilmoittautua
- Viikonloppuna korvat höröllä ihmisten kuulumisille
- Alkanut viikko
Yritysvastuussa takapakkia
Täysistunnon tärkeimpiin äänestyksiin kuului yritysten yhteiskuntavastuuta ja raportointia koskevan lainsäädännön muutosehdotukset. Oikeudellisen valiokunnan sopuehdotus ns. Omnibus 1 -hankkeessa kaatui äänestyksessä. Parlamentin äärioikeisto ja äärivasemmisto yhdistivät voimansa vihreiden tuella ja kaatoivat demariryhmän ja keskustaoikeistoryhmä EPP:n kompromissiajatukset.
Yritysvastuussa syntyy uusi tilanne, kun EPP ilmoitti hakevansa uutta mallia äärioikeiston kanssa. On syytä pelätä, että äärioikeiston tulo neuvottelupöytään heikentää yritysten yhteiskuntavaatimuksia merkittävästi. Hyvältä tämä ei näytä. On riski, että parlamentti siirtyy selkeästi oikeammalle päätöksissään.
EU-budjetilla halutaan vahvistaa yhteiskuntien kriisinsietokykyä
Keskiviikkona hyväksyimme parlamentin kannan vuoden 2026 EU-budjetista. Parlamentti esittää komission 193 miljardin euron pohjaehdotukseen lisäyksiä noin 598 miljoonan euron edestä. Tavoitteena on vahvistaa EU:n strategisia painopisteitä, kuten tutkimusta, energiaturvallisuutta, puolustusta ja rajaturvallisuutta.
Omalta osaltani toimin pääneuvottelijana teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) lausunnossa, jossa annoimme omat syötteemme parlamentin kantaan. Olen tyytyväinen, että parlamentti esittää nyt suositustemme mukaisesti korotuksia sekä Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaan että Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosuuteen.
Suomen näkökulmasta parlamentin kannassa on paljon muutakin myönteistä. Parlamentti korostaa, että unionin ulkorajojen tehokas suojaaminen edellyttää riittävää rahoitusta ja tuo esiin erityisesti tarpeen tukea niitä jäsenmaita, kuten Suomea, joilla on maaraja Venäjän tai Valko-Venäjän kanssa. Myös sotilaalliseen liikkuvuuteen esitetään lisäyksiä. Ohjelmalle on tällä hetkellä ylikysyntää ja sillä on suuri vastaanottokyky erityisesti etulinjan maissa Ukrainan ja Venäjän läheisyydessä.
Lisäksi parlamentti esittää, että Mustallemerelle, Pohjanmerelle ja Itämerelle perustetaan eurooppalaiset meriturvallisuuskeskukset. Tavoitteena on parantaa tilannekuvaa merialueilla, mahdollistaa reaaliaikainen seuranta avaruudesta merenpohjaan saakka ja vahvistaa varhaisen varoituksen kykyä vastauksena Venäjän varjolaivaston kasvavaan uhkaan.
Parlamentin kannan hyväksymisen myötä neuvottelut neuvoston kanssa voivat nyt alkaa. Aikaa kompromissin löytämiseksi on kolme viikkoa, ja lopullinen vuosibudjetti tulee vielä parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi joulukuussa.
Puolustusteollisuusohjelmalle laajaa tukea
Maanantaina hyväksyimme Euroopan parlamentin teollisuus- ja turvallisuusvaliokuntien yhteisäänestyksessä neuvottelutuloksen uudesta eurooppalaisesta puolustusteollisuusohjelmasta (EDIP). Ohjelma sai valiokunnassa laajan tuen, sitä vastustivat vain ääriryhmät oikealla ja vasemmalla. Kyseessä on tärkeä askel kohti vahvempaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä.
Ohjelman tavoitteena on vahvistaa EU:n puolustusteollista kapasiteettia, edistää yhteisiä eurooppalaisia puolustushankintoja, lisätä tuotantoa ja lujittaa aseapua Ukrainalle. Kokonaisuudessaan ohjelman rahoituspaketti on 1,5 miljardia euroa, josta 300 miljoonaa ohjataan Ukraina-tukivälineeseen.
Neuvotteluissa parlamentti onnistui kasvattamaan ohjelman budjettia muun muassa SAFE-välineen kautta neuvoteltujen lisärahoituskanavien avulla. Lisäksi jäsenvaltioille avattiin mahdollisuus hyödyntää elpymisvälinettä (RRF) täysimääräisesti, eli käyttämättömiä RRF-varoja voidaan nyt ohjata EDIP-hankkeisiin. Rahoitusta voidaan myöntää hankkeille, joiden komponenttien kustannuksista vähintään 65 prosenttia on peräisin EU:sta.
Toimin budjetin valvontavaliokunnan antamassa lausunnossa pääneuvottelijana ja olen tyytyväinen, että ohjelmassa on huomioitu esittämäni kirjaus tarpeesta ottaa rahoituspäätöksissä huomioon tarpeet jäsenvaltioissa, jotka ovat lähimpänä sotilaallisia uhkia. Etulinjan maiden, kuten Suomen, tarpeiden huomioiminen on tärkeä viesti solidaarisuudesta ja yhteisestä turvallisuudesta.
Puolustusalan sääntelyn yksinkertaistaminen etenee
Komission 17.6.2025 julkaisema esitys puolustusalan sääntelyn yksinkertaistamisesta, eli niin kutsuttu puolustusalan omnibus -paketti, etenee ITRE-, SEDE- ja ENVI-valiokuntien yhteiskäsittelyssä. Valiokunnat käsittelevät komission ehdotusta muuttaa Euroopan puolustusrahastoa sekä EU:n kemikaalilainsäädäntöä. Vastaan S&D-ryhmän neuvottelijana ehdotuksesta ja pöytäsin omat muutosehdotukseni viime viikolla. ITRE:n toimivalta koskee Euroopan puolustusrahastoa kemikaalilainsäädännön kuuluessa enemmän ympäristövaliokunnan tontille. Tästä syystä keskityin muutosehdotuksissani puolustusrahaston yksinkertaistamisehdotukseen.
Komission aloitteessa ehdotetaan, että unionin alueen ulkopuolella suoritettavien puolustustuotteiden testaustoimien kustannukset olisivat jatkossa rahoituskelpoisia EU:n puolustusrahastosta. Taistelukenttäolosuhteissa tehtävä testaus voi olla arvokas ja tehokas puolustusteknologiankehityksen vauhdittaja. Muutosehdotuksissani linjaan kuitenkin, että unionin ulkopuolella tehtävä testaus rajoitettaisiin yksinomaan Ukrainaan. Ei olisi tarkoituksenmukaista tai eettisesti kestävää, että EU:n rahoittama tuotetestaus ulotettaisiin yleisesti maailman eri konfliktialueille.
Komissio myös yksinkertaistaa hankkeiden arviointikriteereitä ottamalla käyttöön arviointikriteereiden avoimen luettelon. Tämä lähestymistapa voi joustavoittaa hankehakuja, mutta omissa muutosehdotuksissani esitän, että rahoitusta saavien hankkeiden on oltava jatkossakin erinomaisia ja laadukkaita. Ehdotan myös uutta arviointikriteeriä, joka heijastaa nykyistä geopoliittista tilannetta. Rahoitusta tulisi ohjata etenkin hankkeisiin, jotka sijaitsevat jäsenmaissa, joilla on suurin riski joutua hyökkäyksen kohteeksi.
Komissio yksinkertaistaa myös ilman kilpailutusta myönnettävää hankerahoitusta. Puolustusrahastosta voi poikkeustapauksissa ja tarkoin perustein myöntää hankerahoitusta ilman kilpailutusta, ja koen, että nykyisissä tiukemmissa säännöissä olisi hyvä pitäytyä. Näin varmistetaan, että parhaat ja laadukkaimmat hankkeet toteutetaan ja pienilläkin toimijoilla ja jäsenmailla on mahdollisuus osallistua hankkeisiin.
Seuraavaksi asia etenee kolmen valiokunnan yhteisneuvotteluihin. Neuvotteluihin osallistuu poikkeuksellisen paljon meppejä, sillä lähes jokainen poliittinen ryhmä, joita parlamentissa on kahdeksan, on nimennyt jokaisesta kolmesta valiokunnasta ryhmäänsä edustavan neuvottelijan. SEDE-, ENVI- ja ITRE-valiokuntien pääneuvottelijoina toimivat Sven Mikser (S&D), Antonio Decaro (S&D) ja Aura Salla (EPP).
Lopullisesta kompromissista on tarkoitus äänestää valiokunnissa joulukuussa ja täysistunnossa tammikuussa 2026.
Metsät parlamentin aiheena
Komission esitys metsien monitoroinnista kaatui viime viikon täysistunnossa. Esityksen tavoitteena on ollut parantaa EU:n metsätiedon laatua ja vertailtavuutta luonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja kriisivalmiuden näkökulmasta.
Pidän tavoitetta perusteltuna ja äänestin S&D-ryhmän linjan mukaisesti esityksen puolesta. Esitys ei ollut täydellinen, sitä olisi pitänyt parantaa, mutta ei missään nimessä kokonaan hylätä, kuten parlamentin oikeisto nyt teki jälleen kerran teki. Laadukas, yhtenäinen metsätieto tukee ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita sekä näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.
Suomessa seuranta on jo vahvaa, joten päällekkäisiä järjestelmiä ei tarvita, mutta monissa muissa maissa tiedon puute vaikeuttaa esimerkiksi metsäpalojen torjuntaa. Eteläisen Euroopan tuhoisat metsä- ja maastopalot ovat tästä esimerkki, jota voitaisiin torjua paremmalla metsänhoidolla.
Metsäpolitiikan on pysyttävä kansallisissa käsissä, eikä EU:n pidä päättää hakkuista tai metsien käytöstä. Metsien monitorointi ei rajoita käyttöä, vaan se antaisi paremmat eväät hoitaa metsiä talouden, työllisyyden ja luonnon kannalta kestävästi.
Teknologiajättien uudet mainoskäytännöt puhuttavat
Lähetin komissiolle viime viikolla kirjallisen kysymyksen teknologiajättien viimeaikaisista mainonnan rajoituksista niiden alustoilla, etenkin sosiaalisessa mediassa. Digijätit ovat kieltäneet kokonaan poliittisen mainonnan, ja yhteiskunnallisten kysymystenkin mainonta on vaikeutunut merkittävästi. Erityisen huolestuttavaa on, että ne ovat rajoittaneet mainostamista sen takia, että EU on halunnut parantaa erityisesti poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä. Tässä yhteydessä kysyin komissiolta, mitä se aikoo tehdä rajoitusten poistamiseksi ja digijättien demokratian heikentämisyrityksille. Odotan komission vastausta seuraavan kuukauden aikana.
Valko-Venäjän oppositioedustajat kertoivat maansa huolestuttavasta tilasta täysistunnossa
Sergey Tihanovski ja Sviatlana Tsikhanouskaya Valko-Venäjän oppositiosta kertoivat maansa demokratian tilasta Euroopan parlamentin täysistunnossa viime viikolla. Tsikhanouskaya oli ehdolla vuoden 2020 presidentinvaaleissa, mutta vaalitulos peukaloitiin maan johdon toimesta. Maassa järjestettiin myös alkuvuodesta uudet presidentinvaalit, joissa ei ollut todellista vaihtoehtoa maan itsevaltaiselle presidentille Aleksandr Lukashenkolle. Presidentin hallinto on vanginnut yli 1 300 vankia poliittisin perustein, eikä vangittujen perheillekään ole selvää, missä heitä pidetään.
Täysistunnossa puhuneet opposition edustajat vaativat Euroopan unionilta ja kansainväliseltä yhteisöltä painetta ja pakotteita autoritaariselle hallinnolle, jotta väärin perustein vangitut vapautettaisiin.
Euroopan parlamentti hyväksyikin päätöslauselman Valko-Venäjän demokratian tilasta keskiviikkona oppositioedustajien puheenvuorojen jälkeen. Siinä parlamentti tuomitsee poliittiset vangitsemiset ja vaatii heidän vapauttamistaan, sekä tuo esiin laajemman huolensa Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta ja kansalaisyhteiskunnan kohtelusta. Lisäksi toistamme näkemyksemme siitä, että maassa tulee järjestää uudet, rehelliset ja läpinäkyvät vaalit.
Kuluttajille haitalliset kannustimet pois sijoitustuotteista
Kävimme viime viikolla neljännet kolmikantaneuvottelut eli trilogit komission ja jäsenmaiden kesken vähittäissijoitusstrategiasta, josta olen sosialidemokraattisen ryhmän osalta vastuussa. Helpot kysymykset on neuvotteluissa hoidettu jo pois alta, ja nyt ratkaisemista odottavat vaikeammat poliittisemmat ongelmat, kuten vastinetta rahalle -periaate, sijoitusten kannustinkysymys ja sijoittajien polun sujuvoittaminen. Kannustimet sijoitustuotteissa tarkoittavat sitä, että liikkeellelaskija maksaa myyjälle sen sijoitustuotteen myymisestä, mikä voi aiheuttaa puolueellisuutta ja korkeampia hintoja ostajalle. Sijoittajan polku taas kuvaa eri välivaiheita sijoituskohteen olemassaolon tiedostamisesta sen hankintaan. Esimerkiksi pankkien tietämystestit sijoittajalle ovat yksi vaihe tällä polulla sijoituspäätökseen, jota voidaan tarkastella.
Raportoijan tavoitteena on saada vähittäissijoittajastrategia maaliin vuoden loppuun mennessä, jolloin tulee kuluneeksi noin 2,5 vuotta ehdotuksen julkistamisesta. Tänä aikana maailma on muuttunut merkittävästi, mutta jotkin asiat jumittavat. Esimerkiksi vähittäissijoittajilta peritään edelleen liian korkeita kuluja heidän sijoituksistaan. Sijoitustuotteet, joiden välittämisestä maksetaan erillispalkkioita, ovat 25% kalliimpia tuotteita kuin vastaavat tuotteet ilman kannustimia. Tämä ongelma ei katoa vaikenemalla tai kosmeettisella hienosäädöllä. Vähittäissijoittajastrategiapaketin tulee ottaa kunnon askel kannustinkysymyksen ratkaisemiseksi, sillä se on yksi isoimmista esteistä kuluttajien sijoittamisessa. Unionia vaivaa krooninen investointivaje, ja tarvitsemme tavallisten ihmisten sijoittamisintoa talouskasvun avuksi. Seuraavat kolmikantaneuvottelut aloitteesta käydään 25. marraskuuta.
Taloudellinen vakaus vaatii kryptovaluuttojen sääntelyä ja rahoituslaitosten valvontaa
Kävimme poliittiset neuvottelut parlamentin raportista koskien taloudellista vakautta epävarmoina aikoina. Olen kokonaisuudessa sosialidemokraattisen ryhmän varjoneuvottelija. Raportista äänestetään 5. marraskuuta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Teksti on nyt tasapainoinen ja sisältää selkeitä poliittisia viestejä komission suuntaan. Unionissa tarvitaan perusteellista sääntelyn porsaanreikien tarkastelua pankkitoiminnan ulkopuolisten rahoituslaitosten osalta. Nämä ei-pankeiksi luokitellut rahoituslaitokset pitävät hallussaan yli 40 % EU:n rahoitussektorin varoista, ja ne voivat osallistua talouden vakauttamiseen edellyttäen, että ne ovat oikeasuhtaisesti säänneltyjä. Lisäksi neuvottelemamme teksti on hyvin selkeä kryptovarojen mahdollisista riskeistä.
Kovan painostuksemme jälkeen komissaari Maria Luis Albuquerque suostui tulemaan marraskuussa parlamenttiin keskustelemaan vakaavaluuttoihin liittyvistä ongelmista sekä tavoista suojella unionin taloudellisia intressejä kryptovaluuttoihin liittyen. Vakaavaluutat ovat hivenen harhaanjohtajasti nimettynä siis kryptovaluuttoja, joiden arvo on sidottu johonkin toiseen vakuuteen, kuten Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Sidos luonnollisesti vähentää niiden arvon vaihtelua.
Parlamentti jakaa Euroopan keskuspankin huolen Yhdysvaltojen dominoiman vakaavaluuttamarkkinan aiheuttamista riskeistä EU:n taloudelliselle vakaudelle. Komission lähestymiskulma on huolettomampi, ja se ehdottaakin kryptoyhtiöille oikeutta laskea liikkeelle kryptovaluuttoja samanaikaisesti unionissa ja kolmansissa maissa. Tämä tekisi valuuttojen yksilöinnistä mahdotonta. Näkemyserosta on tullut iso poliittinen ja institutionaalinen kysymys, johon on ajautunut myös parlamentti ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Vakaavaluutoista on tullut Brysselissä iso puheenaihe etenkin sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump teki dollariin sidotuista vakaavaluutoista tärkeän osan strategiaansa uudistaa Yhdysvaltojen taloudellista mallia, samalla kuitenkin suojellen dollarin valta-asemaa.
Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus
Keskiviikkona Euroopan tilintarkastustuomioistuin esitteli parlamentin täysistunnolle vuosikertomuksensa varainhoitovuodelta 2024. Omassa puheenvuorossani korostin riippumattoman tarkastuksen merkitystä, erityisesti nyt, kun EU-varoja on liikkeellä ennennäkemättömän paljon ja kun valmistelemme tulevaa seitsemän vuoden budjettia (MFF).
Vuosikertomus nostaa esiin vakavan ongelman, eli sen, ettei jäsenmaiden valvonta toimi tarpeeksi hyvin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsee edelleen virheitä, jotka kansallisten viranomaisten olisi jo kertaalleen tekemissään tarkastuksissaan pitänyt löytää. Elpymisvälineen osalta taas jäsenmaat raportoivat viime vuonna vain viidestä petosepäilystä, samalla kun Euroopan syyttäjävirastolla oli vireillä yli 300 tapausta, yhteisarvoltaan lähes kolme miljardia euroa. Maataloustukien väärinkäyttö Kreikassa ja EU-tukien ohjaus päättäjien lähipiirille Unkarissa osoittavat, että korruptiokin on edelleen todellinen ongelma.
Komission esitys seuraavaksi seitsemän vuoden budjetiksi on tältä osin aidosti huolestuttava. Komission esittämä budjetti pohjautuu pitkälti elpymisvälineen malliin, jossa on havaittu vakavia puutteita. Emme esimerkiksi pysty varmuudella seuraamaan, mihin tuet ovat lopulta päätyneet tai arvioimaan hankkeiden rahalle tuomaa vastinetta. Silti komissio ehdottaa, että tulevan 2000 miljardin euron budjetin valvonta jätettäisiin kansallisten viranomaisten vastuulle.
Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että heidän verovarojaan käytetään vastuullisesti, tuloksellisesti ja avoimesti. Kokemusten valossa on selvää, että tarvitsemme tiukempaa, emme löysempää EU-varojen valvontaa ja tähän tulee alkavissa MFF-neuvotteluissa kiinnittää erityistä huomiota.
Ajokortteihin tulee uudistuksia
Hyväksyimme viime viikolla parlamentissa ajokortti- ja ajokieltodirektiivien uudistukset. Osana muutoksia digitaalinen ajokortti tulee kuljettajille oletukseksi, vaikka jatkossakin fyysisen ajokortin saa pyydettäessä. Kuorma- ja linja-autokorttien ikärajaa lasketaan vastaavasti 18- ja 21-ikävuoteen lievittämään alalla vaivaavaa kuljettajapulaa. Autokortilla ajettavien kulkuneuvojen painorajoituksia nostetaan kohdennetusti etenkin sähköautojen ja hätäajoneuvojen kuljettamisen helpottamiseksi.
Toisessa EU-maassa tapahtuvien vakavien ajorikkeiden rangaistuksia tehostetaan niin, että rajat ylittävä toimeenpano on nopeampaa. Lisäksi ajokouluvaatimuksia päivitetään huomioimaan paremmin esimerkiksi puhelimen käytön ja autoissa yleistyneet uudet ajoavustimet. Uudistukset pyrkivät osaltaan varmistamaan EU:n tavoitteen päästä mahdollisimman lähelle nollaa tieliikennekuolemaa nykyisestä 20 000:sta ihmisestä vuoteen 2050 mennessä. Tärkeä päivitys.
Talviseminaarin voi nyt ilmoittautua
Euroopan parlamentin Suomen S&D-valtuuskunnalla eli Maria Guzeninalla ja minulla on ilo kutsua kaikki uutiskirjeen lukijat perinteiseen Talviseminaariin ja -vastaanotolle Paasitorniin perjantaina 21.11.2025. Tilaisuus aloitetaan kahvilla klo 15.30 ja seminaariosuus järjestetään klo 16 alkaen. Seminaarin jälkeen vietämme vastaanottoa keskustellen ja nauttien tarjoiluista.
Talviseminaarin aiheena on “Tuhoaako some sivilisaation?”. Seminaarissa keskustellaan digitaalisen maailman, käytännössä erityisesti some-alustojen, vastuista ja sääntelytarpeista sekä EU:n roolista tällä sektorilla. Ensimmäisessä keskusteluosuudessa seminaarin aluksi on teemasta ”Alustojen vastuu ja luotettava tiedonvälitys sosiaalisen median aikakaudella” kanssani keskustelemassa kansanedustaja Timo Harakka, Helsingin yliopiston tutkija Minna Aslama Horowitz ja Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen.
Marian vieraina toisessa keskusteluosuudessa teemasta ”Lasten ja nuorten suojelu ja oikeudet digitaalisessa maailmassa” ovat keskustelemassa kansanedustaja Ville Merinen, Pelastakaa Lapset ry:n kehittämispäällikkö Laura Sillanpää sekä Nuorisoala ry:n EU-nuorisodelegaatti Eetu Leinonen.
Talviseminaariin ja -vastaanotolle ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti tämän linkin kautta. Ilmoittautuminen on henkilökohtainen. Jos perheestänne tai yhteisöstänne haluaa osallistua useampi henkilö, täyttäkää jokaisen henkilön osalta erillinen ilmoittautuminen. Paikkoja on rajallinen määrä ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisesi on hyväksytty, kun olet saanut asiaa koskevan paluusähköpostin.
Lisätietoja Talviseminaarista voi tiedustella myös kotimaan avustajaltani Kimmo Käärmelahdelta, sähköposti kimmo.kaarmelahti@eduskunta.fi ja puhelin 050 476 7776.
Viikonloppuna korvat höröllä ihmisten kuulumisille
Viikonloppu oli täynnä aktiviteetteja. Mihin Suomi, EU ja maailma ovat matkalla? -kahvitilaisuus Lohjalla lauantaina noudatti tilaisuuden teemaa todella tarkasti. Suomen osalta oltiin huolissaan ennen kaikkea talouden ja työllisyyden tilasta sekä siitä, onko nykyhallitus nostanut jo kädet pystyyn talousongelmien edessä. Jatkuvat leikkausuhat saavat ihmiset varovaisiksi ja kaikki tämä pitää kotimarkkinat jäissä.
EU:n osalta huolta herätti erityisesti se, miten jotkut yksittäiset jäsenmaat pystyvät hidastamaan, jopa estämään, välttämättömien päätösten tekemisen esimerkiksi Ukrainan tukemisen tai Euroopan tulevaisuuden suhteen. Pienempänä huolena oli toki myös se, etteihän puusaunan lämmittämistä aiota tulevaisuudessa kieltää. Lohduttelin, ettei tällaista ole tulossa, vaikka puun laajamittaista polttamista lämpövoimaloissa tulisikin rajoittaa.
Koko maailman tulevaisuuden kannalta iso huoli oli Yhdysvaltain nykypolitiikan arvaamattomuudesta niin tullipolitiikan päivittäisten vaihtelujen kuin Venäjä-politiikan pakotteiden kohdalla. Osuvasti todettiinkin, että Amerikan politiikan ennustaminen on käynyt mahdottomaksi.
Helsingin kirjamessut kokosivat neljässä päivässä ennätykselliset 100 000 kävijää. Pääsin itsekin aistimaan tuota tunnelmaa sunnuntaina sekä messuosastoilla kiertelyn että Euroopan unionin järjestämässä keskustelutilaisuudessa osaamisen vahvistamisesta EU:ssa. Valotimme meppikollegani Sirpa Pietikäisen kanssa näkemyksiämme osaamisen vahvistamiseen VTT:n kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjulan johdolla.
Yhteinen näkemyksemme oli, että kun komission tulevien vuosien rahoituskehyksessä tutkimuksen, koulutuksen ja investointien arvostusta ja samalla myös taloudellista panostusta ollaan nostamassa, ei sama suuntaus tällä hetkellä näy kotimaisessa panostuksessa etenkään koulutuksen osalta. Kannoimme huolta myös tutkintojen eurooppalaisesta yhteensopivuudesta, jota tulisi kehittää ja helpottaa.
Keskustelutilaisuuden jälkeen ehdin hieman myös kiertelemään Kirjamessujen osastoja ja muutama kirjahankintakin tuli tehtyä. Viime aikoina oma lukeminen on keskittynyt mielenkiintoisiin yhteiskunnallisiin muistelmiin. Yöpöydällä ja matkalukemisena ovat olleet niin Paavo Lipposen, Nalle Wahlroosin kuin Sauli Niinistönkin tuoreet kirjat.
Alkanut viikko
Tämä viikko vietetään parlamentin istuntotaukoa ja kalentereissa se tarkoittaa ns. vihreää viikkoa, kotimaan viikkoa. Sen aikana me mepit voimme kiertää kotimaissamme kertomassa EU-kuulumisia ja tapaamassa ihmisiä. Itsellänikin on tiedossa useita tärkeitä tapaamisia ja tilaisuuksia kotimaan kamaralla ja pikakäynti Ruotsissa Ruotsin demarien vieraana. Viikonloppuna voi myös hivenen hengähtää.
Tämän viikon istuntotauon johdosta ensi maanantaina uutiskirje on tauolla, mutta palaamme parlamenttikuulumisten äärelle uutiskirjeen merkeissä jälleen maanantaina 10.11.2025.
Valoisaa kuun vaihdetta!
Eero