Loppuvuotta kohden parlamentin tahti valiokuntatyössä kiihtyy. EU:n puheenjohtajamaa Tanska tekee sekin paljon työtä, jotta joulukuussa saataisiin keskeneräisistä lakihankkeista mahdollisimman moni valmiiksi ennen maan puheenjohtajuuskauden päättymistä. Päivät siis pitenevät nyt monilla vastuualueilla.
Viime viikkoon mahtui historiallisen tärkeä päätös. EU luopuu kokonaan venäläisestä fossiilienergiasta. Parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun venäläisestä kaasusta (LNG ja putkikaasu) irtaantumisesta 1.11.2027 mennessä asteittain. Alkuvuonna 2026 komissiolta on tulossa ehdotus myös venäläisen öljyntuonnin lopettamiseksi. EU on edelleenkin kykenevä tekemään kovia päätöksiä, joilla on merkitystä eurooppalaisen turvallisuusrakenteen suojaamisessa.
Tässä kirjeessä:
- Uusia vastuita budjetin parissa
- Ukrainan uusi tukipaketti
- Komissaarikuulemiset jatkuvat
- Yritysvastuudirektiivin valmistelusta kovaa kritiikkiä
- Eroon kriittisten raaka-aineiden Kiina-riippuvuudesta
- Terästeollisuus tarvitsee toimia
- Ensimmäiset keskustelut rahanpesun torjuntaviraston kanssa
- Komission aloite syventää pääomamarkkinoita EU:ssa
- Alkanut viikko
Uusia vastuita budjetin parissa
Unionin seuraavan seitsemän vuoden budjetin valmistelu jatkuu parlamentissa. Komissio esittää vuoden 2027 jälkeiseen budjettiin huomattavaa rakennemuutosta, jossa jäsenmaille suoraan kohdennettavat tuet aluekehityksen, maatalouden ja sisäasioiden osalta koottaisiin jatkossa yhdeksi kokonaisuudeksi. Parlamentissa kokonaisuudesta päävastuussa ovat aluekehitys-, maatalous- ja budjettivaliokunnat, joiden lisäksi useampi valiokunta antaa omat lausuntonsa. Varojen valvontaa koskien lausunnon antaa luonnollisesti budjetin valvontavaliokunta (CONT), jossa minut nimettiin päättyneellä viikolla pääneuvottelijaksi.
Valvontavaliokunnan lausunnon merkitys on korostuneen tärkeä, sillä rakennemuutoksen myötä myös varojen jakomenetelmä muuttuisi perusteellisesti. Nykyisin valtaosa EU-budjetin rahoituksesta perustuu toteutuneiden kulujen korvaamiseen, jolloin kulujen on oltava jäljitettävissä ja jäsenmaiden on maksuja vastaan pystyttävä todentamaan kulut. Nyt komissio esittää kuitenkin siirtymistä niin sanottuun ”tulosperusteiseen” malliin, jossa maksut suoritettaisiin ennalta määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen pohjalta. Jäsenmaat laatisivat näin maakohtaiset suunnitelmat, ja komissio suorittaisi maksuja sitä mukaan, kun jäsenmaat toteuttavat niissä asettamiaan investointeja ja uudistuksia. Merkittävin esimerkki tällaisesta mallista on koronapandemian myötä kehitetty EU:n elpymisväline (RRF). Mallissa on kuitenkin vakavia puutteita, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuinkin on toistuvasti todennut. Varojen heikon jäljitettävyyden takia emme esimerkiksi pysty varmuudella sanomaan, mihin välineestä maksetut tuet ovat lopulta päätyneet. On selvää, ettei samoja virheitä voi toistaa, kun jaossa on seuraavan seitsemän vuoden EU-budjettivarat. Tästä asiasta tullaan lähikuukausina käymään iso kamppailu.
Lausunto on merkittävä myös siksi, että komissio ehdottaa muutoksia oikeusvaltioehdollisuuteen. Unkarin tilanne osoittaa, ettei nykyinen järjestelmä ole riittävästi estänyt oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia. Tulevalla rahoituskaudella ehdollisuutta onkin vahvistettava, ja EU:n perusperiaatteiden kunnioittamisen on oltava todellinen ehto, jos jäsenmaat haluavat hyötyä yhteisistä budjettivaroista.
Ukrainan uusi tukipaketti
Komissio julkaisi ehdotuksen Venäjän jäädytettyjen keskuspankkivarojen käyttämiseksi Ukrainan tukemiseksi. Ukrainalta on ensi keväänä loppumassa varat puolustuksensa rahoittamiseen ja uusia tukiratkaisuja tarvitaan kipeästi. Euroopassa sijaitsee yli 200 miljardin euron edestä jäädytettyjä venäläisiä keskuspankkivaroja, joista valtaosa on Belgiaan rekisteröidyn arvopaperikeskus Euroclearin tilillä. Euroopan komissio on ehdottanut 90 miljardin edestä lainaa Ukrainalle, jonka vakuutena jäädytettyjä varoja käytettäisiin. Ukrainan vuosittainen tarve on arvioitu 40 miljardin euron tasolle, ja tukipäätöksella alkaa olla todellinen kiire. Tukipäätös on nyt jumissa jäsenmaiden neuvostossa, sillä Belgian pääministeri vastustaa komission Ukrainan tukimallia.
Otin Ukrainan tuen esille talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokouksessa päättyneellä viikolla. Halusin kuulla Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan Christine Lagardelta, miksi EKP on torjunut komission esittämän ajatuksen EKP:n mahdollisesta osallistumisesta jäädytettyjen varojen käyttöön. Lagarde korosti, että EKP haluaisi auttaa Ukrainaa, mutta ei ohittamalla perussopimuksia tai vaarantamalla taloudellista vakautta. Hän korosti, että EKP ei voi toimia viimekäden lainanantajana EU:n lainsäädännön alla, sillä EKP:n mielestä tämä rikkoisi pankin omia perussopimuksia.
Belgian hallituksen esittämät huolet mahdollisista Venäjän vihamielisistä reaktioista sekä Euroopassa sijaitsevien pääomien tilanteesta on syytä käydä huolella lävitse. Joulukuun huippukokoukseen odotetaan komissiolta uusia selvityksiä Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämisestä Ukrainan tukemiseen. Venäjän sotatoimien ja aggressiivisen naapuripolitiikan ongelmat koskettavat tosiasiassa kaikkia EU-jäsenmaita, jonka vuoksi on tärkeää, että jokainen maa osallistuu mahdollisiin takuujärjestelyihin tasapuolisesti.
Komissaarikuulemiset jatkuvat
Budjetin valvontavaliokunnassa komission vastuuvapauskuulemiset jatkuivat tuttuun tapaan päättyneelläkin viikolla, sillä kuulemiset ovat tärkein osa työtäni pääneuvottelijana. Tällä kertaa vuorossa oli muun muassa komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto, jota kuulimme EU:n aluekehitysrahoituksesta. Samalla kun on hyvä, että komissio tunnistaa itäisten ulkoraja-alueiden kohtaamat haasteet, on syytä tarkastella myös unionin toimia koheesiopolitiikan alalla. Koheesiopolitiikkaan on tehty viime vuosien aikana useita päivityksiä, joilla on ulkoraja-alueiden elinvoimaan huomattaviakin vaikutuksia.
Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa, ohjattiin Venäjä-ohjelmien varat EU:n sisärajojen Interreg-ohjelmiin. Lopulta osa rahoituksesta valui kuitenkin rajaseutujen ulkopuolelle ja Suomesta jopa Viroon ja Latviaan. Lisäksi koheesiopolitiikan väliarvioinnin seurauksena jäsenmaille avautui mahdollisuus siirtää koheesiovaroja uusiin painopisteisiin, kuten puolustukseen. Esimerkiksi Suomi päätti lokakuussa uudelleen kohdentaa noin 300 miljoonaa euroa puolustusteollisuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden tukemiseen. Vaikka tavoitteet ovat tärkeitä, ratkaisu ei rajamaakuntien näkökulmasta ole oikeudenmukainen: rahoitus ohjautuu näin valtakunnallisiin infrastruktuurihankkeisiin ja puolustusteollisuuden tukemiseen, eikä rajaseutujen elinvoiman vahvistamiseen, vaikka juuri siellä tukea kipeästi kaivattaisiin sodan aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi.
Kuulemisessa kysyin komissaarilta, kuinka paljon itäisille ulkoraja-alueille alun perin tarkoitetusta rahoituksesta on todellisuudessa jäänyt alueille ja miten komissio varmistaa, että uudelleenohjatut varat tukevat näitä alueita. Tällä kertaa komissaarin vastaukset eivät kuitenkaan vakuuttaneet. Rajaseutujen tilanne vaatii EU:lta johdonmukaista ja alueiden todelliset tarpeet huomioivaa politiikkaa, joten työ tämän osalta jatkuu. Olen järjestämässä alkuvuoteen varapuheenjohtaja Fitton ja suomalaisten europarlamentaarikkojen yhteistä tapaamista.
Yritysvastuudirektiivin valmistelusta kovaa kritiikkiä
Kuluvalla parlamenttikaudella komissio on yhä useammin valmistellut lainsäädäntöaloitteita kiireellisinä. Usein kyse on sääntelyn purkamiseen tähtäävistä ehdotuksista, kuten yritysvastuudirektiivin kohdalla, jonka tarkoituksena oli puuttua ihmisoikeuksille ja ympäristölle haitallisiin vaikutuksiin. Kiireellisyyteen vedoten komissio kuitenkin jätti tekemättä normaalisti vaadittavat vaikutustenarviot, ilmastoarvioinnit sekä julkiset kuulemiset. Euroopan oikeusasiamies totesikin hiljattain, ettei komissio noudattanut hyvän lainvalmistelun periaatteita valmistellessaan ehdotusta.
Tiistaina nostin asian esille parlamentin valvontavaliokunnassa, jossa komission latvialainen pääsihteeri Ilze Juhansone oli kuultavana. Oikeusasiamies on todennut, että komission lavean tulkinnan mukaan periaatteessa mikä tahansa tilanne voitaisiin katsoa kiireelliseksi, jos komission poliittinen johto niin päättää. Näin komissio voi ohittaa normaalit vaatimukset kuten sidosryhmien kuulemisen. Vaikka komissio on vedonnut siihen, että se kiireestä huolimatta kävi ”intensiivistä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa”, näyttää tämä käytännössä tarkoitaneen hyvin suppeaa joukkoa superlobbareita. On vaikea kuvitella, ettei esimerkiksi palkansaajajärjestöissä tai kuluttaja- ja ympäristöjärjestöillä olisi ollut olennaista sanottavaa nyt tehtyihin uusiin esityksiin, jos heiltä asiaa olisi kysytty.
Kysyinkin komissiolta, voiko se jatkossa sitoutua määrittelemään ”kiireellisyyden” oikeusasiamiehen suosituksen mukaisesti. Lisäksi kysyin, miten sidosryhmät valittiin ja miksi komissio ei hakenut tasapainoisempaa näkökulmien edustusta. Pääsihteeri kertoi komission aikovan tarkastella oikeusasiamiehen suositusten sisällyttämistä toimintaansa. On selvää, että EU:n täytyy kyetä reagoimaan uusiin ja kiireellisiin tilanteisiin. Samalla on pidettävä tiukasti kiinni hyvän lainvalmistelun perusperiaatteista niin, että lainsäädäntömme perustuu näyttöön, ja on avointa ja osallistavaa.
Eroon kriittisten raaka-aineiden Kiina-riippuvuudesta
Komissio julkaisi viime viikolla RESourceEU-suunnitelman, jolla pyritään vähentämään EU:n riippuvuutta muista maista ja erityisesti Kiinasta kriittisten raaka-aineiden osalta.
Maametalleja tarvitaan laajasti teknologiateollisuudessa, puhtaan energian hankkeissa, sekä puolustusteollisuudessa muun muassa ohjusjärjestelmissä, drooneissa, tutkajärjestelmissä ja hävittäjissä. Euroopan puolustusteollisuus ei pyöri ilman harvinaisia maametalleja.
EU on havahtunut riippuvuuteen, kun aikaisemmin tänä vuonna Kiina on uhannut muutamaan otteeseen rajoittaa harvinaisten maametallien vientiä. Kiina on maailman suurin harvinaisten maametallien tuottaja ja jalostaja. Kiinalla on monia kriittisiä metalleja omasta takaa, mutta se on vuosia panostanut määrätietoisesti myös globaalien toimitusketjujen haltuunottoon.
Komissio esittää uudessa suunnitelmassa kolmen miljardin euron mobilisoimista kriittisten raaka-aineiden tuotantoon eri EU-rahoitusinstrumenteista. Komissio aikoo myös tarkastella EU-lainsäädäntökehystä parantaakseen toimintaedellytyksiä ja auttaakseen eurooppalaisten kriittisten raaka-ainehankkeiden nopeampaa käyttöönottoa esimerkiksi nopeuttamalla hankkeiden lupamenettelyjä.
Terästeollisuus tarvitsee tukitoimia
Isännöin viime torstaina parlamentissa yhdessä ruotsalaisen demarimeppikollegan Sofie Erikssonin kanssa tilaisuutta komission ehdottamista uusista teräksen tuontisuojatoimista. Paikalla oli komission varayksikönpäällikön lisäksi muun muassa Outokumpu, SSAB sekä ruotsalaisen teollisuusalan ammattiliitto IF Metallin edustaja. Keskustelua käytiin eurooppalaisen terästeollisuuden haastavasta tilanteesta, jonka taustalla on etenkin maailmanlaajuinen ylituotanto sekä USA:n uudet suojatoimet. Onnistuneesta tilaisuudesta kiitokset ansaitsee toimistomme harjoittelija Mori.
Tilaisuus oli erittäin ajankohtainen, sillä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) äänesti juuri päivää ennen äänin 69 puolesta, 4 tyhjää, 1 vastaan valiokunnan lausunnosta komission ehdottamiin toimiin teräksen tuontisuojatoimista, joilla EU pyrkii torjumaan maailmanlaajuisen terästuotannon ylikapasiteetin kielteisiä vaikutuksia EU-markkinoille. Nykyiset suojatoimet päättyvät kesäkuussa 2026, eivätkä ne ole olleet riittäviä estämään etenkään kiinalaisen valtiontukiin nojaavan polkuhintaisen teräksen vyörymistä Eurooppaan.
ITRE-valiokunta kannattaa komission ehdotusta tullivapaiden teräskiintiöiden puolittamisesta ja kiintiöiden ulkopuolisten tullien nostamista 50 prosenttiin. Lisäksi pyydämme komissiota arvioimaan jo puolen vuoden asetuksen voimaantulon jälkeen tuontisuojatoimen tuotevalikoimaa ja sen mahdollista laajentamista myös jalostetumpiin terästuotteisiin. Komission tulisi harkita toimia etenkin venäläisten teräslevyjen rajoittamiseksi.
Lausunnon pääneuvottelijana toimi ruotsalainen meppikollega Sofie Eriksson, joka teki hienoa työtä. Seuraavaksi INTA-valiokunta käsittelee päävastuuvaliokuntana omaa mietintöään.
Ensimmäiset keskustelut rahanpesun torjuntaviraston kanssa; Venäjä korkean riskin listalle
Kävimme ensimmäisen keskustelun tuoreen EU:n rahanpesun torjuntaviraston (AMLA) puheenjohtajan Bruna Szegon kanssa ajankohtaisista asioista. Hän kertoi viraston perustamisesta sekä sen painopisteistä, joihin kuuluvat kryptovaluutat ja korkean rahanpesuriskin kolmannet maat. Euroopan parlamentin kuukausia jatkuneen painostuksen ansiosta komissio päätti lisätä Venäjän korkean riskin maiden listalle rahanpesun ja terrorismin rahoituksen näkökulmasta. Päätös velvoittaa rahoituslaitokset parantamaan huolellisuutta kaikissa transaktioissa. Lisäksi se pakottaa pankit, jotka eivät ole vielä ryhtyneet toimiin, vähentämään riskejä entisestään.
Tämä on tärkeä ja oikea askel rahanpesun ja terroristisen rahoituksen torjumiseksi. Koska rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF) ei onnistunut asettamaan Venäjää maailmanlaajuiselle mustalle listalle Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisten maiden tuen vuoksi, on merkittävää, että EU tekee asiassa omat selkeät linjauksensa.
Komission aloite syventää pääomamarkkinoita EU:ssa
Viime viikolla esiteltiin merkittävä paketti, jonka tavoitteena on edistää pääomamarkkinoiden syvempää integraatiota ja keskittää valvontaa EU:ssa. Tämä on tärkeä ja välttämätön askel, jotta voimme hyödyntää sisämarkkinoiden täyden potentiaalin ja varmistaa Euroopassa kipeästi tarvittavat investoinnit. Euroopan unionin sijoitusmarkkinat ovat yhdysvaltalaisiin markkinoihin verrattuna pirstaleiset, usein säännöiltään ristiriitaiset, ja eurooppalaiset sijoittajat kärsivät korkeammista kustannuksista. Tämä on johtanut siihen, että eurooppalaisten pörssien arvo on paljon pienempi suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin Yhdysvalloissa.
Paketilla komissio pyrkii vähentämään sijoittamisen kustannuksia, laittamaan kansalaisten säästöt tuottamaan, sekä houkuttelemaan uusia yrityksiä ja investointeja. Aikaisemman lainsäädännön mukaan toimijoiden on esimerkiksi pitänyt hankkia toimiluvat jokaiseen jäsenvaltion markkinaan erikseen. Tämä on tietysti nostanut liiketoiminnan kustannuksia, jotka ovat välittyneet sijoittajille.
Alkanut viikko
Tällä viikolla on parlamentin poliittisten ryhmien kokousviikko, ja valmistaudumme ensi viikon täysistuntoon. Viikolla pidetään myös sosialidemokraattisen ryhmän johdon pidempi strategiakokous, jossa haetaan yhteistä linjaa loppuvaalikauteen ja uuteen oikeiston ja äärioikeiston liittoumaan. Kalenteri on näin vuoden päättymisen kynnyksellä tukkoon asti täynnä, ja kokousten lisäksi tiedossa on toimittajien ja sidosryhmien tapaamisia. Yritämme myös päästä tiimini kanssa viettämään vuoden viimeisen Bryssel-viikon kunniaksi yhteistä iltaa.
Pysytään kuulolla.
Eero