Syksyn ensimmäinen täysistuntoviikko Strasbourgissa on takana. Ohjelmassa oli tällä kertaa poikkeuksellisen paljon tärkeitä äänestyksiä, joilla on iso vaikutus eurooppalaisten elämään, menestykseen ja hyvinvointiin. Paljon mielenkiintoa kohdistui jo etukäteen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Euroopan unionin tila -puheeseen.
Viikon kohokohtiin kuului myös Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan vierailu ja puhe parlamentissa. Svjatlana Tsihanouskajasta on tullut demokraattisen Valko-Venäjän symboli ja toivon liekki niin valkovenäläisille kuin laajemmaltikin.
Tässä uutiskirjeessä:
- Unionin tila -puhe käynnisti EU-politiikan syksyn
- Uusiutuvan energian lupamenettelyjä vauhditetaan
- Raaka-aineet ovat kriittisiä
- Ilmansaasteet kuriin
- Kohti kestävämpää lentoliikennettä
- Turkki etääntyy unionin arvomaailmasta
- Valko-Venäjää kannustetaan demokratiakehitykseen
- Bulgarian uusi komissaari nimitettiin
- Suomelle ensi vaaleissa lisämeppi
- Kannustinkielto lisäisi reilua kauppaa
- Vauhtia yhteisiin puolustusvälinehankintoihin
- Viikonvaihteessa palkansaajien pariin Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle
- Ensi viikko
Unionin tila -puhe käynnisti EU-politiikan syksyn
Euroopan parlamentissa kuultiin keskiviikkona perinteinen komission puheenjohtajan Unionin tila -puhe. Tapana on, että puhe pidetään parlamentin jokaisen toimintavuoden ensimmäisessä täysistunnossa, jonka jälkeen debatoidaan unionin suunnasta. Ursula von der Leyenin kauden viimeinen puhe oli hyvä ja kohtuullisen tasapainoinen. Ennakkoon odotettiin erityisesti von der Leyenin katsausta EU:n laajaan ja kunnianhimoiseen vihreän kehityksen ohjelmaan, jonka kanssa hänen poliittinen taustaryhmänsä EPP kipuilee. Von de Leyen korostikin puheessaan vihreää siirtymää erityisesti kilpailukyvyn ja talouden vahvistamisen keinona, selkeänä viestinä omilleen.
Toimikauden viimeiselle vuodelle löytyi vielä uusiakin aloitteita. Osana EU:n kilpailukyvyn vahvistamista käynnistetään kiinalaisille sähköautoille valtiontukitutkinta. Kiina osoittaa alalle hyvin vahvaa tukea, joka vääristää reilua ja avointa kilpailua. On hyvä, että EU tunnistaa valtiontukien merkityksen markkinoille ja sähköautoihin nyt ulotettava tutkinta olisi hyvä ottaa laajemminkin pohdintaan tulevaisuuden kannalta kriittisillä markkina-aloilla.
Von der Leyen otti esille myös sosiaalisen Euroopan tärkeyden. Työmarkkinajärjestöt saavat kutsun yhteiseen huippukokoukseen. Siinä ajankohtaista viestiä myös Suomen hallitukselle.
Ukrainan tukeminen, EU:n kansainväliset kumppanuudet, pakolaiskriisiin vastaaminen, reilumpi työelämä, inflaation nujertaminen sekä EU:n laajentuminen olivat kaikki von der Leyenin prioriteettilistalla.
Komission puheenjohtaja sanoi, että hän on valmis EU:n uudistamiseen. Uusi konventti ja perussopimusten uudistaminen mainittiin. Samalla von der Leyen sanoi, että käytännönläheiset uudistukset ovat nekin mahdollisia ilman perussopimukseen avaamista. Jälkimmäinen vaihtoehto taitaa olla se toimivampi ja realistisempi tapa.
Uusiutuvan energian lupamenettelyjä vauhditetaan
Hyväksyimme tällä viikolla erittäin selvin luvuin uusiutuvan energian direktiivin päivityksen. Asia hyväksyttiin äänin 470 puolesta, 120 vastaan ja 40 tyhjää. Lakiuudistus nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden EU:n energian loppukulutuksesta 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Lainsäädännöllä nopeutetaan uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten, kuten aurinko- tai tuulivoimaloiden, lupamenettelyjä. Uudistus koskee uusien voimaloiden rakentamista ja nykyisten voimaloiden mukauttamista. Kansallisten viranomaisten tulee jatkossa hyväksyä 12 kuukauden kuluessa uudet uusiutuvan energian laitokset, jos ne sijaitsevat niin sanotuilla ”uusiutuvan energian ydinkehittämisalueilla”. Muilla alueilla prosessi ei saisi kestää yli 24 kuukautta.
Lain mukaan liikennealan kasvihuonekaasupäästöjä on tarkoitus vähentää 14,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä uusiutuvien energialähteiden lisäkäytöllä. Tavoitteeseen päästään lisäämällä kehittyneiden biopolttoaineiden osuutta ja asettamalla kunnianhimoisempi kiintiö, kun kyseessä ovat muut kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet, kuten esimerkiksi vety.
Raaka-aineet ovat kriittisiä
Parlamentissa hyväksyttiin tällä viikolla myös esitys kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta. Kysymys on siitä, miten vähennämme unionin riippuvuutta suurimmista raaka-aineiden tuotantomaista, kuten Kiinasta, sekä siitä, miten varmistamme unionin omavaraisuuden tarvittaviin materiaaleihin.
Venäjän hyökkäyssota osoitti, miten riippuvuus venäläisestä kaasusta haastoi koko Eurooppaa. Emme voi ajautua samanlaiseen riippuvuussuhteeseen esimerkiksi akkujen tai sähkölaitteiden materiaalien osalta.
Tarve materiaaleihin on myös jatkuvasti kasvava, sillä esimerkiksi tavoite liikenteen sähköistymisestä lisää akkumateriaalien tarvetta. Yhtä aikamme kysytyimmistä metalleista, kobolttia, käytetään mm. älykelloissa, kameroissa, sähköhammasharjoissa, sähköpyörissä ja tuuli- ja aurinkovoimaloissa. Olennaista on myös, miten vaikkapa puolustusteollisuuden saanti eri raaka-aineisiin turvataan.
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä meillä ei ole varaa hukata aikaa useita vuosia kestäviin luvituspäätöksiin, ja siksi nyt tehty ehdotus hakemusten käsittelyssä kahdessa vuodessa on oikea.
Lupapäätöksissä on voimassa Suomen korkeat luonto- ja ympäristönormit. Jos kaivoshankkeet eivät täytä Suomen normeja, ne on syytä hylätä, mutta hylkäävän päätöksen voi tehdä nopeamminkin kuin kymmenessä vuodessa. Samalla tuotannon sääntelyssä pitää varmistaa ympäristön- ja luonnonsuojelun johdonmukaisuus unionin muihin ympäristötoimiin ja ympäristötavoitteisiin nähden sekä jättää riittävästi kansallista liikkumavaraa luonto- ja ympäristöarvojen huomioimiseksi. Uusien raaka-aineiden tuottamisen ohella pitää tietenkin huolehtia nykyisten resurssien ja materiaalien kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä.
Nykyinen yksipuolinen ns. kehittyviin maihin nojaava raaka-ainetuotanto on myös moraalisesti arveluttavaa. Esimerkit vaikkapa Kongon kaivosten lapsityövoimasta ovat järkyttäviä, vaikka tuottajat vannovatkin, etteivät käytä lapsityövoimaa. EU:n alueella toteutettu ja tarkasti säännelty raaka-aineiden tuotanto voi olla monin paikoin kestävämpää ekologisesti sekä työntekijöiden oikeuksien ja tuotantoketjun läpinäkyvyyden kannalta. Tuotannon vaikutukset alueellisesti pitää arvioida ja toteuttaa siten, että paikallisväestö hyötyy teollisuudesta, eikä joudu vain todistamaan materiaalien vientiä tai ympäristötuhoja. Vastuukysymysten pitää olla selkeitä.
Suomalaisessa keskustelussa huomaan paljon ylilyöntejä ja vääriä tietoja. EU ei ota Suomen malmivaroja haltuun eikä päätä niiden myynnistä. Suomen ympäristönormit pysyvät voimassa ja itse päätämme, mitä korvauksia myynnistä haluamme. Jos kaivostoiminnassa nykyisellään on ongelmia, on siis käännyttävä Suomen eduskunnan puoleen ja korjattava Suomen kaivoslakia. Siihen ei tarvita Euroopan unionin lupaa.
Parlamentti hyväksyi asetuksen äänin 515–34 ja se etenee seuraavaksi kolmikantaneuvotteluihin EU:n parlamentin, komission ja neuvoston välillä.
Ilmansaasteet kuriin
Parlamentti hyväksyi keskiviikkona kantansa uudistukseen, jolla pyritään parantamaan EU:n ilmanlaatua. Parlamentin ehdotusten puolesta äänesti 363 meppiä, vastaan 226 ja 46 tyhjää. Laki asettaa useille epäpuhtauksille kuten typpioksidipäästöille, rikkioksidille ja pienhiukkasille tiukemmat raja- ja tavoitearvot vuodelle 2035. Laki myös tuo EU:n säännöt linjaan Maailman terveysjärjestö WHO:n ilmanlaatusuositusten kanssa.
Ilman saastuminen on edelleen yleisin ennenaikaisia kuolemia EU:ssa aiheuttava ympäristötekijä, jonka vaikutus on noin 300 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa (lähde: Euroopan ympäristökeskus EEA).
Siksi toimia tarvitaan. Meppien mukaan esimerkiksi ilmanlaadun näytteenottopaikkojen määrää tulee lisätä. Kaupungeissa tulisi jatkossa olla vähintään yksi näytteenottopaikka kahta miljoonaa asukasta kohti. Mepit haluavat myös yhdenmukaistaa ilmanlaatuindeksejä, jotta kansalaiset voisivat saada paremmin tietoa paikallisista ilmansaasteista. Parlamentti aloittaa seuraavaksi neuvottelut neuvoston ja komission kanssa lain viimeistelemiseksi.
Kohti kestävämpää lentoliikennettä
Keskiviikkona hyväksyimme parlamentin suurella enemmistöllä äänin 518 puolesta, 97 vastaan ja 8 tyhjää kestävän lentoliikenteen RefuelEU Aviation -asetuksen.
Asetus on osa unionin isoa Fit for 55 -ilmastopakettia ja on keskeisessä roolissa lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Sen tarkoituksena on lisätä kestävien lentopolttoaineiden käyttöä.
Vuodesta 2025 alkaen vähintään kaksi prosenttia lentopolttoaineista tulee olla kestävästi tuotettuja, jonka jälkeen minimimäärä nousee asteittain lopulta 70 prosenttiin vuonna 2050.
Turkki etääntyy unionin arvomaailmasta
Keskiviikkona parlamentti äänesti vuotuisesta päätöslauselmastaan koskien Turkkia ja sen suhteita Euroopan unionin kanssa. EU:n ja Turkin väliset suhteet ovat viimeisten vuosien saatossa viilenneet ja Turkin edistyminen EU-jäsenyyspolulla käynyt yhä vaikeammaksi.
Päätöslauselmassa parlamentti linjaakin, ettei liittymisprosessia nykyisessä tilanteessa voida jatkaa, ellei maan hallitus muuta toimintatapojaan merkittävästi. Heikkenevä tila niin oikeusvaltioperiaatteen, perusvapauksien, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien osalta on vienyt Turkkia yhä kauemmas unionin arvoperustasta ja toukokuussa järjestetyt presidentin- ja parlamenttivaalit osoittivat kuinka hallituksen toimet antoivat epäoikeutetun edun jo vallassa oleville.
Samalla parlamentti kuitenkin toteaa, että Turkki on unionille monessakin suhteessa tärkeä kumppani. Yhteistyö on tärkeää paitsi taloudellisesti merkittävän kaupankäynnin takia, myös erityisesti turvallisuuspolitiikan ja muuttoliikkeen suhteen.
Parlamentti kehottaa siksi Turkkia sekä EU:n toimielimiä ja jäsenmaita purkamaan nykyinen umpikuja ja pohtimaan askeleita eteenpäin kumppanuuden tiivistämiseksi molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Turkinkin puolelta on viime aikoina kuulunut merkkejä suhteiden lämpenemisen puolesta, mutta nähtäväksi jää, onko se sitoutunut konkreettisten toimien kautta.
Valko-Venäjää kannustetaan demokratiakehitykseen
Kuluneella viikolla Strasbourgissa kuultiin toinenkin suuri puhe, kun Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui parlamentin täysistunnolle. Tsihanouskaja puhui vahvasti demokratian puolesta ja kehotti parlamenttia tukemaan Valko-Venäjää pyrkimyksissä lähentyä EU:ta ja demokraattisten periaatteiden jalkauttamisessa Valko-Venäjälle.
Samana päivän parlamentti hyväksyi päätöslauselman unionin ja Valko-Venäjän välisistä suhteista, äänin 453 puolesta, 21 vastaan ja 40 tyhjää. Parlamentti kehottaa unionin toimielimiä yhdessä jäsenmaiden kanssa toimiin Valko-Venäjän demokraattisten voimien – kuten oppositiopuolueiden, kansalaisyhteiskunnan aktivistien, ihmisoikeuksien puolustajien ja vapaiden tiedotusvälineiden – tukemiseksi, jotta maassa voidaan liikkua kohti demokratiaa. Samoin valkovenäläisten Eurooppaan liittyvät pyrkimykset tulee tunnusta ja niitä tukea.
Bulgarian uusi komissaari nimitettiin
Jokaisella jäsenmaalla on EU-komissaari ja jokaisella komissaarilla oma vastuualueensa. Bulgarilainen Mariya Gabriel erosi komissaarin tehtävästä keväällä aloittaessaan Bulgarian varapääministerinä ja tiistaina Euroopan parlamentti vahvisti Iliana Ivanovan nimityksen hänen tilalleen. Bulgarialaiskomissaarin vastuulla on innovaatio-, tutkimus-, kulttuuri-, koulutus- ja nuorisoasiat. 522 jäsentä äänesti puolesta, 27 vastaan ja 51 tyhjää.
Suomelle ensi vaaleissa lisämeppi
Täysistunto hyväksyi kantansa vuoden 2024 vaaleissa valittavaan EU-parlamenttiin. Ensi vaaleissa parlamentin kokoonpanoa kasvatetaan 705 mepistä 720 meppiin, ja näistä 15 lisäpaikasta Suomi saa yhden. Muut lisäpaikat saavat Ranska, Espanja, Alankomaat, Belgia, Irlanti, Itävalta, Latvia, Puola, Slovakia, Slovenia ja Tanska.
Olen iloinen Suomen saamasta lisäpaikasta, vaikka en sinällään kannata parlamentin jäsenmäärän kasvattamista. Demokratian kannalta Kiinan kansankongressin kokoluokka ei ole ihanne.
Parlamentin kokoonpanoa arvioidaan perussopimuksiin pohjautuen aina ennen vaaleja muun muassa väestökehitykseen nähden. Kaikkien suomalaisten puolueiden tuleekin tehdä näyttävät eurovaalikampanjat, jotta äänestysaktiivisuus saadaan korkealle ja lisäpaikasta kunnon vaalikilpailu.
Kannustinkielto lisäisi reilua kauppaa
Talousvaliokunnan puolella kuluneen viikon ohjelmaan on kuulunut tapaamisia sidosryhmien kanssa työn alla olevasta niin sanotusta vähittäissijoittajastrategiasta. Komissio esitti keväällä uutta toimenpidepakettia pien- ja yksityissijoittajien aseman parantamiseksi pääomamarkkinoilla, jonka osalta toimin ryhmäni asettamana neuvottelijana. Sidosryhmien kiinnostus pakettia kohtaan on suurta ja panen merkille huolet, joita on esitetty erityisesti sijoitustuotteiden kulujen sallittuun vaihteluväliin liittyen. Läpinäkyvyys sijoitustuotteiden kulujen osalta on keskeistä samalla kun keskustelu jatkuu ns. kannustinkiellosta.
Nykyään sijoitustuotteiden valmistajat voivat maksaa välittäjille palkkioita tuotteidensa kauppaamisesta, mikä aiheuttaa ilmeistä eturistiriitaa eikä aina takaa parasta mahdollista vastinetta asiakkaiden rahoille. Pankit ja muut sijoitustuotteita myyvät tahot eivät pääsääntöisesti ole kovin innostuneita myyntiprovisioihin puuttumisesta. Erityisesti juuri kannustinkiellosta parlamentinkin puolella keskustelu tulee jatkumaan kiivaana.
Ensi viikolla on tiedossa kolmikantaneuvottelujen avaaminen parlamentin, neuvoston ja komission kesken vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskevista Solvenssi II -säännöistä. Komission ehdotuksen antamisesta on kulunut jo kaksi vuotta ja olisi korkea aika saada kokonaisuus pakettiin. Samalla on kuitenkin todettava, että kompromissin löytämiseksi tullaan tarvitsemaan ainakin muutama neuvottelukierros, sillä parlamentin ja neuvoston näkemykset eroavat toisistaan huomattavasti paitsi pitkän aikavälin takuutoimenpiteiden ja pääomahelpotusten osalta, myös ilmastoriskien kirjauksia koskien.
Vauhtia yhteisiin puolustusvälinehankintoihin
Tiistaina parlamentti antoi lopullisen hyväksyntänsä neuvoston kanssa saavutetulle sovulle koskien uutta puolustusalan yhteishankintavälinettä. Välineen tarkoituksena on 300 miljoonan euron potin avulla kannustaa jäsenmaita tekemään puolustusmateriaalihankintoja yhteisesti, samalla vahvistaen eurooppalaista puolustusteollisuutta. Erityistä lisäarvoa sillä on niille jäsenmaille, jotka ovat toimittaneet Ukrainaan merkittävän määrän materiaalia omista varastoistaan.
Saadakseen rahoitusta välineestä tulee yhteishankintoihin osallistua yrityksiä vähintään kolmesta EU-maasta ja myös Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat maat – Islanti, Liechtenstein ja Norja – voivat osallistua välineen alla toteutettaviin hankintoihin. Tukea voi saada 15 prosenttia projektin kokonaisarvosta ja parlamentin vaatimuksesta laissa on mahdollistettu suurempi, 20 prosentin budjettituki, mikäli hankinnat johtavat lisätoimituksiin Ukrainalle tai Moldovalle.
Myönteistä on sekin, että pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuudet on lopullisessa tekstissä huomioitu. Parlamentin muodostaessa omaa kantaansa esitin, että projektien arviointikriteereissä tulisi huomioida pk-yritysten osallistuminen välineen alla toteutettaviin hankintoihin. Olen tyytyväinen, että tämä on lopullisessa tekstissä huomioitu – kun vähintään 15 prosenttia sopimuksen arvosta menee hankintaketjussa pk-yrityksille, on korkeampi 20 prosentin budjettituki mahdollinen.
Viikonvaihteessa palkansaajien pariin
Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle
Palkansaajaliike on liikkeellä Orpon hallituksen heikennysten ja leikkausten vuoksi SAK:n organisoiman valtakunnallisen #Painava syy -kampanjan, jonka yksi tilaisuus järjestetään Tampereella lauantaina 16.9. klo 13 alkaen. Olen osallistumassa tuohon tilaisuuteen iltapäivän aikana.
Järjestän Tampereella myös kahvitilaisuuden klo 14 alkaen Kahvisalongissa, Satakunnankatu 19. Tilaisuuteen tuo paikallista väriä myös kansanedustaja Pia Viitanen. Jos siis haluat tulla nauttimaan kahvit ajankohtaisten asioiden tiimoilta, niin tervetuloa. Kahvitilaisuudesta ehtii vielä loistavasti #Painava syy -tapahtuman kansanedustajapaneeliin, joka alkaa Tuulensuun palatsissa, Hämeenkatu 30, klo 15.00.
Ennen Tampereen tilaisuuksia käyn lauantai-aamuna puhumassa Keuruulla hotelli Keurussselässä SAK:n Länsi-Suomen aktiivien tilaisuudessa aamusta klo 9.30 alkaen.
Ensi viikko
Ensi viikolla on parlamentin viikkokierron mukaisesti valiokuntaviikko, ja kaikki kolme valiokuntaani ovat koolla useaan kertaan. Asialistat ovat pitkiä ja monipuolisia. Esimerkiksi unionin monivuotisesta budjettikehyksestä käydään äänestys. Myös trilogineuvottelut Solvenssi-säädännöstä jatkuvat.
Saan myös ilokseni vieraita pohjoisesta Suomesta, kun Brysseliin ja parlamenttiin tutustumaan saapuu PAM:n, JHL:n ja AKT:n väkeä.
