Täysistuntoa perinteisesti edeltävä ryhmäkokousviikko on takana. Viikon aikana parlamentin poliittiset ryhmät valmistelivat kantojaan ensi viikon täysistunnon aiheisiin. Varsinainen kuumekäyrä kasvaa kuitenkin uuden komission nimityksissä, salkuissa ja niihin liittyvässä vallanjaossa. Ja tietysti viikkoon mahtui myös monia valiokuntien kokouksia ja äänestyksiä.
Tässä uutiskirjeessä:
Komissionimitys lykkääntyy
Panostuksia tarvitaan – mutta ei velaksi
Horisontissa investointeja kilpailukykyyn
Varojen käyttö valvonnassa
Ensi viikko
Komissionimitys lykkääntyy
Uuden komission nimityksestä ja salkkujaosta on käyty vääntöä jo jonkin aikaa. Oma demariryhmäni oli viime viikolla tyytymätön komissiota kokoavan Ursula von der Leyenin kaavailuihin. Siksi kerroimmekin hänelle etukäteen, että emme voi antaa tukea nykyisille suunnitelmille. S&D-ryhmän kannanotto johti siihen, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen peruutti tälle viikolle suunnitellun uuden komission kokoonpanoehdotuksen julkistuksen ja otti viikon lisäaikaa valmistelulle.
Eli niinhän siinä kävi, kuten viime viikon uutiskirjeessä ennakoin. Viikon lisäaika puheenjohtaja Ursula von der Leyenin valmisteluaikataulussa tarkoittaa, että todennäköisesti parlamentti pääsee kuulemaan ja tenttaamaan komissaariehdokkaita vasta 4.–12. marraskuuta.
Uuden komission aloituspäivähän on jo siirretty alkuperäisestä kuukaudella eli joulukuun ensimmäisen. Tämä aikataulu on toki mahdollinen, mikäli parlamentti äänestää uuden komission kokoonpanosta 28. marraskuuta mennessä. Mutta mikäli tuokin aikaraja ylittyy, siirtyy uuden komission työn aloitus ensi tammikuuhun.
Panostuksia tarvitaan – mutta ei velaksi
Niin Brysselissä kuin Suomessakin on kuluneen viikon aikana puhuttanut aiemmin Euroopan keskuspankin pääjohtajana ja Italian pääministerinä toimineen Mario Draghin laatima raportti EU:n kilpailukyvystä. Analyysi unionin kilpailukyvyn tilasta ja heikkenevästä tuottavuudesta, erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, on saanut laajalti vastakaikua. Keinoista suunnan kääntämiseksi mielipiteet erkaantuvat melkoisesti.
Kysymyksen ytimessä on rahoitus – onko EU kykeneväinen ja halukas 800 miljardin euron lisäinvestointeihin ja mikäli näin on, mistä rahat saadaan kasaan? Berliinissä avaus uudesta yhteisvelasta sai kylmän vastaanoton, kun valtiovarainministeri Christian Lindner hylkäsi tästä raportissa esitetyn ehdotuksen. Pidän myös itse yhteisvelan ottamisen sijaan järkevämpänä keinona jo olemassa olevien varojen uudelleen suuntaamista seuraavan rahoituskehyksen valmistelun yhteydessä sekä uusien omien varojen kehittämistä.
Samaan aikaan on selvää, ettei julkisilla varoilla ole mahdollista vastata kaikkiin rahoitustarpeisiin, vaan myös yksityistä rahaa on saatava liikkeelle. Odotan komissiolta kunnianhimoisia esityksiä esimerkiksi yksityissijoittajien aseman parantamiseksi. Kuten Draghikin raportissaan toteaa, myös pitkän aikavälin sijoittajat, kuten eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt, voisivat olla tässä suuremmassa roolissa kuin myös entistä keskitetympi rahoitusvalvonta. Nämä ja monet muut kysymykset tulevat taatusti nousemaan esiin tulevissa komissaariehdokkaiden kuulemisissa. Omalta osaltani toivon, että ehdokkaat osoittavat kunnianhimoa ja sitoutumista Euroopan suuriin haasteisiin tarttumiseksi.
Horisontissa investointeja kilpailukykyyn
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) kokoontui torstaina äänestämään Galileo-satelliittien laukaisuun Yhdysvaltojen alueelta liittyvästä sopimuksesta sekä ITRE:n lausunnosta EU:n vuoden 2025 budjettiin.
Budjettilausunnossamme vastustamme neuvoston ehdottamia leikkauksia Horisontti-tutkimusohjelmaan, sillä näemme ohjelman keskeisenä työkaluna kasvattaa EU:n investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, ja siten EU:n kilpailukyvyn parantamiseen. Äänestin lausunnon puolesta yhdessä muiden suomalaisten ITRE-meppien ja valiokunnan enemmistön kanssa.
Varojen käyttö valvonnassa
EU-budjetin valvontavaliokunnassa kuluneella viikolla minut nimettiin demariryhmän neuvottelijaksi petostentorjuntaa koskevaan mietintöön. Komissio antaa vuosittain EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevan kertomuksen, jossa se arvioi petosten torjunnassa ja unionin taloudellisten etujen suojaamisessa aina edellisen vuoden aikana saavutettuja tuloksia.
Parlamentissa tarkastelemme komission kertomusta omassa vuotuisessa mietinnössämme, jossa teemme samalla omat ehdotuksemme unionin petostentorjuntatoimien vahvistamiseksi. Mietinnössä käsitellään niin EU-budjetin tuloihin kuin menoihinkin kohdistuvia rikoksia sekä unionin elpymisvälineen miljardien valvontaa. On ensiarvoisen tärkeää, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän verovarojaan käytetään moitteettomasti. Tästä valvontatyöstä saatte lukea lisää tulevien kuukausien aikana.
Ensi viikko
Maanantaina kokoonnumme Ranskan Strasbourgiin syksyn ensimmäiseen täysistuntoviikkoon. Tunnelma on vielä hyvin odottava, ja esimerkiksi uuden komission kokoonpanoehdotusta odotetaan ensi viikolla julkaistavaksi. Muutoin täysistunnon asialista on hyvin painava, sillä tulevat keskustelut suuntaavat Euroopan lähitulevaisuuden toimia ratkaisevalla tavalla.
Unkari ja sen pääministeri Viktor Orbán toimii tällä hetkellä EU-neuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken puolivuosittain ja Unkari astui ruoriin heinäkuun alussa. Nyt Orbán saapuu täysistuntoon ja esittelee puheenjohtajakauden painopistealueet. Jo nyt on nähty muiden jäsenmaiden protesteja Unkarin toiminnalle, ja monen kriittisen asian pelätään jäävän Unkarin mielivaltaisen ja oikeusvaltiota halventavan toiminnan jalkoihin.
Vakavana ja EU:n linjan vastaisena esimerkkinä keskustelemme myös Unkarin pikaviisumijärjestelmän laajentamisesta Venäjän kansalaisiin ja tämän vaikutuksista Schengen-alueeseen. EU on sitoutunut Venäjä-pakotteisiin, ja Unkari on pikaviisumitoimillaan kiertänyt pakotteita ja asettaa samalla vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen vakavien kysymysten äärelle, jos venäläiset pääsevät alueelle Unkarin ohituskaistan kautta.
Tämän viikon EU-uutinen on ollut EKP:n entisen pääjohtajan, Italian entisen pääministeri Mario Draghin raportti Euroopan kilpailukyvyn parantamisesta. Käymme aiheesta keskustelun ja koko kilpailukyvyn teema tulee varmuudella olemaan tämän kauden avainteemoja. EU uhkaa jäädä jälkeen esimerkiksi Yhdysvaltain panostuksista teollisiin investointeihin ja innovaatioihin, ja EU:n tulee ryhtyä pikaisesti omiin toimiin, jottemme jää kansainvälisen kilpajuoksun säälisijoille.
Asialistalla on myös Ukrainan taloudellisen ja sotilaallisen tuen lisääminen. Oletettavaa on, että hyväksymme päätöslauselman, jolla kannustamme EU-maita Ukrainan sotilaalliseen ja taloudelliseen tukemiseen myös jatkossa.
Yksi todella merkittävä aihe on keskustelu maatalouden tulevaisuudesta EU:ssa. Keskustelu käydään komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin aloittaman strategisen vuoropuheluhankkeen pohjalta. Vuoropuhelu toi saman pöydän ääreen maataloustuottajia, liike-elämän vaikuttajia, tutkijoita, kuluttajia, työntekijöitä, ympäristöjärjestöjä ja päättäjiä. Tuloksena on ehdotus tarkistaa perinteistä maatalouspolitiikan näkökulmaa laaja-alaisemmaksi, sekä keinoja, joilla tavoitellaan niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin kestävämpää tulevaisuutta. Dialogi käynnistää maatalouspolitiikan muutostyön, jonka pitäisi johtaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen vielä nykyisen parlamentin aikana. Todella tärkeä aihe, sillä esimerkiksi Suomen kohdalla puolet EU-varojen saannista kohdistuu maatalouteen.
Ensi viikolla ollaan siis hyvinkin EU:n perustoiminnan ja -arvojen ytimessä, eli kannattaa pysyä kuulolla.
