Tällä viikolla on valmisteltu ensi viikon täysistuntoa ja sen päätöksiä. Ryhmän johto oli Brysselin ulkopuolella koolla pohtimassa koko vaalikauden linjauksia. Ja mahtui kiireiseen viikkoon vielä käynti Suomessakin valtiopäivien avajaisissa.
Tässä uutiskirjeessä:
Bioteknologian kehittäminen vauhdittuu
Pääomatuloverotukseen tarvitaan ryhtiä
Sotilaallinen liikkuvuus esillä budjettinäkökulmasta
Oikeusvaltioruuvia kiristettävä Unkarin suhteen
Trump pakottaa Eurooppaa yhteen
Iso-Britannian ja EU:n suhteita on syytä syventää
Valtiopäivien avajaiset
Vaalistarttiin Vantaalle
Ensi viikko
Bioteknologian kehittäminen vauhdittuu
Aloitin tällä viikolla työt teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) bioteknologiaa ja biovalmistusta käsittelevän raportin neuvotteluiden parissa. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan roolia bioteknologian ja biotuotannon kehityksessä ja luoda uusia työpaikkoja Suomeen ja Eurooppaan.
Raportin esittelijänä toimii saksalainen kollegani Hildegard Bentele, EPP. Kanssani varjoesittelijöinä toimivat Renew-ryhmän Morten Løkkegaard ja vihreiltä niin ikään saksalainen Damian Boeselager. Muista ryhmistä on mukana espanjalaisia, italialaisia ja ranskalaisia kollegoita. Pidimme tällä viikolla ensimmäisen varjokokouksen ja yhteistyö alkoi hyvässä hengessä. Ilokseni myös huomasin, että neuvottelujen taustajoukoissa on muutamasta eri poliittisesta ryhmästä pohjoismaista vahvistusta.
Bioteknologialla on iso merkitys edistettäessä ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Bioteknologialla tarkoitetaan biologisen materiaalin kuten solujen, mikrobien tai kasvien tutkimista ja niiden muokkaamista ja soveltamista tuotteiksi ja palveluiksi. Bioteknologia on merkittävä tekijä ruoantuotannon tehostamisessa ja ympäristökuorman vähentämisessä, elintarvikealan innovaatioissa ja uusien lääkkeiden kehittämisessä. Suomessa on alan huippuosaamista ja tutkimusta, mutta innovatiivisilla pk-yrityksillä on usein haasteita edetä innovaatioista kaupalliseen tuotantoon. EU-sääntelykehystä pidetään liian monimutkaisena ja hitaana esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai joihinkin Aasian maihin verrattuna ja myös riittävän rahoituksen saamisessa on haasteita. Näihin teemoihin tulemme paneutumaan raportissa.
Biovalmistus puolestaan ei ole terminä täysin vakiintunut. Laaja-alaisesti ymmärrettynä biovalmistus liittyy läheisesti biotalouteen ja tarkoittaa biopohjaisten tuotteiden valmistusta mitä tahansa teknologiaa käyttäen. Biovalmistus ja kestävälle raaka-ainetuotannolle pohjautuva biotalous on tärkeässä roolissa ilmastokriisiin sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen torjumisessa, kun eri teollisuuden aloilla siirrytään uusiutumattomista, fossiilipohjaisista materiaaleista innovatiivisiin ja kestäviin biopohjaisiin ratkaisuihin. Pyrin omalta osaltani edistämään biovalmistuksen potentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä EU:n ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Pääomatuloverotukseen tarvitaan ryhtiä
Pääomatuloverotus oli puheenaiheena tiistaina, kun Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä, brysseliläinen FEPS-ajatuspaja ja Kalevi Sorsa-säätiö järjestivät parlamentissa aihetta käsittelevän raportin julkaisutilaisuuden.
Vaikka vastustus globaalitason uudistuksille verotuksen oikeudenmukaistamiseksi on voimakasta, ovat faktat melko pysäyttäviä: 22:ssa unionin jäsenvaltiossa varakkain prosentti omistaa 32 prosenttia koko nettovarallisuudesta, kun taas vähävaraisimman puolikkaan omistuksessa on vain noin 4,5 prosenttia. Miljardöörien varallisuus on noussut kahdella biljoonalla dollarilla viime vuoden aikana ja joka viikko syntyy uusi miljardööri.
Samalla kun Donald Trumpin hallinto vetäytyy monenvälisestä yhteystyöstä esimerkiksi irtautumalla monikansallista vähimmäisveroa koskevasta globaalista sopimuksesta, on selvää, että yhteisiä ratkaisuja oikeudenmukaisemman verotuksen puolesta tarvitaan. Työntekijöiden ja keskiluokan verotaakkaa täytyy voida keventää varmistaen, että monikansalliset yritykset ja yhteiskunnan varakkaimmat maksavat oman osansa. Yhtenä ehdotuksena on viime aikoina puhuttu muun muassa Brasilian G20 -puheenjohtajuuden ehdotuksesta superrikkaiden vähimmäisverosta, joka voisi tuottaa jopa 250 miljardia dollaria vuodessa.
Sotilaallinen liikkuvuus esillä budjettinäkökulmasta
Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi keskiviikkona tärkeän selvityksen EU:n sotilaallisen liikkuvuuden politiikasta. Valitettava johtopäätös on, ettei unionin sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman edistyminen ole ollut riittävää ja täytäntöönpanoa hankaloittavia esteitä riittää edelleen. Huolestuttavaa on esimerkiksi se, että koko unionin pitkän aikavälin budjetin sotilaalliseen liikkuvuuteen varatut 1,7 miljardin euron määrärahat ovat jo kokonaisuudessaan jaettu, kun seuraavaan, vuonna 2028 alkavaan ohjelmakauteen on vielä monta vuotta aikaa.
Rahoituksen vakauden ja ennakoitavuuden lisäksi tilintarkastustuomioistuin peräänkuulutti myös varojen tarkempaa kohdentamista geopoliittisesti strategisimpiin kaksoiskäyttöinfrastruktuurihankkeisiin. Venäjän hyökkäyssodan ja sen myötä muuttuneen turvallisuusympäristön valossa on selvää, että unionin on tehtävä sotilaallisen liikkuvuuden alalla ryhtiliike.
Budjetin huomattavan kasvattamisen lisäksi on tärkeää, että niukkoja varoja kohdennetaan alueille, joissa hankkeilla on unionin turvallisuuden ja puolustuksen kannalta suurinta lisäarvoa. Kun paraikaa valmistelemme valvontavaliokunnassa komission vastuuvapauspäätöstä, ovat nämä kysymykset oman prioriteettilistani kärjessä.
Oikeusvaltioruuvia kiristettävä Unkarin suhteen
Kirjelmöimme kuluneella viikolla unkarilaisen demarikollegan Csaba Molnárin kanssa budjettikomissaari Piotr Serafinille ja demokratia- ja oikeusvaltiokysymyksistä vastaavalle komissaari Michael McGrathille Unkarista kantautuvien huolestuttavien uutisten tiimoilta.
Tutkivan journalismin paljastusten mukaan Unkarin hallitus käytti salaisia tiedusteluvälineitä vakoillakseen EU:n petostentorjuntaviraston (OLAF) virkamiehiä, kun he olivat Budapestissa tutkimassa petoksia, jotka liittyivät Unkarille myönnettyihin EU-varoihin.
Viktor Orbánin jatkaessa oikeusvaltiorikkomuksiaan, on selvää, etteivät unionin nykyiset välineet ole riittäviä. Vaadimme kirjeessä komissiota nyt tekemään konkreettisia esityksiä uusiksi toimiksi, joilla puuttua Orbánin systemaattisiin hyökkäyksiin oikeusvaltioperiaatetta vastaan EU-tasolla.
Trump pakottaa Eurooppaa yhteen
Jos Suomessa poliitikot ovat haluttomia arvioimaan Donald Trumpin politiikkaa, on tätä arviokeskustelua käynnissä sitäkin enemmän EU-parlamentissa. Näistä arvioista voi jo nyt tehdä yhden varman johtopäätöksen; EU:n pitää nyt toimia yhdessä ja puhua yhdellä äänellä.
Ukrainan kohdalla on tärkeää edistää oikeudenmukaista rauhaa ja varmistaa, että EU:lla on paikka siinä pöydässä, jossa sotatoimien lopettamisesta puhutaan. Lähi-idässä on sielläkin kaikki palikat liikkeessä. Euroopan parlamentin S&D-ryhmä lähettää kuun lopulla ryhmän johdon ja Lähi-Idän vastuuhenkilöiden valtuuskunnan kokoamaan alueen toimijoiden käsitykset, miten kahden valtion mallia voidaan viedä eteenpäin ja miten Gazan jälleenrakennus voi tapahtua.
Parlamentissa on vahva odotusarvo sille, että Eurooppa on valmis tullipolitiikassa tiukasti vastaamaan Trumpille, mikäli hän ottaa käyttöön rankaisuluonteisia tulleja. Parlamentin selkeä enemmistö tulee jatkamaan vapaakaupan puolustajana.
Iso-Britannian ja EU:n suhteita on syytä syventää
Toimin tällä parlamenttikaudella talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) Iso-Britannia-vastaavana. Niin sanottu pysyvän esittelijän rooli tarkoittaa, että työpöydälleni tulevat kutakuinkin kaikki talousvaliokunnan Iso-Britanniaa koskevat hankkeet, ja seuraan maata ja sen suhteita EU:n kanssa erityisen läheisesti.
Kuluneella viikolla asialistalla oli tärkeä, vaikkakin hieman tekninen, komission päätös pidentää unionin toimijoiden pääsyä Britannian keskusvastapuolien palveluihin. Keskusvastapuolet toimivat rahoitusmarkkinoilla eri osapuolten välillä, toteuttaen liiketoimintaa lukuisilla omaisuusluokilla, kuten osakkeilla. Tällä hetkellä niiden tarjoamat palvelut ovat keskittyneet Lontooseen, ja osa on EU:n rahoitusmarkkinoille kriittisiä.
Iso-Britannian EU-eron jälkeen komissio päätti siksi väliaikaisesti myöntää Britannian keskusvastapuolille luvan tarjota palveluitaan myös EU:ssa. Vaikkakin pääsy Britannian keskusvastapuolien palveluihin on unionin rahoitusmarkkinoiden vakaudelle tärkeää, on meidän pidemmällä aikavälillä syytä kehittää myös omia palveluitamme, jotta unionin riippuvuutta Britanniasta voidaan vähentää. Aihe nousee varmasti keskusteluihin myös, kun matkaan kuun lopulla talousvaliokunnan delegaation kanssa Lontooseen, jossa tulemme vierailemaan muun muassa Britannian keskuspankissa ja valtiovarainministeriössä.
Valtiopäivien avajaiset
Presidentti Alexander Stubb avasi presidenttikautensa ensimmäiset valtiopäivät varovaisella puheella. Hän selvästi varoi sanomasta mitään kovin selvää tai konkreettista erityisesti Yhdysvaltain uuden presidentin linjauksista. Varovaisuus antaa tietysti aikaa orientoitua uuteen. Samalla juuri nyt Suomen ääni maailmalla kuuluu enemmänkin hentona kuiskauksena kuin vakuuttavana vapauden kaihona.
Presidentin pääsanoma taisi tällä viikolla olla presidentin nykyisten valtaoikeuksien puolustaminen. Ajatus kirjata presidentin ja eduskunnan keskinäisen kanssakäymisen käytäntöjä ylös sai kansanedustajien keskuudessa paljon tukea. Se ei taida kuitenkaan riittää pysäyttämään käynnissä olevaa keskustelua tarpeesta tarkentaa presidentin ja valtioneuvoston työnjakoa erityisesti Nato-päätöksenteossa.
Puhemies Jussi Halla-aho keskittyi omassa puheenvuorossaan sen perustelemiseen, miksi perussuomalaiset ovat hallituksessa. Tarpeellinen puheenvuoro sekin.
Vaalistarttiin Vantaalle
Kotimaan viikonvaihteen kansaistapaamiset keskittyvät nyt erityisesti huomenna lauantaina Vantaalla järjestettävään kunta- ja aluevaalien SDP:n vaalistarttiin. Lauantain tilaisuus on ollut loppuunmyyty jo jonkin aikaa ja paikalle on saapumassa yli 500 SDP:n aktiivia eri puolilta Suomea.
Kunta- ja aluevaalien sekä EU:n päätöksenteon rajapinnat tahtovat joskus unohtua. Kuntaliiton viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan kuitenkin noin puolet kuntien asioista juontavat juurensa Euroopan unioniin.
Kartoitus osoittaa konkreettisesti, miten moninaisia paikallishallinnon, kansallisen päätöksenteon ja EU-lainsäädännön yhteydet ovat. EU-säädökset luovat yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa kehykset itsehallinnollisten kuntien toiminnalle, mutta avaavat myös uusia mahdollisuuksia kehittää paikallista toimintaa. Kaikkein tiivein suhde on kaupunkiympäristön kehittämisen alueella; esimerkiksi Helsingissä tämän tutkimuksen mukaan eniten EU-kytköksiä on kaupunkiympäristön toimialalla (76 %).
Odottelen siis mielenkiinnolla kunta- ja aluevaaliaktiivien kanssa käytäviä keskusteluja. Lisäksi Vantaan tilaisuudessa on ensi kertaa esillä Suomen S&D-valtuuskunnan yhteinen ”messuosasto”, jonka kautta toisaalta jaamme meppikollega Maria Guzeninan kanssa tietoa Euroopan unionista ja EU-parlamentin S&D-ryhmästä mutta keräämme myös kansalaisilta ideoita ja palautetta asioista, joita he toivovat meidän Euroopan parlamentissa edistävän.
Ensi viikko
Ensi viikon olemme koolla Ranskan Strasbourgissa täysistunnossa. Asialista on painava ja siltä löytyy mm. Trumpin aloittama kauppasota sekä irtaantumiset kansainvälisistä sopimuksista, Ukrainan tuki, EU:n kilpailukykytoimet sekä Lähi-idän tilanne. Täysistuntoviikkojen toistuviin kohokohtiin kuuluvat suomalaismeppien aamiainen yhdessä Suomen komissaarin kanssa sekä Pohjoismaiden ja Baltian demarimeppien tapaaminen.
Ensi viikolla aloitamme parlamentin tiimillä valmistelut rahoitusdatan käyttökehysasetus FIDA:a koskeviin kolmikantaneuvotteluihin eli trilogeihin. Keskustelu tästä asetuksesta ei tule olemaan helppoa, sillä alalla on käynnissä kova huuto sääntelyn purkamiseksi. Samaan aikaan parlamentilla on selkänojanaan vahvan tuen saanut kanta, jolla tuetaan tietojen jakamiseen liittyvää sääntelykehystä, jonka tavoitteena on asiakkaiden elämän parantaminen tarjoamalla heille parempia rahoituspalveluja. Tiedossa tulee olemaan eriävien näkökulmien taistelua.
Viikonlopuksi tiedossa on vaarin vastuutehtäviä – niitä odotellessa!