Uutiskirje 49/2024

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Joka vuosi itsenäisyys tuntuu aiempaa merkityksellisemmältä. On meidän jokaisen vastuulla puolustaa kaikkea sitä, mikä tekee Suomesta niin hienon maan, ja samalla huolehtia Euroopan unionista, joka on itsenäisyytemme ja menestyksemme kannalta tärkein sidosryhmämme.

Uusi komissio on aloittanut työnsä ja ensimmäiset uudet komissaarit ovat olleet myös valiokunnissa kuultavina. Ulkoasioista vastaava Kaja Kallas esiintyi budjetin valvontavaliokunnassa ihan pätevästi. Samoin talouspolitiikasta vastuussa oleva Valdis Dombrovskis jatkoi hillittyjen ja asiantuntevien vierailujensa sarjaa nyt hiukan uudistuneessa roolissa ilman varapuheenjohtajan titteliä. Valiokunnat olivat tällä viikolla ahkerasti koolla, joten turhia vapaahetkiä ei ehtinyt kertymään.

Tässä uutiskirjeessä:
– Etujamme puolustettava Yhdysvaltojen muuttuessa
– Metsäkatoasetuksen lykkäyksestä sopu
– Verkkoyhteydet eurooppalaisiin käsiin
– Yhteistyötä Horisontti-ohjelmaan
– Rahoitukseen jätettävä kriisireserviä
– Rahoitustietojen avoimuus turvattava
– Yhteistyö Ahvenanmaan kanssa tiivisty- Ensi viikko
Etujamme puolustettava Yhdysvaltojen muuttuessa
Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde vieraili keskiviikkona parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuultavana. Omassa puheenvuorossani kysyin hänen Financial Times -lehdelle hiljattain antaman haastattelun perään. Vastatessaan tuossa haastattelussa siihen, miten EU:n tulisi varautua mahdolliseen kauppakonfliktiin Donald Trumpin valinnan jälkeen, Lagarde esitti, että unioni voisi kasvattaa tuontiaan Yhdysvalloista ostamalla muun muassa nesteytettyä maakaasua, puolustusmateriaalia ja maataloustuotteita, antaen ymmärtää, ettei unionilla olisi varaa vastatoimiin.

Ilmaisin kuulemisessa huoleni strategiaan, joka käytännössä tarkoittaisi myönnytyksiä Trumpin hallinnolle jo ennen varsinaisten neuvottelujen alkamista. Lagarden vastaus jättikin toivomisen varaa ja on ilmeistä, että keskustelu aiheen tiimoilta tulee seuraavien kuukausien aikana jatkumaan. Tärkeää on, että EU:lla on valmius puolustaa etujaan myös kauppapolitiikassa.
Metsäkatoasetuksen lykkäyksestä sopu
Jäsenmaat eli neuvosto sekä Euroopan parlamentti pääsivät sopuun EU:n metsäkatoasetuksen siirtymäajasta alkuviikosta. Asetuksen siirtymäaikaa jatketaan vuodella, eli vuoden 2025 loppuun asti. Tämä oli komission alkuperäinen ehdotus, jota monet kaupalliset toimijat, neuvosto sekä myös parlamentin enemmistö kannatti.

Lopullinen neuvottelusopu saavutettiin viimeisellä mahdollisella hetkellä, ilman keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän ja kokoomuksen ajamia sisältömuutoksia. Parlamentin pitää vielä hyväksyä sopu joulukuun täysistunnossa, jolloin se saa lopullisen sinetin.

Saavutetun sovun myötä metsäalan toimijoilla on nyt vuosi lisää aikaa rakentaa tarvittavat tietojärjestelmät, joita asetuksen toteuttamiseen tarvitaan. Komissiolla on myös hieman lisäaikaa selventää asetuksen soveltamiseen tarvittavaa maiden riskiluokitusjärjestelmää.

Siirtymäaika olisi voitu vahvistaa jo marraskuussa ilman EPP:n järjestämää poliittista teatteria. EPP:n iltalypsy viivästytti prosessia turhaan ja vaaransi jopa asetuksen vuoden lisäajan. Kyseessä on todellinen silmänkääntötemppu, sillä asetuksen alkuperäisenä esittelijänä eli pääneuvottelijana toimi EPP:n Christophe Hansen, joka juuri aloitti uudessa työssään maatalouskomissaarina. Pääneuvottelijalla on luonnollisesti suurin vastuu ja vaikutusvalta asetuksen sisältöön liittyen.
Verkkoyhteydet eurooppalaisiin käsiin
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE:lla oli tällä viikolla useampi mielenkiintoinen kokous. Käsittelyssä oli aiheita kyberturvallisuuteen, tekoälyyn, sähköisen viestinnän markkinoihin ja energia-alan liittyen sekä myös EU:n Horisontti Eurooppa –puiteohjelma.

Osallistuin maanantaina keskusteluun BERECin (Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin) vuoden 2024 puheenjohtajan Tonko Obuljenin, vuoden 2025 puheenjohtajan Robert Mourikin sekä tukiviraston johtajan Verena Weberin kanssa. BEREC:n johdon keskeiset viestit olivat, että EU:n muuttunut turvallisuustilanne ja uhkamaisema vaatii uudenlaista ajattelua ja lisäresurssien kohdistamista kyberturvallisuuteen.

Keskustelua käytiin myös EU:n vuoden 2030 digi-infrastruktuuria koskevista tavoitteista, eli aiheesta, josta kysyin komissaari Henna Virkkuselta parlamentin kuulemisessa viime kuussa. Nopeat verkkoyhteydet ovat välttämättömyys niin tavallisille kansalaisille kuin liike-elämällekin, ja olennainen osa myös huoltovarmuuttamme. Useampi meppikollega kysyi, voisiko Elon Muskin Starlink olla vastaus EU:n maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden yhteysongelmiin.

BEREC:n johdon mukaan valokuituverkkoinvestointeja viivästyttää joissakin jäsenmaissa kysynnän puute sekä maanomistajien rajoitteet. Valokuitukaapeli on kuitenkin turvallisempi, kestävämpi ja vihreämpi vaihtoehto kuin yhden amerikkalaisen miljardöörin tarjoama satelliittipalvelu. Muuttuneen turvallisuustilanteen myötä on selvää, että eurooppalaiset verkkoyhteydet tulisi säilyttää eurooppalaisissa käsissä.
Yhteistyötä Horisontti-ohjelmaan
Esitin tällä viikolla yhdessä ruotsalaisen kollegani Sofie Erikssonin kanssa useampaa muutosehdotusta EPP:n Christian Ehlerin valmistelemaan mietintöluonnokseen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliarvioinnista ja suosituksista EU:n seuraavaan tutkimuspuiteohjelmaan.

EU tarvitsee seuraavalla rahoituskaudella kunnianhimoisempaa tutkimusohjelmaa. EU:n ei tule kilpailla polkemalla työntekijöiden oikeuksia tai lähtemällä holtittomaan valtiontukiralliin. Järkevin vaihtoehto on panostaa huomattavasti nykyistä enemmän ja pitkäjänteisemmin tutkimukseen ja innovointiin, osaamiseen sekä läpimurtoteknologioihin ja tuotekehitykseen.

Ehdotamme Erikssonin kanssa, että EU:n tutkimusohjelman tulisi jatkossakin pohjautua avoimeen kilpailuun ja korkean toiminnan laatuun Horisontti-ohjelman ”excellence”-periaatteen mukaisesti. Lisäksi toivomme, että seuraavassa tutkimusohjelmassa jatketaan yhteiseurooppalaisia hankkeita ja kumppanuuksia, joissa mukana on erilaisia toimijoita kuten korkeakouluja, kaupunkeja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä innovoimassa ja ratkaisemassa yhdessä yhteiskunnan haasteita.
Korostamme kuitenkin Erikssonin kanssa, että EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäämisen ei tulisi johtaa kansallisen panoksen vähentämiseen. Myös eurooppalaisten yritysten TKI-investointeja tulee lisätä, sillä eurooppalaiset yksityiset investoinnit laahaavat esimerkiksi Kiinaan ja USA:an verrattuna.

Suomalaiset sidosryhmät olivat hyvin aktiivisia mietintöluonnoksen osalta, sain aiheesta useamman yhteydenoton. Kiitos kaikille tärkeän yhteisen asian edistämisestä.
Rahoitukseen jätettävä kriisireserviä
Budjetin valvontavaliokunta CONT kokoontui kuluneella viikolla useampaan otteeseen monen tärkeän aiheen tiimoilta. Kuulimme muun muassa unionin uudelta ulkopoliittiselta edustajalta Kaja Kallakselta ulkosuhderahoituksen toimeenpanosta sekä vaihdoimme ajatuksia Ukrainan parlamentin EU:n budjetin valvontavaliokuntaa vastaavan valiokunnan kanssa. Mielenkiintoinen keskustelu käytiin myös torstaina, kun Centre for European Policy Studies (CEPS) -ajatuspaja esitteli valiokunnalle sen laatimaa selvitystä unionin rahoituksen toimivuudesta kriiseihin vastaamisessa.

Viime vuosina unionin budjetin varoja on yhä useammin ja suuremmissa määrin käytetty erilaisiin kriiseihin vastaamiseksi. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan lisäksi useita jäsenmaita ovat viime aikoina koetelleet luonnonkatastrofit, jotka ovat kaikki korostaneet tarvetta joustavalle ja nopealle rahoitukselle kriisejä kohtaavien jäsenmaiden tukemiseksi. Suomessa rahoitus on koostunut esimerkiksi koheesiovarojen uudelleenkohdentamisesta itäisten alueiden tukemiseksi, jonka unioni salli Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

Kuten selvityksessäkin todetaan, on ilmastonmuutoksen ja muuttuneen turvallisuusympäristön myötä entistäkin tärkeämpää, että unionilla on myös rahallisesti tarvittava liikkumatila vastata yhtäkkisiin haasteisiin. Nykyisellään suuri osa määrärahoista kohdennetaan jo rahoituskauden alussa, eikä kriisin sattuessa ole jäljellä tarvittavaa liikkumatilaa ennakoimattomiin tarpeisiin vastaamiseksi. Uudelleenkohdennusten sallimisen kääntöpuolena on tutkijoiden mukaan se, että se asettaa heikompaan asemaan ne jäsenmaat, joilla ei kohdennusten suunnitellun mukaisen toimeenpanon seurauksena ole enää jäljellä tarvittavaa käyttämätöntä rahaa.

Unionin kriisivalmiuden kehittämiseksi tutkijat esittivät muun muassa niin sanottujen reservien perustamista. Näin jäsenmaille annettaisiin mahdollisuus jättää kohdentamatta tietty määrä niille osoitetuista koheesiovaroista siltä varalta, että ne kohtaisivat tulevaisuudessa ennakoimattomia rahoitustarpeita. Ehdotuksiin lukeutui kansallisten reservien lisäksi myös EU-tason koheesioreservi, josta unioni voisi tukea kriisejä kohtaavia jäsenmaita.

Unionin valmiutta vastata haasteisiin on selvästi vahvistettava ja keskustelu erilaisista ratkaisusta tulee jatkumaan EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun yhteydessä, josta odotamme komissiolta ensi kesänä esitystä. Olisi kuitenkin suotavaa, että mahdollisten kriisien kohdatessa unionia tai sen yksittäisiä jäsenmaita, olisi unionilla reserviä haasteisiin vastaamiseen. Tällainen reservi mahdollistaisi sen, ettei kriisitilanteessa tarvitsisi aina etsiä lisärahoitusta esimerkiksi velkaantumista lisäämällä.
Rahoitustietojen avoimuus turvattava
Talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON näytti keskiviikkona vihreää valoa kolmikantaneuvottelujen eli ns. trilogien avaamiselle rahoitustietojen avoimuutta koskevan FiDA-kehikon (Framework for financial data access) osalta. Toimin hankkeessa sosialidemokraattien neuvottelijana ja keskiviikkoisen valiokuntaäänestyksen myötä voimme parlamentin ja neuvoston kesken aloittaa neuvottelut yhteisen näkemyksen löytämiseksi.

Uuden asetuksen tavoite on tärkeä, sillä sen avulla kuluttajat tulevat saamaan nykyistä enemmän sananvaltaa omista rahoitustiedoistaan, kuten esimerkiksi pankeille luovuttamistaan tiedoista tai pankeille muuten kerääntyneistä kuluttajatiedoista. Asettamalla puitteet näiden rahoitusalan asiakastietojen saatavuudelle ja käytölle, edistää asetus kuluttajien mahdollisuuksia halutessaan jakaa tietojaan kolmansille osapuolille ja näin myös mahdollisesti hyötyä entistä räätälöidymmistä rahoitustuotteista ja -palveluista.

Neuvottelut alkavat todennäköisesti Puolan EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuoden puolella ja niissä eniten keskustelua herättänee uuden lain soveltamisalan laajuus, voimaantulon ajoitus, valvonta sekä digijättien rooli.
Yhteistyö Ahvenanmaan kanssa tiivistyy
Uusi lainsäädäntökausi on tuonut mukanaan myös uusia kumppanuuksia, kun olemme yhdessä meppikollega Maria Guzeninan ja Ahvenanmaan demareiden kanssa tiivistäneet kanssakäyntiä ja yhteistyötämme. Tulemme alkaneella kaudella vierailemaan Marian kanssa Ahvenanmaalla ja kutsumaan Brysseliin ahvenanmaalaisia vierailijoita tutustumaan parlamentin toimintaan.

Ensimmäisenä toivotamme Brysseliin kuitenkin tervetulleeksi uuden kollegan, kun valtuuskunnassamme on ensi vuoden puolella määrä aloittaa harjoittelija Ahvenanmaalta. Hakea voi tammikuun 3. päivään asti ja lisätietoja harjoittelusta löytyy täältä (ruotsiksi).

On tärkeää, että koko Suomi on Euroopassa edustettuna ja saamme myös Ahvenmaan ääneen kuuluviin ja tarpeet huomioitua yhteisessä lainsäädäntötyössä, myös Euroopan parlamentissa.
Ensi viikko
Ensi viikolla parlamentissa valmistaudutaan vuoden viimeiseen täysistuntoon, joka on joulua edeltävällä viikolla Strasbourgissa. Poliittiset ryhmät ovat koolla ja keskustelevat tulevan täysistunnon asiat halki ja linjaavat omia kantojaan.

Valiokunnistani erityisesti budjetin valvontavaliokunta CONT on koolla, ja kuulemme uutta budjettikomissaari Piotr Serafinia. Lisäksi viikkoon mahtuu runsas määrä eri alojen edunvalvojien tapaamisia.

Pysytään kuulolla.

Eero
Scroll to Top