| Perinteinen parlamentin valiokuntaviikko takana. Kaikki valiokuntani olivat koolla arkisen työn merkeissä. Tällä viikolla suuri puheenaihe on ollut München turvallisuuskonferenssi sekä Yhdysvaltain ja Venäjän väliset suhteet ja mahdollisuudet lopettaa sota Ukrainassa. Tässä uutiskirjeessä: – EU:n tuki Ukrainalle jatkuu – Energiayhteistyötä vahvistetaan – Unionin itärajaa painotettava rahoituksessa – Rahanpesun torjuntaviranomaisen nimitykset etenevät – Toteutuneen budjetin arviointi suuntaa tulevaa – Tuoretta voimaa tiimiin – Kaupunkipolitiikan eurooppalaiset haasteet – Ensi viikko |
| EU:n tuki Ukrainalle jatkuu |
| Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump avasi yhteydenpidon Venäjän kanssa ulkoministereiden ja muiden neuvottelijoiden tapaamisella Saudi-Arabiassa. Tapaamisella haettiin mahdollisuuksia maiden välisiin uusiin suhteisiin ja Ukrainan sodan lopettamiseen. Yhdysvaltain puolelta halutaan tuloksia nopeasti, ei vähiten sen vuoksi, että presidentti Donald Trump vaalikampanjan aikana lupasi sodan nopeaa lopettamista. Yhdysvallat ei neuvotellut länsiliittolaistensa kanssa suunnitelmastaan etukäteen, joten Yhdysvaltain uuden hallinnon toimintalinjoista on edelleen paljon epäselvyyttä. EU-parlamentin keskusteluissa kaksi asiaa nousee ylitse muiden: Ukrainan tukemista jatketaan ja EU:n omaa suorituskykyä puolustuksessa vahvistetaan. EU-parlamentissa lähes kaikki pitävät tärkeänä, että EU osallistuu mahdollisiin rauhanneuvotteluihin. EU:n yhteisen toimintalinjan aikaansaanti vaatii jäsenmaiden johtajien Eurooppa-neuvoston mahdollisimman aikaista kokoontumista. Olen tällä viikolla ollut asian merkeissä yhteyksissä muihin europarlamentaarikkoihin paineen lisäämiseksi Eurooppa-neuvoston koollekutsumiseksi. Yhdysvalloilla ei selvästikään ole vielä jäsentynyttä käsitystä, miten rauhanneuvotteluihin edetään, puhumattakaan siitä, miten mahdollista tulitauko- tai rauhansopimusta edes rakennettaisiin. Odotettavissa on siis paljon uusia otsikoita ja hälyjäkin aiheen merkeissä. Kun Yhdysvallat selkeästi hakee linjaansa, on tärkeää, että Euroopalla on omat näkemyksensä ja esityksensä koossa. Siksikin valtionjohtajien yhteistä kokoontumista kaivataan. |
| Energiayhteistyötä vahvistetaan |
| Energiasta- ja asumisasioista vastaava tanskalainen komissaari Dan Jørgensen (S&D) vieraili torstaina teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) keskustelemassa ajankohtaisista asioista. Jørgensen pohjusti ensi viikolla ilmestyvää komission kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelmaa, jota odotetaan julkaistavaksi yhdessä puhtaan teollisuuden ohjelman kanssa. Molemmista aloitteista on Brysselin käytävillä liikkunut viime päivinä vuodettuja versioita, joita komissaari ei toki suostunut kommentoimaan. Jørgensen totesi, että elämme erikoisia aikoja, jossa energia on oikeastaan kaiken keskiössä. Mikään jäsenmaa ei voi hoitaa käynnissä olevaa kriisiä yksin. Komissaari korosti, että riitelyn sijaan EU-maiden tulee tässä käänteentekevässä hetkessä pitää yhtä, sillä lähimpiin NATO-liittolaisiin ei ehkä voi luottaa niin kuin ennen. Komission kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelman tavoitteena on vauhdittaa puhdasta siirtymää ja investointeja, joilla EU:n energiavarmuutta ja kilpailijoihin verrattuna keskimääräistä kalliimpaa energian hintaa saadaan kohtuullistettua. Jørgensen korosti etenkin investointeja jäsenmaiden välisiin siirtoyhteyksiin energian toimitusvarmuuden parantamiseksi, energiaverkkojen digitalisointia, uusiutuvan energian lupamenettelyjen sujuvoittamista ja jo olemassa olevan lainsäädännön parempaa toimeenpanoa. Lisaksi komissio aikoo maaliskuussa julkaista tiekartan venäläisestä fossiilienergiasta irtautumiseksi. Venäläistä kaasua virtaa sodasta huolimatta edelleen EU:hun kattaen 13% EU:n kaasun tarpeesta. ITRE-valiokunnan meppejä kiinnosti etenkin ydinvoima ja sähköverkkojen investoinnit. Vaikka Jørgenseniä ei tunneta suurena ydinvoiman ystävänä, vakuutti hän hyväksyvänsä ydinvoiman osana energiajärjestelmää ja julkaisevansa lupaamansa ohjelmat ydinvoiman edistämiseksi. EU-maiden sähköverkkoihin eli kanta- ja jakeluverkkojen investointitarve on tulevina vuosina satoja miljardeja euroja. Verkkoja täytyy vahvistaa yhteiskunnan sähköistymisen mahdollistamiseksi ja jotta kaikki suunnitteilla oleva uusiutuva energia voidaan hyödyntää ja energian toimitusvarmuutta parantaa. Joillakin meppikollegoilla vaikuttaa olevan halua sysätä miljardien rahoitusvaje EU:n ratkaistavaksi. Tämä ei ole kestävä tie, sillä rahoitustarpeita on jo pitkä lista, joista tärkeysjärjestyksessä EU:n puolustuksen vahvistaminen. Toivon, että komissaari Jørgensen keskittyy oleelliseen eli EU:n energiaomavaraisuuden vahvistamiseen, energiajärjestelmien vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja verkkoinvestointien kannustamiseen. |
| Unionin itärajaa painotettava rahoituksessa |
| Unionin pitkän aikavälin budjetti, niin sanottu monivuotinen rahoituskehys (MFF) on yksi keskeisimmistä välineistä yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Nykyisellä, seitsemän vuotta kattavalla reilun biljoonan euron suuruisella budjetilla tuetaan muun muassa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, maataloutta, aluekehitystä ja turvallisuutta. Komission on määrä antaa esityksensä seuraavaksi, vuonna 2028 alkavaksi rahoituskehykseksi heinäkuussa, johon valmistelemme myös parlamentin puolella paraikaa omia syötteitämme. Suomalaisittain ensisijaisen tärkeän asian, itärajan alueiden tukemisen osalta teimme kollega Aura Sallan kanssa hyvää yhteistyötä ja laadimme budjettivaliokunnan mietintöluonnokseen yhteisen muutosehdotuksen. Vaikkakin luonnoksessa oli hyvin huomioitu tarve tukea unionin itäisiä alueita Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden edessä, on muuttunut turvallisuusympäristökin syytä ottaa huomioon. Ulkorajavaltioina Suomi ja muut Venäjän rajan vastaiset jäsenmaat turvaavat koko unionia ja esitimme siksi, että itäisille alueille kohdennettava rahoitus koskisi myös turvallisuutta tukevia toimia. Teimme myös pohjoismaisittain hyvää yhteistyötä ruotsalaisen demarikollega Adnan Dibranin kanssa ja esitimme tekstiluonnokseen lisäystä, että koronapandemiaa varten perustetun elpymisvälineen velan takaisinmaksuaikataulua tulee kunnioittaa. Takaisinmaksu on määrä aloittaa seuraavan rahoituskehyksen alusta vuonna 2028 ja suorittaa loppuun vuoteen 2058 mennessä. Mikäli kaikki elpymisvälineen avustusmuotoinen tuki hyödynnetään, vaatii seuraava rahoituskehys arviolta 25-30 miljardia euroa vuosittain velan takaisinmaksun kattamiseksi. Tehtävä ei ole helppo, sillä summa vastaa nykyisellään noin 20 prosenttia unionin vuosibudjetista. Selvää kuitenkin on, että unionin on kunnioitettava sitoumuksiaan eikä otetun velan takaisinmaksua voi vain lykätä hamaan tulevaisuuteen. Ratkaisujen löytämisessä tärkeänä tulee olemaan esimerkiksi unionin tulonlähteiden, uusien omien varojen kehittäminen. |
| Rahanpesun torjuntaviranomaisen nimitykset etenevät |
| Tällä viikolla olemme kuulleet EU:n rahanpesun torjuntavirasto AMLA:n johtokunnan ehdokkaita. Kaikki kahdeksan ehdokasta olivat erittäin päteviä. On tärkeää, että johtokunta koostuu rahanpesun torjunnan ja finanssivalvonnan huippuasiantuntijoista. Lisäksi sen olisi oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen ja edustettava kattavasti kaikkia EU-maita. Kävimme myös komission ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPA:n kanssa perusteellisen keskustelun Solvenssi II -direktiiviin perustuvasta vakuutusyhtiösääntelystä, jota komissio parhaillaan työstää. Kyseessä on erittäin tärkeä vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskeva sääntelykokonaisuus, jonka kaikki osatekijät on arvioitava huolellisesti. Pidän erittäin tärkeänä, että vakuutusyhtiöiden pääomavaatimusten kevennykset ovat läpinäkyviä riippumatta siitä, millä perusteilla ne määritetään. Lisäksi pidän tervetulleena sitä, että vakuutussektorille annetaan enemmän joustavuutta pitkän aikavälin investointien tekemiseen. Vapautuvan pääoman täytyy kuitenkin ensisijaisesti ohjautua uusiin investointeihin eikä päätyä pelkästään osinkoina osakkeenomistajille. Torstaina kävimme antoisan keskustelun Olli Rehnin kanssa hänen roolistaan Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) varapuheenjohtajana. Rehn nosti esiin kaksi selkeää huolenaihetta: talouteen ja rahoitusmarkkinoihin vaikuttavat geopoliittiset riskit sekä kryptovaluuttasektorin epävarmuuden. Erityisesti nyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin purettua kryptovaluuttojen sääntelyä Yhdysvalloissa on EU:n panostettava sääntelykokokonaisuuteen ja määriteltävä sen osatekijät ja toteutus huolella. |
| Toteutuneen budjetin arviointi suuntaa tulevaa |
| Keskeinen osa budjetin valvontavaliokunnan (CONT) työstä koostuu unionin rahankäytön arvioimisesta. Kun komissiolla on EU-budjetin toteuttamisessa lopullinen vastuu, kohdistuu siihen erityisen suurta huomioita, ja valmistelemme parhaillaan mietintöä parlamentin vastuuvapauspäätökseksi varainhoitovuoden 2023 osalta. Itse esitin mietintöluonnokseen lisäyksiä pääasiassa kahta aihepiiriä koskien. Vuonna 2023 toteutetuista rahoitushauista niin Euroopan puolustusrahaston (EDF) kuin myös Verkkojen Eurooppa -ohjelman sotilaallista liikkuvuutta tukevasta osuudesta näemme, että kysyntä rahoitukselle on puolustuksen alalla huomattavasti suurempaa kuin mitä kykenemme tällä hetkellä unionin budjetista tukemaan. Esimerkiksi puolustusrahastosta unioni osoitti 1,15 miljardia euroa yhteisille tutkimus- ja kehittämishankkeille ja käytti sotilaalliseen liikkuvuuteen 300 miljoonaa euroa vuonna 2023. On ilmeistä, ettei puolustusta koskeva otsake – koko rahoituskehyksen pienin otsake – ole mittakaavaltaan riittävä vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön asettamiin tarpeisiin. Painotin siksi omissa esityksissäni, että puolustukseen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen osoitettavaa rahoitusta tulee paitsi seuraavassa rahoituskehyksessä myös jo ensi vuoden budjetissa huomattavasti nostaa. Samalla olemassa olevia niukkoja resursseja, esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden osalta, tulee kohdentaa niin, että ne vastaavat parhaiten Euroopan kohtaamiin turvallisuusuhkiin. Tärkeää on varmistaa myös tasapuoliset toimintamahdollisuudet puolustusmarkkinoilla sekä pienten ja keskisuurten yritysten edellytykset osallistua hankkeisiin. Lisäksi nostin myös tässä yhteydessä esille itärajan alueiden tarpeet. Vaikka komissio mahdollistikin vuonna 2023 esimerkiksi koheesiovarojen uudelleenkohdentamisen uusiin tarpeisiin, on selvää, että järeämpiä toimia tarvitaan, jotta talouden elinvoima ja turvallisuudentunne myös Venäjän vastaisilla seuduilla säilyy. Esitin siksi mietintöluonnokseen lisäyksen, että itäisille raja-alueille tulee unionin toimesta kohdentaa tarvittava rahoitustuki niin vuoden 2026 budjetissa kuin myös seuraavassa, vuonna 2028 alkavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. |
| Tuoretta voimaa tiimiin |
| Olen pitänyt tärkeänä, että tiimistämme löytyy myös uutta harjoittelijavoimaa. Tiimissämme on aloittanut tällä viikolla uusi harjoittelija Elisa Kauppinen. Tässä Elisan ajatuksia ensimmäiseltä viikolta. ”Minulle eurooppalaisuus on aina ollut osa identiteettiäni. Olen sitä sukupolvea, joka on kokenut olevansa yhtä lailla eurooppalainen, kuin suomalainen – onhan Suomi ollut osa unionia jo syntyessäni. Läpi opintojeni olen haaveillut harjoittelupaikasta Euroopan parlamentissa. Kun tilaisuus nousi liittyä osaksi Eeron tiimiä harjoittelijana, en epäröinyt hetkeäkään. Nyt olisi aika lähteä Euroopan sykkeeseen Brysseliin. Olen koulutustaustaltani valtiotieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta, jossa opiskelin politiikan ja viestinnän ohjelmassa. Luontevana jatkumona tälle avustan Eeron tiimiä nyt hallinnon ja viestinnän tehtävissä, mistä olen todella innoissani. Seuraavana puolivuotisena toivon oppivani mahdollisimman paljon parlamentin nopeatempoisesta arjesta, pääseväni mukaan edistämään tasa-arvoista ja oikeudenmukaista Eurooppaa sekä tietysti löytäväni Brysselin parhaat vohvelit.” |
| Kaupunkipolitiikan eurooppalaiset haasteet |
| Suurten eurooppalaisten, jopa maailmanlaajuisten, haasteiden keskellä myös kaupunkipolitiikka on nousemassa EU:ssa entistä merkittävämpään rooliin. Arvion mukaan vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Euroopan asukkaista asuu kaupunkialueilla. Samaan aikaan jo nyt yli puolet kuntien päätettävistä asioista liittyvät hyvin läheisesti EU:n päätöksentekoon. Pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat linjanneet, että kaupunkipolitiikan aseman vahvistamiseksi EU:ssa kaupunkipolitiikka on nostettava korkeammalle EU:n agendalla, mutta myös kaupunkien omassa toiminnassa. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat määritelleet, että EU-asioissa tarvitaan enemmän ja järjestelmällisempää vuoropuhelua EU:n ja kaupunkien sekä valtion ja kaupunkien välillä. Pääkaupunkiseudun yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros. Kun näihin asioihin haetaan yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, on pääkaupunkien rooli keskeinen niin suunnan näyttäjänä kuin konkreettisten ratkaisujen toteuttajana. Olen lauantaina klo 12 Vuotalon kahvila Pokkarissa puhumassa näistä teemoista Eurooppa ja Helsinki – kaupunkien yhteiset haasteet -tilaisuudessa yhdessä Helsingin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Ville Jalovaaran ja Helsingin kaupunginvaltuuston sd-ryhmäpuheenjohtaja, kansanedustaja Eveliina Heinäluoman kanssa. Joten tervetuloa keskustelemaan ja kahville. |
| Ensi viikko |
| Parlamentin viikkorytmi määrittelee mepin työnkuvaa, ja ensi viikolla on vuorossa ns. vihreä viikko, eli kotimaan viikko. Näiden viikkojen ideana on, että ehdimme tapaamaan ihmisiä ja sidosryhmiä myös kotimaassa. On tärkeää, että yhteydenpito on aktiivista Brysselin lisäksi jokaisessa jäsenmaassa. Oma tuleva viikkoni on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä raha- ja talousasioiden valiokunta ECON tekee työmatkan Lontooseen. Olen ECON-valiokunnan pysyvä esittelijä finanssialan lainsäädännössä EU:n ja UK:n välillä. Siksi olen nyt matkamme johtajana ja vedän valiokuntamme delegaatiota. Tapaamme mm. Englannin pankkia, maan kansanedustajia ja ministeriöiden edustajia sekä Lontoon kaupungin johtoa. EU:n yhteistyö Iso-Britannian kanssa on hyvin tärkeää, sillä vaikka maa ei enää ole unionin jäsen, on sen merkitys koko alueemme talouskasvun kannalta erityinen. Lisäksi esimerkiksi rahanpesu tai veronkierto eivät tunne rajoja, ja laajaa ylikansallista yhteistyötä on tehtävä. Ensi viikon lopulla helmikuu kääntyy maaliskuuksi, ja tämä tarkoittaa kuun ensimmäisen sunnuntain Hakaniemen maalaismarkkinoita. Nähdään markkinoilla sunnuntaina 2.3. klo 11. Järjestän myös sunnuntaina 9.3. puolen päivän aikoihin Helsingissä Euroopan kaupunkipolitiikkaa käsittelevän brunssitilaisuuden. Mikäli teema kiinnostaa sinua, merkitse ajankohta jo kalenteriisi. Palaan tuon tilaisuuden tarkempaan ohjelmaan ja ilmoittautumiseen erillisen kutsun muodossa ensi viikolla. Vihreän viikon vuoksi uutiskirjeeni on ensi viikon tauolla, mutta palataan viestinvaihtoon taas perjantaina 7.3. Toivotan mukavaa hiihtolomaviikkoa niille, joilla sellainen on! Eero |