Strasbourgin täysistuntoviikko oli päätösasioissa normaalia kevyempi mutta sen sijaan parlamentin kantoja pohjustavien täysistuntokeskustelujen osalta sitäkin kovempi. Esimerkiksi Ukraina-tuen jatko, Yhdysvaltain uusi politiikka, puolustusyhteistyön tiivistäminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen olivat väännön aiheina.
Tässä uutiskirjeessä:
- Aurinkorannikolta puuttui aurinko
- Ukraina-tukea vahvistettava, puolustukseen panostettava
- Hallinnollisen taakan keventäminen ei saa johtaa lainsäädännön purkutalkoisiin
- Luonnonkatastrofeihin on varauduttava paremmin
- TKI-panostukset ovat paras mahdollinen investointi tulevaisuuteen
- Alkanut viikko
| Aurinkorannikolta puuttui aurinko |
| Strasbourgista siirryin torstaina suoraan Espanjaan Aurinkorannikolle tapaamaan suomalaisyhteisön jäseniä. Aurinko tosin pysytteli enimmäkseen piilossa loppuviikon aikana ja aikakin sujui sisätiloissa ihmisiä tavatessa. Aurinkorannikon suomalaisyhteisö taitaa tällä hetkellä olla isoin suomalaisten yhteisö ulkomailla. Suomalaisia arvioidaan elävän vähintäänkin osin vuotta Espanjan itärannikolla lähes 30.000. Monet ovat valinneet Aurinkorannikon talvikuukausien eläkepäivien viettopaikaksi terveyden tai leudon ilmaston vuoksi. Yhä enemmän alueelta löytyy suomalaisia, jotka ovat paikalla etätyön merkeissä. Matkan aikana tutustuin merimieskirkon ja paikallisen seurakunnan toimintaan. Kirkko ja merimieskirkko tekevät alueella erittäin arvokasta työtä ihmisten auttamisessa. Toivoa sopii, että avustustyöhön liittyvät määrärahaleikkaukset olisivat jossain vaiheessa ohitse. Vierailun aikana saatoin nähdä ikäviä esimerkkejä siitä, mitä kansaneläkkeiden leikkaus todellisuudessa merkitsee ihmisten arjelle. |
| Ukraina-tukea vahvistettava, puolustukseen panostettava |
| Viime viikon täysistunnon keskeisenä aiheena oli Ukrainan tuen vahvistaminen ja eurooppalaisen puolustuksen lujittaminen. Hyväksyimme aiheita koskevat päätöslauselmat parlamentin eurooppamyönteisen enemmistön voimin äänin 442 puolesta – 98 vastaan sekä 419 puolesta – 204 vastaan. Tuki jäi uupumaan lähinnä parlamentin äärioikeiston ja -vasemmiston osalta. On selvää, että vastaus Yhdysvaltain uuden hallinnon linjauksiin edellyttää Euroopan omien sotilaallisten suorituskykyjen vahvistamista. Hyväksymässämme päätöslauselmassa EU-komission uudesta puolustuksen valkoisesta kirjasta, peräänkuulutamme ripeitä toimia unionin puolustuksen lujittamiseksi muun muassa eurooppalaista puolustusteollisuutta tukemalla ja jäsenmaiden yhteishankintoja lisäämällä. Painotimme myös, että unionin keskinäisen avunannon lauseke on pantava täytäntöön, jotta jäsenmaiden välinen solidaarisuus toteutuisi erityisesti niitä maita kohtaan, joihin niiden maantieteellisen sijainnin myötä kohdistuu korostuneita uhkia. Omassa puheessani täysistunnolle korostin, että puolustusalan yhteistyössä on mentävä pidemmälle ja menorasitetta jaettava oikeudenmukaisesti. Nyt meillä on maita, jotka käyttävät puolustukseensa pitkälti yli kaksi prosenttia kansantuotteesta ja maita, joissa puolustukseen käytetään alle prosentti. Kun laitamme lisää rahaa puolustukseen, meidän on varmistettava, että nämä rahat tuovat turvaa myös taloudellisesti. Eurooppalainen puolustusteollisuus tarvitsee pitkälle tulevaisuuteen kohdistuvia vakaita hankintaohjelmia. EU-rahalla tulee luoda osaamista ja työpaikkoja Eurooppaan – ei valtamerten taakse. Tällä hetkellä lähes 80 prosenttia puolustushankinnoista suuntautuu unionin ulkopuolelle, ja tähän on saatava muutos. Samalla meillä on maita, jotka ovat tukeneet Ukrainaa yli prosentilla kansantuotteesta ja maita, joiden Ukraina-tuki jää prosentin kymmenesosaan. Turvallisuus on kuitenkin yhteistä ja siksi jäsenmaiden tulee jatkossa sitoutua yhteisiin minimipanostuksiin. Ukrainan tukea koskevassa päätöslauselmassa vaadimmekin, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Nato-liittolaisten olisi sitouduttava tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vuosittain vähintään 0,25 prosentilla bruttokansantuotteesta. EU on Ukrainan tärkein liittolainen, ja vaikka uutinen Yhdysvaltain ja Ukrainan tulitaukoehdotuksesta on tervetullut, eivät odotukset Venäjän toiminnasta ole korkealla. EU:n täytyy jatkossakin olla Ukrainan tärkein tukija, edistettävä turvatakuita ja varmistettava, että rauhanneuvotteluissa kuuluu sekä Ukrainan että Euroopan ääni. |
| Hallinnollisen taakan keventäminen ei saa johtaa lainsäädännön purkutalkoisiin |
| Vime maanantain täysistunnossa käsittelimme komission kaksi viikkoa sitten julkaisemaa Omnibus-lainsäädäntöpakettia. Kyseessä on monimutkainen ja mielipiteitä jakava kokonaisuus, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa yrityksiä velvoittavaa kestävyysraportointia. Sosialidemokraattien S&D-ryhmässä kannatamme järkevää ja tarkoituksenmukaista yksinkertaistamista. Emme kuitenkaan tue lyhytnäköistä sääntelyn purkamista, etenkin jos sen taustalla on poliittisia motiiveja. Valitettavasti suuri osa Omnibus-paketin sisällöstä vaikuttaa juuri tällaiselta. Esimerkiksi lapsityövoimaa ja metsäkatoa rajoittavan sääntelyn poistamista ei voi perustella lainsäädännön yksinkertaistamisella. Kyse on arvovalinnasta. Huolestuttavaa on myös, että jatkossa yritysten huolellisuusvelvoite kattaisi vain suorat tavarantoimittajat. Tämä tarkoittaa sitä, että valtavat osat toimitusketjuja jäisivät valvonnan ulkopuolelle, vaikka vakavimmat riskit ihmisoikeuksille ja ympäristölle esiintyvät juuri hankintaketjun alkupäässä. Omnibus ei selvästikään ole pelkkää sääntelyn yksinkertaistamista, vaan myös sen purkamista. Monet yritykset ovat myös jo aloittaneet kestävyysraportoinnin ja näin edistäneet vastuullista liiketoimintaa. Haluamme S&D-ryhmässä toimia rakentavasti parhaiden ratkaisujen saavuttamiseksi. Omnibus-paketin osalta keskustelu näyttää kuitenkin vaikealta, sillä keskustaoikeiston EPP hakee tukea tavoitteilleen äärioikeistosta. Tulevista kuukausista onkin odotettavissa kiireisiä ja haastavia. |
| Luonnonkatastrofeihin on varauduttava paremmin |
| Torstaina pidin keynote-puheenvuoron Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) konferenssissa. Aiheena oli luonnonkatastrofivakuutukset ja se, miten katastrofien jälkeistä taloudellista turvaa voidaan parantaa. Luonnonkatastrofit aiheuttivat Euroopan talousalueella yli 900 miljardin euron välittömät taloudelliset tappiot vuosina 1980-2023, ja yli 18 prosenttia tappioista 43 vuoden aikana tapahtui kolmen viime vuoden aikana. Nämä luvut ovat huolestuttavia. Vaikka vakuutukset voivat lieventää katastrofien taloudellisia vaikutuksia, tällä hetkellä EU:ssa vakuutetaan keskimäärin vain noin neljännes luonnonkatastrofien aiheuttamista tappioista. Joissakin jäsenvaltioissa luku on alle viisi prosenttia. Tämä osoittaa selkeän suojavajeen. On tärkeää muistaa myös luonnonkatastrofien aiheuttama kärsimys ja henkiuhrit. Vuosina 1980-2020 lähes 50 miljoonaa ihmistä Euroopassa joutui luonnonkatastrofien uhriksi. On selvää, että vakuutusturvaa on tehostettava emmekä voi jättää ketään pulaan. EU:lla on mahdollisuus nousta avainrooliin luonnonkatastrofien ennakointia tukevien välineiden kehittämisessä. Tämän mahdollistamiseksi nyt olisi kuitenkin tärkeää kerätä tärkeää dataa jäsenvaltioiden tasolla. Vakuutuksilla on ehdottoman tärkeä rooli suojavajeen poistamisessa. Ne eivät kuitenkaan voi korvata poliittista päätöksentekoa ilmastonmuutoksen torjunnassa, aluesuunnittelussa tai lainsäädännön valmistelussa. Vakuutusten rooli tulisi olla täydentävä, ei korvaava. |
| TKI-panostukset ovat paras mahdollinen investointi tulevaisuuteen |
| Hyväksyimme viime viikon täysistunnossa ITRE-valiokunnan valmisteleman mietinnön Horisontti Eurooppa -puiteohjelman arvioinnista. Raportti hyväksyttiin äänin 472 puolesta, 75 vastaan ja 92 tyhjää. Horisontti Eurooppa on reilun 93 miljardin euron tutkimus- ja kehityksen rahoitusohjelma, jonka kautta EU rahoittaa huippututkimusta ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, sekä yritysten tuotekehitystä ja innovaatioiden skaalausta. Ohjelma mahdollistaa ainutlaatuisella tavalla kansainvälisen yhteistyön ja verkostojen rakentamisen, tuoden selvää EU-lisäarvoa huippututkimukseen. Peräänkuulutamme mietinnössä erillistä ja huomattavasti suurempaa tutkimuspuiteohjelmaa tulevalla rahoituskaudella. EU:n varojen käyttäminen tieteeseen, tutkimukseen ja innovointiin on parlamentin enemmistön mukaan paras mahdollinen investointi EU:n tulevaisuuteen ja kilpailukyvyn lisäämiseen sekä yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ilman lisäinvestointeja kansallisella ja EU-tasolla, EU:n ei ole mahdollista kuroa umpeen kasvavaa innovaatiokuilua. Esimerkiksi vuonna 2022 EU investoi tutkimukseen ja kehitykseen 2,24 prosenttia BKT:staan verrattuna Yhdysvaltain 3,5 prosenttiin. Rahoituksen kasvattamisen lisäksi parlamentti toivoo myös yksinkertaisempia prosesseja ja kevyempää hallinnollista taakkaa osallistujille. Parlamentti ei kuitenkaan päätynyt suosittamaan suuria muutoksia ohjelman eri painopisteiden (perustutkimus, yhteiskunnan haasteiden ratkaiseminen, läpimurtoteknologioiden kehittäminen) rahoitusosuuksiin, vaikka mietinnön pääneuvottelija Christian Ehler, EPP, niin aluksi esitti. Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat onnistuneet verrattain hyvin Horisontti-rahoituksen saamisessa. Business Finlandin tilastojen mukaan suomalaisille osallistujille on myönnetty yli 1 miljardi euroa eli noin 2,8% ohjelmasta jaetusta rahoituksesta. Osuus on selvästi suurempi kuin Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin, joka vuonna 2023 oli 1,72 %. |
| Alkanut viikko |
| Tällä viikolla on luvassa valiokuntaviikko Brysselissä. Kaikki valiokuntani ovat koolla ja edessä on useita tärkeitä määräaikoja. Esimerkiksi ITRE-valiokunnassa työstetään vastuullani olevaa bioteknologian ja biovalmistuksen mietintöä. Valiokuntien lisäksi tapaan tällä viikolla monia edunvalvojia. Viikonloppuna suuntaan Keski-Suomeen, kun piipahdan sunnuntaina Jämsässä ja Jyväskylässä. Jämsässä tavataan klo 11 Keskuskadulla ja Jyväskylässä klo 13 Aalto-salissa Hyvinvointivaltio vai markkinavaltio –tilaisuudessa. Pidetään yhteyttä. Eero |