Täysistuntoviikko sujui tällä kertaa ilman suurta dramatiikkaa. Paljon tärkeitä äänestyksiä, yhden äänen enemmistöllä syntyneitä kantoja ja olipa yksi äänestys, jossa äänestys meni tasan. Suomessa jatkuu kova keskustelu ydinaseiden sallimisesta ja tämän keskustelun lopputulosta odotetaan kevään tai kesän aikana.
Tässä kirjeessä:
- Täysistunnossa tärkeitä päätöksiä
- Nimityksiä finanssisektorin keskeisiin tehtäviin
- Unionin varojenkäyttöön tarvitaan tarkkuutta
- Alkanut viikko
Täysistunnossa tärkeitä päätöksiä
Euroopan parlamentin täysistunnossa käsiteltiin viime viikolla useita tärkeitä aiheita EU:n laajentumisesta sosiaalisiin kysymyksiin ja digitaalisen talouden sääntelyyn.
Parlamentti korosti laajentumista koskevassa linjauksessaan, että EU-jäsenyyspolun tulee pysyä ansioihin perustuvana. Hakijamaiden on jatkossakin täytettävä keskeiset jäsenyyskriteerit, kuten oikeusvaltion vahvistaminen, korruption torjunta ja demokraattisten instituutioiden toimivuus.
Otimme kantaa myös tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhteeseen. Parlamentti painotti, että generatiivisen tekoälyn kehittämisessä on varmistettava luovien alojen tekijöiden oikeudet. Taiteilijoiden ja journalistien työtä ei tule käyttää tekoälymallien kouluttamiseen ilman lupaa tai asianmukaista korvausta.
Hyväksyimme myös mietinnön naisvaltaisten alojen palkka- ja eläkekuilun kaventamisesta. Hoiva-, kasvatus- ja palvelualojen työ on monissa maissa edelleen alipalkattua työn vaativuuteen nähden, ja mietinnössä korostetaan palkka-avoimuuden sekä työn vaativuuden oikeudenmukaisen arvioinnin merkitystä.
Äänestämämme matkapakettidirektiivin uudistus vahvistaa matkustajien oikeuksia ja selkeyttää erityisesti kriisitilanteiden palautuskäytäntöjä, joista koronapandemia ja suuret konkurssit ovat erimerkkejä. Jatkossa matkustajalla on aiempaa selkeämpi oikeus rahalliseen palautukseen palveluntarjoajan etukupongin sijaan, mikä vahvistaa kuluttajansuojaa sekä luottamusta matkailumarkkinoihin.
Lisäksi täysistunnossa hyväksyttiin raportti asuntokriisistä. Raportissa painotetaan vuokralaisten oikeuksien vahvistamista, lyhytaikaisen vuokrauksen parempaa sääntelyä sekä toimia kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi.
Täysistunnossa huomioitiin myös Suomen presidentti Sauli Niinistö, joka kutsuttiin Euroopan ansioritarikunnan kunniajäseneksi.
Nimityksiä finanssisektorin keskeisiin tehtäviin
Täysistunto hyväksyi tällä viikolla kaksi finanssialan avainnimitystä, joista erityisesti Euroopan keskuspankin (EKP) varapääjohtajan valinta herätti runsaasti keskustelua. Tehtävään nimitettiin Kroatian keskuspankin pääjohtaja Boris Vujčić, mutta itse hakuprosessi oli vähintäänkin erikoinen. Parlamentin poliittisten ryhmien koordinaattorit suosittelivat ministerineuvostolle kolmea vahvinta ehdokasta, joiden joukossa oli myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Jäsenmaiden valtiovarainministerit päättivät kuitenkin sivuuttaa parlamentin näkemyksen ja valitsivat listan ulkopuolelta Vujčićin.
Vaikka hakuprosessi jätti paljon kysymyksiä avoimeksi menettelytapojen asianmukaisuudesta, Vujčić teki talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa vaikutuksen. Hän seuraa tehtävässä Espanjan Luis de Guindosia, ja on selvää, että nyt koetut vaiheet heijastuvat myös keskusteluun EKP:n seuraavasta pääjohtajasta. Täysistunto vahvisti viikolla myös François-Louis Michaud’n nimityksen Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) uudeksi puheenjohtajaksi.
Lisäksi parlamentti antoi hyväksyntänsä saksalaisen Andrés Ritterin valinnalle Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) pääsyyttäjäksi. Viraston rooli EU:n budjettiin kohdistuvien rikosten, kuten korruption ja rahanpesun, tutkinnassa on kasvanut valtavaksi. Vuoden 2025 loppuun mennessä virastolla oli käynnissä yli 3600 tutkintaa, joiden arvioitu vahinkosumma nousi yli 67 miljardiin euroon.
Viikon päätteeksi kävimme toisen poliittisen varjoneuvottelukokouksen arvopaperistamista koskevasta lainsäädännöstä. Keskeinen kysymys valvonnan järjestämisestä on edelleen ratkaisematta. Vaikka laaja enemmistö kannattaa keskitettyä EU-tason valvontaa, on yhä epäselvää, tulisiko päävastuun kuulua pankkiviranomainen EBA:lle vai arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA:lle.
Unionin varojenkäyttöön tarvitaan tarkkuutta
Jatkoimme viime viikolla neuvotteluja komission vuoden 2024 vastuuvapaudesta. Varsinaisen EU-budjetin ohella komissio vastaa myös koronapandemian aikana luodun elpymisvälineen toimeenpanosta, ja juuri elpymisväline on osoittautunut unionin rahankäytön kenties ongelmallisimmaksi kokonaisuudeksi.
Vuoden 2024 lopussa Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) oli käsiteltävänään 307 elpymisvälineeseen liittyvää tapausta. Niihin liittyvien vahinkojen arvioidaan olevan 2,8 miljardia euroa, mikä vastaa noin kolmannesta kaikista EU-menoihin kohdistuvista havaituista petoksista. Samalla paine tukien lunastamiseen kasvaa. Jäsenmailla on enää elokuun loppuun asti aikaa toteuttaa hankkeensa, ennen kuin välineestä jäljellä olevat tuet – lähes kolmannes kaikista tuista – raukeavat. Suurten summien käyttäminen tiukan aikapaineen alla lisää kuitenkin riskiä siitä, ettei varojen käyttöä pystytä valvomaan riittävän tehokkaasti.
Huolta on herättänyt myös elpymisvarojen heikko läpinäkyvyys ja jäljitettävyys. Jäsenmaiden tulisi julkaista sadan suurimman tuensaajan nimet, mutta käytännössä listat koostuvat pääosin ministeriöistä ja muista julkisista toimijoista. Jos emme tiedä, minne rahat lopulta päätyvät, on mahdotonta arvioida, mitä tuilla on todellisuudessa saatu aikaan. Parlamentti on toistuvasti vaatinut jäsenmaita noudattamaan velvoitteitaan ja kehottanut komissiota puuttumaan tilanteeseen. Komission toimimattomuuden vuoksi keskustellaan nyt siitä, tarvitaanko järeämpiä toimia avoimuuden varmistamiseksi.
Myös elpymisvälineen toimeenpano on ollut huomattavasti hitaampaa kuin alun perin arvioitiin. Viisi vuotta elvytyspäätöksen jälkeen yli puolet rahoista oli edelleen käyttämättä. Olen siksi esittänyt, että komission tulee toteuttaa makrotaloudellinen arvio elpymisvälineen tukien oikeasuhtaisuudesta ja oikea-aikaisuudesta. Arvion tulisi tarkastella erityisesti sitä, missä määrin tuki on ollut oikeasuhtaista ja oikea-aikaista suhteessa välineen tavoitteeseen, eli koronakriisistä toipumiseen.
Poliittisten ryhmien väliset neuvottelut jatkuvat huomenna. Valiokuntaäänestys mietinnöstä on määrä käydä jo ensi viikolla, joten tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen huomenna.
Alkanut viikko
Tämä viikko on parlamentin työjärjestyksessä valiokuntien kokousviikko. Oma työni keskittyy erityisesti raha- ja talousvaliokunnan kokouksiin sekä käynnissä olevaan arvopaperistamissääntelyyn. Myös komission vastuuvapautta koskevat neuvottelut jatkuvat. Samalla minulla on vastuullani olevan eurooppalaisen yrityslompakon raporttiluonnoksen määräaika, eli lainsäädäntötekemistä riittää.
Ilokseni saan tällä viikolla Brysseliin suomalaisia vieraita, sillä SDP:n piirijohtajat tulevat perehtymään ajankohtaisiin EU-aiheisiin. Jokainen suomalainen europarlamentaarikko saa tuoda vuosittain muutaman vierasryhmän tutustumaan parlamentin toimintaan, ja pidän tätä erittäin tärkeänä. EU:n toimintaa kun ymmärtää parhaiten tulemalla paikan päälle.
Pysytään kuulolla.
Eero