Mennyt viikko oli parlamentin viikkokalenterin mukaisesti ns. valiokuntaviikko. Kaikki kolme valiokuntaani olivatkin koolla tärkeiden aiheiden merkeissä. Alkuviikosta kokoontui myös EU:n ja Iso-Britannian parlamentaarinen kumppanuuskokous.
Viikkoon mahtui myös EU:n huippukokous Brysselissä, jossa valtionpäämiehet hakivat yhteistä linjaa erityisesti Ukrainan tukemiseen ja EU:n puolustuksen kehittämiseen. Ukrainan tuesta ja pakotteista saatiin yhteisymmärrys 26 valtion kesken; jälleen kerran Unkari jäi yksimielisyyden ulkopuolelle.
Kuten tarkkaavainen lukija on huomannut, uutiskirje tulee nyt toista kertaa näin maanantaina ja viikon aluksi. Haemme ajankohdan muutoksella parempaa rytmitystä kirjeen tekemiseen ja lähettämiseen. Kokeilu kestää tällä tietoa ainakin heinäkuulle. Sen jälkeen päätetään kumpi tapa – ennen vai jälkeen viikonlopun – on parempi. Palautetta saa kertoa myös vaikkapa vastaamalla tähän tai myöhempiin uutiskirjeisiin.
Tässä kirjeessä:
- Puolustus viikon tärkein teema
- Petostentorjuntaa tehostetaan
- Piensijoittajat ansaitsevat parempaa
- EU ja Iso-Britannia tiiviissä yhteistyössä
- Energiahuoltovarmuudessa mentävä eteenpäin
- EU:n säästö- ja investointiunioni
- Viikonloppuna vierailin Keski-Suomessa
- Alkanut viikko
Puolustus viikon tärkein teema
Keskiviikkona Euroopan komissio julkaisi puolustuksen valkoisen kirjan, eli hahmotelmansa eurooppalaisen puolustuksen lujittamiseksi. Muuttuneen turvallisuusympäristön myötä komission tavoitteena on vahva ja uskottava eurooppalainen puolustus vuoteen 2030 mennessä. Sitä rakennetaan muun muassa rahoitusta, yhteishankintoja ja eurooppalaista tuotantoa lisäämällä. Samalla komissio täydensi pari viikkoa sitten esittämäänsä ReArm Europe -suunnitelmaa avaamalla mahdollisuuksia puolustusrahoituksen lisäämiseksi, sekä julkaisemalla lakiesityksen uudeksi 150 miljardin euron SAFE-rahoitusvälineeksi. Esitykset ovat tarvittavia, mutta kuitenkin vasta alkua. Sekä unionissa että sen jäsenmaissa tarvitaan kipeästi vielä lisää toimia kokonaisturvallisuutemme edistämiseksi, niin rahoituksen, yhteistyön kuin mielenmaisemankin päivittämiseksi.
Omalla työpöydälläni on kuluneella viikolla ollut vahvasti Euroopan puolustusteollisuusohjelma (EDIP), eli komission viime vuonna esittämä 1,5 miljardin euron suuruinen ja vuoden 2027 loppuun asti voimassa oleva rahasto. Vastaan ohjelmasta budjetin valvontavaliokunnan pääneuvottelijana ja jätin komission esitykseen eilen omat muutosehdotukseni. Kun ohjelman koko ja voimassaolo on rajallinen, on rahoitettavia hankkeita priorisoitava, ja esitin, että tässä keskeisenä kriteerinä olisi oltava niiden kyky vastata nykyiseen eurooppalaiseen uhkaympäristöön, jossa suurimpana uhkana on Venäjä. Lisäksi painotin, että ohjelma tulisi toteuttaa avoimen ja reilun kilpailun periaatteiden mukaisesti, jotta aidosti kilpailukykyisimmät hankkeet palkitaan ja myös pienemmät toimijat pääsevät toimitusketjuihin mukaan. Tärkeää on myös, että rajalliset resurssit käytetään sellaisiin hankkeisiin, jotka rahoitusta aidosti tarvitsevat, eikä sellaisten projektien tukemiseen, jotka etenisivät EU:n tukea ilmankin.
Tavoitteena on, että parlamentin kannasta puolustusteollisuusohjelmaan äänestetään toukokuun täysistunnossa, jonka jälkeen vuorossa on neuvottelut jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa yhteisen näkemyksen ja lopullisen lakitekstin aikaansaamiseksi.
Petostentorjuntaa tehostetaan
Tiistaina hyväksyimme budjetin valvontavaliokunnassa mietinnön petostentorjunnan tehostamiseksi. Toimin mietinnössä sosialidemokraattien neuvottelijana. Mietintö hyväksyttiin poliittisten ryhmien laajalla enemmistöllä. Tekstiä tukematta jättivät ainoastaan parlamentin äärioikeistolaiset ryhmät. Mietintö on valiokunnan vuosittain valmistelema ja annoimme siinä tuttuun tapaan myös tänä vuonna oman arviomme eurooppalaisen petostentorjunnan työn tilasta ja suosituksia sen lujittamiseksi vastaisuudessa.
Esityksestäni lopullisessa tekstissä on annettu aiempaa suurempi painoarvo ennaltaehkäisyn tärkeydelle, jottei petoksia tai sääntöjenvastaisuuksia pääsisi ylipäänsä syntymään. Myös esitykseni oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen pohjautuvan ehdollisuuden, Venäjän vastaisten pakotteiden täytäntöönpanon ja digitalisaation vahvistamiseksi saivat kollegoilta vahvan tuen. Painotimme lisäksi, ettei korona-ajan elpymisvälinettä voida kopioida tulevissa rahoitusvälineissä. Heikkouksista elpymisvälineen valvonnan, avoimuuden ja petostentorjunnan osalta tulee sen sijaan ottaa opiksi tulevissa rahoitusvälineissä EU-varojen vastuullisen käytön turvaamiseksi.
Piensijoittajat ansaitsevat parempaa
Aloitimme tiistaina EU-neuvottelut parlamentin, komission ja neuvoston välillä unionin vähittäissijoittajastrategiasta. Tavoitteena on helpottaa tavallisten kansalaisten sijoittamista osakkeisiin, rahastoihin, joukkovelkakirjoihin ja muihin sijoitustuotteisiin.
Jaamme sosialidemokraaattien S&D-ryhmässä näkemyksen, ettei parlamentin nykyinen kanta puutu riittävästi vähittäissijoittamisen perimmäisiin ongelmiin. Se ei esimerkiksi käsittele riittävästi välittäjien ja palveluntarjoajien perimiä korkeita palkkioita ja piilokuluja, jotka tekevät sijoittamisesta yksityishenkilöille liian kallista ja vaikeaselkoista.
Poikkeuksellista on, että rahoituspalveluja koskeva esitys hyväksyttiin viime vuonna äärioikeiston tuella, kun keskustaoikeistolainen EPP ei halunnut tehdä kompromissia sosialidemokraattien kanssa.
Nyt alkavien neuvotteluiden keskiössä on uuden oikeistovetoisen komission ajamat toimet sääntelyn muuttamiseksi. Sääntelyn yksinkertaistamista tarvitaan, mutta rahoitusalan sääntelyn radikaalia purkua täytyy varoa, sillä toimiva pääomamarkkinaunioni tarvitsee myös säännöt – niin kuluttajien kuin talouden vakaudenkin turvaksi. Komissio valmistelee nyt lisäselvityksiä, joiden pohjalta neuvotteluja jatketaan kevään aikana.
EU ja Iso-Britannia tiiviissä yhteistyössä
EU:n ja Iso-Britannian parlamentaarisen kumppanuuskokouksen viides kokous kokoontui maanantaina ja tiistaina Brysselissä. Kumppanuuskokous perustettiin uuden kauppa- ja yhteistyösopimuksen tultua voimaan tammikuussa 2021 ja se toimii foorumina, jossa parlamentit voivat vaihtaa näkemyksiä EU:n ja Iso-Britannian suhteista. Yhteistyön merkitys korostuu juuri nyt. Keskustelimme EU:n ja Britannian suhteista sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. Aiheina olivat yhteistyön kehittäminen, EU:n ja Iso-Britannian ulkopolitiikka ja turvallisuusyhteistyö Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja kasvavan geopoliittisen epävarmuuden valossa, sekä kauppasuhteet ja nuorten mahdollisuudet Englannin kanaalin molemmin puolin. Kokouksen päätteeksi hyväksyimme omat suosituksemme yhteistyön lujittamiseksi, joissa korostuneeseen rooliin nousi syvempi yhteistyö eurooppalaisen turvallisuuden ja Ukrainan tuen vahvistamiseksi.
EU:n ja Iso-Britannian vuoropuhelu on tiiviisti käynnissä myös raha- ja talousvaliokunnan puolella. Keskustelin rahoituspalveluista vastaavan ministeri Emma Reynoldsin kanssa sääntelystä, ja on selvää, että meitä molempia koskettavat samat taloudelliset haasteet. Brexitistä huolimatta jaamme edelleen yhteisen tavoitteen luoda sääntelyä, joka suojaa sijoittajia ja rahoitusvakautta, mutta on samalla selkeää ja talouskasvua tukevaa.
Kuulimme menneellä viikolla myös asiantuntijoita pankkisektorin ulkopuolisista riskeistä. Yksi keskeisimmistä huolenaiheista on tällä hetkellä kryptovaluutat. Erityisesti nyt, kun Yhdysvaltain uusi hallinto on muuttanut suhtautumistaan kryptovaluuttoihin myönteisemmäksi, ja suunnittelee jopa valtion oman Bitcoin-reservin perustamista. Asiantuntijoiden viesti on selkeä. EU tarvitsee päivitetyn MiCA 2 -sääntelypaketin (Markets in Crypto Assets), jolla päivitetään kryptovaroja koskevaa sääntelyä sekä vahvistetaan koko rahoitusjärjestelmän vakautta. Vastasin viime kaudella MiCA-lainsäädännön neuvottelemisesta ja sitä työtä olisi nyt tärkeää jatkaa muuttuneessa maailmantilanteessa.
Energiahuoltovarmuudessa mentävä eteenpäin
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE:ssa käsiteltiin tällä viikolla puolalaisen Beata Szydłon (ECR) valmistelemaa mietintöluonnosta energian huoltovarmuudesta EU:ssa. Mietintö on erittäin tärkeä ja ajankohtainen nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.
EU-perussopimuksien mukaan kukin jäsenvaltio saa valita oman energiatuotantopalettinsa. Esimerkiksi Suomessa on käytössä viisi ydinreaktoria, ja meillä tuotetusta sähköstä noin 40% tuotetaan ydinenergialla. Saksa taas päätti sulkea omat ydinvoimalansa ja korvata ne tuontisähköllä, sekä rakentamalla lisää uusiutuvaa energiaa. Ennenaikainen ja nopea luopuminen ydinvoimasta pahensi Saksan riippuvuutta venäläisestä halvasta maakaasusta.
Szydłon valmisteleman raporttiluonnoksen kolme painopistettä ovat energianhuoltovarmuuden korostaminen osana kokonaisturvallisuutta, mahdollisimman nopea irtaantuminen Venäjän energiatoimituksista kuten kaasusta, öljystä ja ydinteknologiasta, sekä energian saatavuuden varmistaminen kaikissa jäsenmaissa.
Geopoliittinen tilanne vaatii päivittämään käsityksemme energiaturvallisuudesta. Energiajärjestelmien häiriönsietokyky laajasti ymmärrettynä on nyt strateginen välttämättömyys. Eurooppalaisen energiainfrastruktuurin kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä uusia turvallisuusuhkia, kuten kyberuhkia, täytyy varmistaa. Energiasektoria tulee myös kannustaa oikea-aikaisiin investointeihin vähähiiliseen tuotantoon ja kriisinkestävään infrastruktuuriin niin, että kuluttajien energialaskut säilyvät kohtuullisina.
Ehdotin useampaa tarkistusta mietintöluonnokseen. Kaikkien jäsenmaiden tulisi varmistaa energiaomavaraisuus ja riittävä kotimainen energiantuotanto, sekä järjestelmän riittävät joustomekanismit tasapainottamaan lisääntyvää uusiutuvan energian tuotantoa. Riippuvuuksia Venäjän fossiilienergiasta ei tule korvata uusilla riippuvuuksilla muista maista, joiden toimintaan emme voi vaikuttaa. EU:n ja jäsenmaiden täytyy lisäksi varmistaa infrastruktuurin, kuten kaapeleiden varaosien toimitusvarmuus ja korjauskapasiteetti, jotta olemme paremmin varautuneet esimerkiksi Itämerellä koettuihin toistuviin sabotaasi-iskuihin.
Mietinnön ja tarkistusten käsittely ITRE:ssa jatkuu tulevien viikkojen aikana, lopullisesta mietinnöstä äänestetään valiokunnassa kesäkuun alussa.
EU:n säästö- ja investointiunioni
Komissio julkaisi keskiviikkona strategian EU:n säästö- ja investointiunionin edistämiseksi. Siinä esitellään tulevien kuukausien aloitteet Euroopan pääomamarkkinoiden vahvistamiseksi. On hienoa nähdä, että komissio on sitoutunut tämän tärkeän hankkeen onnistumiseen. Se on välttämätöntä Euroopan tuottavuuden vahvistamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Talouskomissaari Maria Luís Albuquerque nosti osuvasti, että EU-kansalaisten etu on asetettava etusijalle. Tarvitsemme nyt nopeaa ja päättäväistä toimintaa, jotta voimme parantaa Euroopan markkinoiden tehokkuutta, purkaa kansallisia esteitä ja puuttua vahvoihin eturyhmäintresseihin. Tämä vaatii yhteispeliä niin EU-kansalaisilta, parlamentilta, jäsenmailta, komissiolta kuin finanssialan toimijoiltakin.
Viikonloppuna vierailin Keski-Suomessa
Vierailin sunnuntaina Keski-Suomessa. Oli mukava piipahtaa Jämsässä tapaamassa uusia ja vanhoja tuttuja ennen Jyväskylän Talvi -tapahtuman paneelikeskustelua. Maailmalla tapahtuu nyt paljon, mutta turvallisuuden lisäksi monella on mielessä aivan tavalliset arjen asiat. Tässäkin taloustilanteessa on mahdollista tehdä oikeudenmukaisempia päätöksiä. Jyväskylän Talven iltapäiväkeskustelussa nuoret tutkijat haastoivat talouspolitiikan tuttuja totuuksia mielenkiintoisella tavalla. Kiitos hyvistä keskusteluista ja kohtaamisista.
Alkanut viikko
Tämä viikko on poliittisten ryhmien kokousviikko. Sen aikana parlamentin poliittiset ryhmät keskustelevat kannoistaan seuraavan viikon täysistunnon aiheisiin. Lisäksi useaan vastuullani olevaan mietintöön on muutosesitysten määräaika. Kalenterissa on myös kymmenkunta erilaista edunvalvojien tapaamista. Yritän tavata vastuullani olevien teemojen osalta mahdollisimman monia edunvalvojia, sillä jokaisen päättäjän tulee tehdä mahdollisimman hyvin informoituja päätöksiä. Tulevana viikonloppuna tiedossa on useampi pysähdys kansalaistapaamisten merkeissä, niistä tarkemmin somessa ensi viikolla.
Pysytään kuulolla.
Eero