Aina ei käy niin kuin suunnitellaan.
Olen kiertänyt Mihin maailma on matkalla –kiertueeni merkeissä tapaamassa kansalaisia viime viikkoina ahkerasti eri puolella Suomea. Joukossa on ollut myös useita ulkoilmatilaisuuksia vaihtelevissa keleissä.
Ehkä tämän seurauksena sain viime viikonvaihteessa palkkioksi ankaran flunssan, joka pitää minut sängyssä ja esti osallistumisen Euroopan parlamentin täysistuntoon Strasbourgissa. Lääkärin määräämä pakkolepo ja puhekielto esti tällä kertaa osallistumisen moneen tärkeään äänestykseen. Mutta minkäs teet. Loppuviikosta olo on jo hiukan parantunut, mutta ääni ei kulje vieläkään.
Jos olisin Strasbourgiin päässyt, olisin tänään rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä äänestänyt vastaan. Ratkaisussa ei jää jäsenmaille tarpeellista liikkumatilaa hakea parhaiten toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja.
Tässä viikkokirjeessä:
- Energiatehokkuusdirektiiviä on korjattava
- Pettymys myös sähkömarkkinoiden kehittämisessä
- Miten tilanteet kehittyvät?
- Kansalaisten tapaamiset peruuntuivat tältä viikonvaihteelta
- Tiistaina takaisin töihin
Energiatehokkuusdirektiiviä on korjattava
Viikon yksi tärkeimmistä äänestyksistä koski siis parlamentin neuvottelukantaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Mietinnön puolesta äänesti 343, vastaan äänesti 216 ja tyhjää äänesti 78 parlamentaarikkoa. Sen tiedän, että tyytymättömyys esitykseen on huomattavasti näitä lukuja suurempaa.
Valitettavasti parlamentin kanta ei juurikaan muuttunut teollisuusvaliokunnan esityksestä, vaan lopulliseen mietintöön jäi Suomen kannalta monia hankalia kirjauksia. Parlamentin ehdottama etenemistapa määrittäisi energiatehokkuusluokat EU-tasolla kansallisen luokituksen sijaan. Se taas velvoittaisi Suomen Kiinteistöliiton arvion mukaan yli kahta miljoonaa suomalaista tekemään energiaremontteja tiukassa aikataulussa noin kymmenessä vuodessa. Älytön malli, jota en kannata.
Energiaremontteja ei ole kustannustehokasta toteuttaa yksittäisinä hankkeina, vaan asuinrakennusten muiden tarvittavien korjausten yhteydessä. Oma kantani on koko ajan ollut, että komission tavoitteet uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta ja päästöttömän energian käytöstä ovat sinällään tarpeellisia, mutta toteutustapa on terveisissä. Pidän epäonnistuneena ajatusta päättää olemassa olevien rakennusten energiatehokkuustasoista ja korjausaikatauluista EU-päätöksin.
Mielestäni rakennusten energiatehokkuutta tulee myös Suomessa nostaa. Sehän tuo viimekädessä säästöjä lämmityskuluissa asukkaille ja vähennystä ilmastopäästöissä. Parannukset tulee ajoittaa oikein niin, että ne tehdään muiden remonttien yhteydessä, jolloin rakennuksen elinkaari ja remonttien kustannustehokkuus tulee otettua huomioon.
Jäsenvaltioilla on oltava rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa riittävästi liikkumavaraa, jotta esimerkiksi erilaiset ilmasto-olosuhteet, energiajärjestelmät ja rakennuskannat voidaan huomioida.
Asian tähänastisessa käsittelyssä komission alkuperäisestä vuoden 2021 ehdotuksesta nykypäivään on saatu aikaan paljon parannuksia sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden työn tuloksena. Mutta ei vielä todellakaan riittävästi. Seuraavaksi asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa, jossa toivottavasti kustannustehottomat pakkoremontit saadaan karsittua lopullisesta direktiivistä pois. Eli paljon on vielä tehtävä, ja tehtävissä, tämän direktiivin saattamiseksi kohdalleen.
Pettymys myös sähkömarkkinoiden kehittämisessä
Tällä viikolla komissio julkaisi useamman energiasiirtymään sekä EU:n kilpailukykyyn vaikuttavan aloitteen. Komission ehdotus sähkömarkkinoiden kehittämiseksi on aikamoinen pettymys. Korkeat sähkön hinnat eivät ole poistuneet ja markkinahinnoittelun ongelmat ovat edelleen olemassa. Energiakomissaari Kadri Simsonin rohkeus on pahasti pettänyt.
Nyt täytyy katsoa, miten parlamentissa voidaan luoda painetta isompaan reformiin kohtuuhintaisen sähkön saannin turvaamiseksi kuluttajille. Parlamentin käsittelyssä on pyrittävä varmistamaan, että maakaasulle saadaan lisää kilpailua muun muassa puhtaan energian tuotannolla, varastoinnilla ja niin sanotulla kysyntäjoustolla. On myös varmistettava, että edullisimmin tuotettavan energian alemmat kustannukset näkyvät kansalaisten sähkölaskuissa.
Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan tai käytön hetkellistä muuttamista tehotasapainon hallinnan tarpeisiin. Kantaverkkoyhtiö Fingrid toteaa, että kysyntäjouston toteuttaminen edellyttää yrityksiltä investointeja, mutta pitkällä aikavälillä se todennäköisesti tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon.
Komission ehdotuksessa esitetään myös, että energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi jäsenvaltioiden tulee nimetä toimituksista viime kädessä vastaavat toimittajat, jotta yksikään kuluttaja ei jää ilman sähköä. Uudistuksessa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus ulottaa säännellyt vähittäishinnat koskemaan kotitalouksia ja pk-yrityksiä kriisitilanteessa. Ehdotuksessa asetetaan myös uusia velvollisuuksia helpottaa uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon ja parantaa tuotannon ennustettavuutta.
Komissio julkaisi myös nettonollateollisuutta koskevan säädösehdotuksen, jonka sisällöstä komissaarit väänsivät aivan loppumetreille asti, sekä kriittisiä raaka-aineita koskeva säädöksen. Kriittiset raaka-aineet ovat välttämättömiä monilla strategisilla aloilla, kuten teollisuuden, digitaaliteollisuuden sekä puolustuksen aloilla. EU on monen kriittisen raaka-aineen kohdalla huolestuttavan riippuvainen Kiinasta ja näitä riippuvuuksia komissio haluaa vähentää.
Parlamentin täysistunnossa hyväksyttiin tällä viikolla myös suurella enemmistöllä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan asetuksen neuvottelutulos. LULUCF-nimellä kulkevan asetuksen tavoitteena on parantaa luonnon hiilinieluja, jotta EU:sta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta. Suomen tavoite on EU-maiden 8. suurin, 17,8 Mt vuonna 2030. Seuraavaksi lopullinen asetus on hyväksyttävä vielä virallisesti neuvostossa, jonka jälkeen asetus tulee voimaan.
Miten tilanteet kehittyvät?
Tämä viikko on ollut monella tapaa merkittävä myös Euroopan parlamentin ulkopuolella. Yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bankin kaatuminen viime viikolla on aiheuttanut jonkinlaisen ketjureaktion, kun myös muun muassa sveitsiläispankki Credit Suisse on ongelmissa. Nyt testataan, toimiiko eurooppalainen pankkilainsäädäntö toivotulla tavalla. Onneksi vuoden 2008 jälkeen rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjä kaikkialla maailmassa kiristettiin; nyt pankkien vakavaraisuus ja läpinäkyvyyskin on paremmalla tolalla.
Myös Suomen ja Ruotsin Natojäsenyydessä on tällä viikolla tapahtunut vaihteeksi myönteistä liikkumista ja ainakin Suomen Nato-hakemus on etenemässä. Presidentti Sauli Niinistö vierailee tänään Turkissa ja oletettavasti saa tänään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganilta lupauksen siitä, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden vielä ennen maan 14. toukokuuta pidettäviä vaaleja. Tämä on pistänyt myös asiaa viivyttelevään Unkariin vauhtia, kun Unkarin suurlähetystöstä vahvistettiin, ettei Unkari aio olla viimeinen Nato-maa, joka ratifioi sekä Suomen että Ruotsin jäsenyyden. Mielenkiintoisia päiviä!
Kansalaisten tapaamiset peruuntuivat tältä viikonvaihteelta
Mihin maailma on matkalla –kiertueen tilaisuudet tältä viikonvaihteelta ovat nekin nyt sairausloman vuoksi jouduttu perumaan. Suunnitelmissa oli tavata kansalaisia Lahdessa, Heinolassa, Forssassa, Vihdissä, Lohjalla, Karjaalla, Tuusulassa ja Salossa. Pahoittelut kaikille teille, jotka olitte odottaneet näitä tapaamisia. Mutta niin se vaan on, että ihmisen on kuunneltava omaa kehoaan. Ja lääkärin määräyksiä.
Tiistaina takaisin töihin
Ensi viikon ohjelmaan kuuluu valiokuntakokouksia, S&D-ryhmän työvaliokunnan kokouksia, rahanpesulainsäädäntöä koskevia neuvotteluja sekä sidosryhmätapaamisia. Talousvaliokunnan esityslistalla on muun muassa rahapoliittinen keskustelu Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden kanssa sekä keskustelua amerikkalaisen Silicon Valley Bankin kaatumisesta ja sen vaikutuksista Eurooppaan.
Ensi viikon keskiviikkona 22.3. käynnistyy kotimaassa eduskuntavaalien ennakkoäänestys kestäen tiistaihin 28.3. saakka. Vaalitilanne näyttää galluppien valossa hyvin tiukalta ja valinta tulevan vaalikauden linjasta käydään tämänhetkisen tilanteen valossa perussuomalaisten johtaman sinimustan vaihtoehdon ja sosialidemokraattien johtaman hallitusvaihtoehdon välillä. Edessä on siis paitsi oman ehdokkaan äänestäminen, niin myös kannanotto siihen, mihin suuntaan Suomea halutaan seuraavalla hallituskaudella luotsata.
Ensi viikon lopulla palaan myös Mihin maailma on matkalla –kiertueen puitteissa kansalaisten pariin. Lauantaina 25. maaliskuuta aloitan tilaisuudet klo 10 aikoihin Kirkkonummelta Prisman pihalla olevalta teltalta, 12 alkaen olen tavattavissa Espoossa ostoskeskus Isossa Omenassa ja klo 13.30 alkaen niin ikään Espoossa ostoskeskus Lippulaivassa.
Pysykää terveinä!
Eero
