Strasbourgin täysistuntoviikko tuotti paljon uutta lainsäädäntöä ja myös tärkeitä kannanottoja. Itselläni viikkoa haittasi edelleen jatkuva puherajoitus, jonka takia keskityin vain välttämättömiin puhumista vaativiin tilaisuuksiin. Äänen menetys periytyy vaaleja edeltäviin ulkotilaisuuksiin ja niissä puhumiseen, joten oppia ikä kaikki! Harmittaa vietävästi, kun puherajoitteet jatkuvat ja estävät osallistumista monenlaisiin tilaisuuksiin.
Tässä uutiskirjeessä:
- Äänestyksissä puolustettiin ilmastoa
- Parlamentti haluaa yhden istuntopaikan
- Sijoittajaturvan lisääminen etenee neuvotteluihin Ruotsin kanssa
- Rahaa raja-aitoihin vai ei?
- Kuluttajasuoja kryptovaluutoissa etenee
- Tiedossa täysinäinen valiokuntaviikko
Äänestyksissä puolustettiin ilmastoa
Tämä viikko oli ilmastolle merkittävä, sillä äänestimme täysistuntoviikolla muun muassa EU:n ilmastopaketin eli niin kutsutun Fit for 55 -lakipaketin neuvottelutuloksista. Fit for 55 takaa tärkeitä päätöksiä liittyen päästöjen vähennykseen unionissa. Neuvottelutulokset hyväksyttiin suurella enemmistöllä, mikä kertoo sitoumuksesta pysäyttää ilmaston lämpeneminen.
Metsäkatoasetus hyväksyttiin sekin kolmikantaneuvotteluissa sovitun mukaisesti. Metsäkato on metsän tuhoamista niin, ettei sen tilalle kasva uutta metsää, vaan maa käytetään esimerkiksi pelloiksi tai rakentamiseen. Yritysten on jatkossa varmistettava, ettei EU:ssa myydä tuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa tai heikentäneet metsien tilaa. Erinomaisen hyviä asioita, joita itse kannatan vahvasti.
Suomen ja monen muunkin lainsäädännön vakavasti ottavan maan kannalta pulma on, että neuvottelutulos jää eräin osin tulkinnanvaraiseksi. Kukaan ei tunnu tietävän, miten asetusta pitäisi tulkita esimerkiksi maatalouden uusinvestointien kohdalla. Samoin suomalaiseen oikeusperinteeseen istuu huonosti ajatus, että asetus tulisi voimaan taannehtivasti, vuosien ajalta ennen asetuksen hyväksyntää.
Asetuksen kohteena on kuusi tuoteryhmää; soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja, puu ja kumi sekä näitä sisältävät tai näistä valmistetut tuotteet. Niitä ei saa tuoda unionin alueelle, jos niiden tuotannon takia on hävitetty metsiä ja muunnettu metsämaa maatalouskäyttöön 31. joulukuuta 2020 jälkeen.
Suomen kannalta nautakarja on iso kysymysmerkki. Jos asetusta tulkitaan tiukasti, tarkoittaisi se sitä, etteivät suomalaiset nauta- ja lypsykarjatilat saa enää laajentaa tuotantorakennuksiaan tai laitumiaan niin, että niiden tieltä kaadetaan metsää. Yksittäisillä tiloilla ehto voi olla aika kova. Maataloudessa tunnetaan oikeutettua huolta asetuksen tulkinnoista. Se oli myös syynä, etten voinut äänestää muutoin hyvän ehdotuksen puolesta. Toivonkin, että tulkinta-asioihin käydään nopeasti käsiksi ja oikeus voittaa myös suomalaisen maatalouden kohdalla.
Itselleni viikon ratkaisuissa oli näiden lisäksi merkittävää, että raportoimani rahanpesudirektiivi etenee ilman äänestystä kolmikantaneuvotteluihin. Merkittävää tällä viikolla oli myös se, että torstaina saatiin kryptovarojen markkinoita koskevaan asetukseen parlamentin lopullinen sinetti. Uusi lainsäädäntö tarvitsee vielä neuvoston lopullisen hyväksynnän, jonka jälkeen asetus astuu voimaan. Tuloksekas viikko, eteenpäin mennään.
Parlamentti haluaa yhden istuntopaikan
Loppuviikosta täysistunto äänesti myös parlamentin ennakkoarviosta sen omiksi tuloiksi ja menoiksi vuodelle 2024. Budjetikseen parlamentti esittää 2,38 miljardia euroa, joka tarkoittaa 6.07 prosentin korotusta verrattuna tämän vuoden budjettiin. Korotuspainetta tulee lähinnä poikkeuksellisen korkean inflaation aiheuttamista pakollisista indeksikorotuksista sekä 2024 vaalivuoden erityismenoista. Myönteisenä voi kuitenkin todeta, että kasvua on hillitty aiemmasta ja menoja karsittu pääjohtaja Alessandro Chiocchettin pohjaesityksestä. Arviossa ei myöskään ole varattu budjettia suurten kiinteistöhankintojen- tai projektien toteuttamiseen. Myös Brysselissä sijaitsevan rakennuksen remontointiprojektin uudelleenharkinta sai sekin taakseen parlamentin suuren enemmistön. Olen tyytyväinen, että ryhmäni ajama maltillinen linja kiinteistöpolitiikassa tuottaa tulosta.
Kiinteistökysymyksiä käsiteltiin budjettiarvion yhteydessä muussakin mielessä – parlamentti nimittäin asettui jälleen tukemaan siirtymistä yhteen istuntopaikkaan, nyt äänin 426 puolesta ja 85 vastaan. Jos parlamentti itse saisi päättää, loppuisi siis kuukausittainen matkustaminen Brysselin ja Strasbourgin välillä. Toimipaikan muutos vaatii kuitenkin unionin perussopimusten tarkistusta, johon puolestaan tarvitaan jokaisen jäsenmaan hyväksyntä. Ranskan junamatkoihin saa siis vielä tovin varautua.
Sijoittajaturvan lisääminen etenee neuvotteluihin Ruotsin kanssa
Kulunut viikko tiesi neuvottelujen aloittamista EU-puheenjohtajamaa Ruotsin kanssa rahoitusmarkkinoita koskevan MiFID II -kokonaisuuden osalta. Vaikka kokonaisuus onkin verrattain tekninen, ei poliittisilta kiistakysymyksiltä kuitenkaan täysin säästytä. Keskusteluihin nousee etenkin kysymys konsolidoitujen kaupankäyntitietojen järjestelmästä sekä Payment for Order Flow -käytännön kiellosta.
Parlamentin kanta on molempien osalta melko kunnianhimoinen – se ajaa järjestelmää, jossa kaupankäyntitiedot päivittyisivät lähes reaaliaikaisesti sekä selkeää kieltoa PFOF-käytänteelle. Neuvosto taas on tavoitteissaan verrattain vaatimaton. Oma ryhmäni seisoo edelleen vankasti parlamentin kannan takana. Oikein suunniteltuina, molemmilla toimilla olisi mahdollista tukea sijoittajien asemaa markkinoilla ja kanavoida säästöjä yhä suuremmissa määrin sijoituksiin. Seuraavat poliittiset neuvottelut pidetään toukokuussa, joita ennen keskustelut jatkuvat teknisellä tasolla.
Neuvotteluja käytiin niin ikään vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskevasta Solvenssi II -lakipaketista. Kokous jäi kuitenkin huomattavan lyhyeksi, sillä parlamentin pääneuvottelija ei lähes jokaisen muun poliittisen ryhmän vaatimuksesta huolimatta suostunut tekemään alkuperäisiin ehdotuksiinsa muutoksia. Kokonaisuus on tärkeä ja poliittisten ryhmien tahtotila on selkeästi saavuttaa asiasta kompromissi. Tämä edellyttää kuitenkin neuvottelijalta tasapainoista lähestymistapaa, jossa vakuutuksenottajien edut ja rahoitusvakaus laitetaan etusijalle.
Rahaa raja-aitoihin vai ei?
Täysistunnossa sattuu välillä yllätyksiä. Keskiviikkona mepit äänestivät budjettivaliokunnan valmistelemasta vuoden 2024 EU:n talousarvion suuntaviivoista, mutta mietintö kaatui yllättäen salissa äänin puolesta 210, vastaan 321 ja tyhjää 105.
Mietintö on osa tavanomaista vuosittaista talousarviovalmistelua ja toimii parlamentin ohjastuksena komissiolle sisältäen parlamentin toivomuslistan tulevan vuoden EU-ohjelmien rahoituksesta. Komissio valmistelee ehdotuksen EU:n vuosibudjetista yleensä kesäkuussa.
Mietinnön kiistakysymykseksi nousi kuitenkin raja-aidat; voivatko jäsenmaat rakentaa EU-rahalla raja-aitoja tai –muureja? Budjettivaliokunta ei puoltanut oikeiston ehdotusta raja-aitojen tukemisesta, joten oikeistoryhmät toivat asian täysistunnon ratkaistavaksi. EPP-ryhmän esittämä täysistuntotarkistus raja-aitojen tukemisesta meni läpi 32 äänen enemmistöllä.
Oma S&D-ryhmäni sekä parlamentin vihreät ja vasemmistoryhmät sekä suurin osa Renew-ryhmästä oli kuitenkin asettanut raja-aitojen tukemisen kynnyskysymykseksi, joten tästä syystä koko mietintö äänestettiin lopulta nurin. Näin kävi, koska poliittisilla ryhmillä ja yksittäisillä mepeillä oli lopulta eri syitä olla tukematta mietintöä ja myös oikeiston rivit hajaantuivat loppuäänestyksessä. Itse äänestin tässä kysymyksessä oman ryhmäni linjausten mukaan, koska aihe on EU-budjettikeskustelussa uusi ja vaatii lisäselvityksiä.
Budjettivaliokunta ei ole valmistelemassa uutta mietintöä vuoden 2024 talousarvion suuntaviivoista vaan poikkeuksellisesti valiokunnan valmistelussa oleva mietintö elpymisvälineen lainakustannusten kasvun vaikutuksista EU:n vuoden 2024 talousarvioon toimii parlamentin ohjeistuksena komissiolle – mikäli mietintö siis menee läpi seuraavassa täysistunnossa.
Kuluttajasuoja kryptovaluutoissa etenee
Täysistunnon puolella nähtiin historiallinen päätös, kun kryptovaroja koskeva MiCA -lainsäädäntökokonaisuus sai sinettinsä. Toimin kokonaisuuden osalta ryhmäni neuvottelijana ja nyt toimielinten välisistä neuvotteluista valmistunut paketti tulee varmistamaan paremman kuluttajansuojan sekä tehokkaamman rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan. Parantamisen varaa jää kuitenkin edelleen riskien hallinnan osalta. Kryptovarojen valtava hiilijalanjälki on sekin suuri huolenaihe. Demariryhmä on neuvottelujen alusta alkaen vaatinut selkeämpiä ja tiukempia kestävyysvaatimuksia alalle, jotka lopulta kaatuivat keskustan ja oikeiston vastustukseen. Tulemme kuitenkin jatkossakin ajamaan ympäristöstandardeja kryptovaroille ja toivottavaa on, että komissio esittäisi tämän osalta lisäsääntelyä.
Parlamentti keskusteli lisäksi myös digitaalisesta eurosta, jonka käyttöönottoa Euroopan keskuspankki (EKP) tukee ja josta on odotettavissa lainsäädäntöehdotusta tulevina viikkoina. Komission mukaan hankkeella olisi käteisen käytön vähenemisen vuoksi selkeää lisäarvoa, mutta täysistunnossa kuultiin kuitenkin myöskin kriittisempiä puheenvuoroja. Etenkin euron digitaalisen version todellisesta lisäarvosta sekä kuluttajien yksityisyydensuojasta ei kollegoiden keskuudessa vielä oltu täysin vakuuttuneita. Keskustelu jatkuu taatusti vilkkaana.
Tiedossa täysinäinen valiokuntaviikko
Strasbourgin täysistuntoviikolta palataankin Suomen kautta valiokuntaviikolle, joka on perinteisesti täynnä nimensä mukaisesti valiokunta-asiaa. Itselläni kun on kolme valiokuntaa, talous- ja rahavaliokunta, budjettivaliokunta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta, on tiedossa mielenkiintoisten keskustelujen viikko.
Keskusteluja ja kuulemisia on luvassa muun muassa EU:n sähkömarkkinoiden uudistuksesta ja EU:n meriturvallisuusstrategian tehostamisesta. Myös rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin neuvottelut jatkuvat teknisellä tasolla ja keskiviikkona budjettivaliokunta äänestää Euroopan investointipankin vuoden 2022 raportin hyväksynnästä, jonka työstämisessä olen ollut mukana.
Ja ensi viikolla huhtikuukin tulee jo päätökseen. Kevät on jo pitkällä. Ainakin kalenterin mukaan.
