Monipuolinen viikko takana. Ryhmämme kokoontui alkuviikosta Wieniin, itsenäisyyspäivää juhlistettiin kolmen vuoden tauon jälkeen myös Linnan vastaanotolla ja Brysselissä pidettiin useampia neuvonpitoja ensi viikon täysistuntoa valmisteltaessa.
Tässä uutiskirjeessä:
- Ystävällisesti yhdessä
- Komissaari Urpilaisen kanssa katse tulevaan
- Viileää harkintaa budjetin uudistamiseen
- Kriittinen teknologia tarkastelun alle
- Kryptoalan vastuita on vahvistettava
- Vieraita Suomesta
- Jäähyväisten aika
- Joulun aika lähestyy
- Viimeistä viedään
Ystävällisesti yhdessä
Linnan juhlat olivat tietty viikon kohokohta. Itsenäisyyspäivä on se päivä vuodessa, jolloin kaikki suhtautuvat toisiinsa ystävällisesti ja kansakunnan yhteisiä saavutuksia arvostaen. Itselleni tietysti juhla on aina ollut mieleenpainuva ja tällä kertaa lisämausteen juhlaan toi oman tyttären ja hänen poikaystävänsä mukanaolo juhlissa. Kaksin aina kauniimpi.
Komissaari Urpilaisen kanssa katse tulevaan
Viikon tärkeisiin tapaamisiin kuului torstain ohjelmassa ollut käynti komissiossa ja keskustelu komissaari Urpilaisen kanssa. Yhdessä kollega Miapetra Kumpula-Natrin kanssa kävimme lävitse parlamentin ja komission ajankohtaiset kuulumiset ja miten yhdessä voimme viedä erityisesti Suomelle tärkeitä asioita eteenpäin.
Komission vuodenvaihteen listalla on paljon talousasioita ja EU:n talouden ohjausjärjestelmän kehittämistä. Valmistelussa olevista asioista voi jo nyt nähdä, että sekä komission että parlamentin ensi kevät tulee olemaan kiireinen ja Suomelle tärkeä.
Viileää harkintaa budjetin uudistamiseen
Vaikkei budjettivaliokunnan kutsu tällä viikolla käynytkään, jatkui työ kuitenkin muissa kokoonpanoissa tulevaa valmistellen. Komissio aikoo ensi vuoden puolivälin kieppeillä esittää unionin rahoituskehyksen, eli seitsenvuotisen talousarvion, tarkistusta. Budjettivaliokunta on valmistellut asiaan omaa evästystään, jota puitiin monessakin yhteydessä kuluneella viikolla. Ensi viikolla mietintö tulee koko talon äänestettäväksi, kun parlamentti kokoontuu Strasbourgin täysistuntoon.
Kuten monessa muussakin suhteessa, on parlamentti varsin kunnianhimoinen myös rahoituskehyksen osalta. Vuoteen 2027 ulottuva nykyinen rahoituskehys halutaan nyt avata ja neuvotella uudelleen. Kehyksen koon kasvattamisen lisäksi uutena elementtinä mietinnössä peräänkuulutetaan yhteisen kriisivälineen perustamista unionin budjettiin. Sen avulla olisi tarkoitus yhteisesti vastata poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten erilaisiin kriiseihin. Vaatimuksena on myös kehyksen laatimista koskevan päätöksentekoprosessin päivittäminen muun muassa poistamalla neuvoston yksimielisyysvaatimus kehyksen hyväksymisessä sekä lisäämällä parlamentin sananvaltaa.
Omaan korvaani ehdotukset kuulostavat kuitenkin liiankin pitkälle meneviltä. Unionin budjetin osalta on syytä kiinnittää huomiota myös sen tuloksellisuuteen sekä yhteisten menojen tuottamaan lisäarvoon kansallisiin toimiin verrattuna. Siksi ensiarvoisen tärkeätä olisi ensin perusteellinen arviointi mahdollisesta tarkastustarpeesta sen sijaan, että lähdetään suoraan lisäämään rahoitusta. Uusien prioriteettien noustessa unionin agendalle, väistyy eittämättä myös vanhempia sivuun. Tämän on vastaavasti tarkoitettava jo olemassa olevan rahoituksen uudelleen kohdentamista.
Kriittinen teknologia tarkastelun alle
Unionin viimeaikainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kehitys oli asialistalla loppuviikosta, kun Euroopan komission varapuheenjohtaja ja unionin korkea edustaja Josep Borrell vieraili torstaina parlamentin ulkoasian- ja puolustusvaliokuntien yhteiskokouksessa. Erityisenä painopisteenä kuulemisessa käsiteltiin unionin ulkopuolisten toimijoiden informaatiovaikuttamista ja sekaantumista demokraattisiin prosesseihimme.
Kuten Borrell puheenvuorossaan painotti, ovat hybridiuhat niiden huomattavan lisääntymisen myötä nousseet osaksi päivittäistä sanavarastoa unionin päätöksenteossa. Siksi tarvitaan myös voimakkaampia toimia disinformaatioon, kyberuhkiin kuin muunkin hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi, ja useita hankkeita unionin tasolla onkin tällä alalla kehitteillä. Esimerkiksi Suomenkin esillä pitämää niin sanottua hybridityökalupakkia valmistellaan paraikaa.
Kulunut viikko turvallisuus- ja puolustusvaliokunnassa toi mukanaan myös uusia vastuita, kun minut valittiin ryhmäni neuvottelijaksi turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisiä teknologioita koskevaan lausuntoon. Aihe on tärkeä, sillä teknologisen kehityksen vaikutukset asettavat turvallisuudellemme niin uusia haasteita kuin mahdollisuuksiakin. Euroopan onkin syytä ottaa kehityksessä johtava rooli. Työ lausunnon parissa alkaa heti ensi vuoden alusta, joten päivityksiä aiheesta on luvassa jo piakkoin.
Kryptoalan vastuita on vahvistettava
Euroopan Keskuspankin varapuheenjohtaja Flavio Panetta piti mielenkiintoisen puheen kryptokuplien puhkeamisesta. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että alan puutteet johtuvat kryptojen todellisten hyötyjen puutteesta, vaihdantaan ja säilytykseen liittyvistä riskeistä sekä liian suuren vipuvaikutuksen aiheuttamasta riskistä. Ymmärrän hyvin, että ihmiset yrittävät löytää säästöilleen jonkinlaista tuottoa, erityisesti nyt EKP:n tiukan rahapolitiikan jälkeisinä matalan korkotason kausina, mutta tuottoon liittyy aina myös riskinsä.
Krypto on ja pysyy edelleen jonkinlaisena uhkapelinä. Kuten kryptovaluuttavälittäjänä ja pörssiyhtiönä toimineen FTX:n epäonnistuminen selvästi osoitti, uhka ei useinkaan perustu kestävään liiketoimintamalliin. Kannatan Panettan kehotusta vahvistaa alan sääntelyä. Krypto-markkinoiden sääntelyyn tarkoitettu MiCA-säädös voisi olla ensimmäinen varovainen askel. MiCAn lopullisen hyväksynnän pitäisi tapahtua vielä tämän joulukuun aikana. Samalla on varmistettava, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on oikeat välineet ja tiedot puuttua asiaan jo nyt, ennen kuin MiCA otetaan käyttöön vuonna 2024.
Lisäksi pidän myönteisenä tällä viikolla esitettyä Euroopan komission ehdotusta kryptovaroja koskevasta tietojenvaihdosta. Ehdotuksella velvoitetaan palvelujen tarjoajat jakamaan keskeisiä tietoja ja varmistamaan näin näiden varojen asianmukainen verotus. Ehdotetun lainsäädännön mukaan kryptosijoituksista saatavien tuottojen ilmoittamisvelvollisuus ja näiden tietojen vaihto unionin jäsenvaltioiden välillä tuottaisi 2,4 miljardin euron lisäverotulot. Tämä on tärkeä askel sen varmistamiseksi, että kryptoala osallistuu yhteiskunnallisiin kustannuksiinsa.
Kävin viikolla myös mielenkiintoisen keskustelun Euroopan arvopaperiviranomaisten -viraston puheenjohtajan Verena Rossin kanssa rahoitusmarkkinoita säätelevän MiFID-direktiivin uudistuksesta, FTX-yritykseen liittyvästä skandaalista sekä hedge-rahastoja koskevasta lainsäädännöstä. Hedge-rahastot ovat sijoituskohteita, jotka pyrkivät kasvattamaan arvoaan markkinatilanteesta huolimatta. Kaiken kaikkiaan sijoittajien suojelu ja oikeudenmukaisten markkinaolosuhteiden luominen on yhteinen huolenaihe. Ross seuraa tiiviisti MiFID -direktiivin kehitystä ja erityisesti sitä, miten energiajohdannaissopimuksia voidaan säännellä paremmin. Tekemällä sopimuksista avoimempia vältetään markkinoiden manipulointi. Ensi viikolla jatkamme keskustelua MiFID -uudistuksen ympärillä uudessa varjoneuvottelussa.
Vieraita Suomesta
Viikon kohokohtiin kuului myös vierasryhmävierailu. Puolustusvoimien tiedotustoiminnan perinteen vaalijana tunnettu TK-Tiedotuskillan joukko vieraili luonani parlamentissa. Reilu parinkymmenen henkilön monipuolinen, aktiivinen ja hyvin osallistuva porukka. Itsekin muuten olen killan jäsen.
Ohjelma painottui puolustuspolitiikkaan ja EU-päätöksentekoon. Brysseliin tulee aina raikas tuulahdus, kun saamme käytyä kunkin ryhmän kiinnostuksen kohteiden mukaisia aiheita läpi. On tärkeä, että ihmiset saavat äänensä kuuluviin ja meille on arvokasta, että saamme kerrottua monipuolista EU-asiaa eteenpäin. Asioiden konkreettinen näkeminen on monelle hyvin avaava kokemus.
EU-tietoutta ja kiinnostusta on tärkeä lisätä monipuolisesti. Vierailuryhmät ovat tässä vain yksi pieni osa. Suomalaiset ovat aliedustettuina EU-virkamiehistön puolella, joten osaajille on tilaa. Suomalaisten ymmärtäminen on kriittistä EU:ssa. Jos meille tärkeiden aiheiden ymmärtäjiä ei ole tai on vähän, on Suomen asioita paljon vaikeampi ajaa. Ymmärrystä tarvitaan.
Jäähyväisten aika
Europarlamentaarikon työn hienoihin puoliin kuuluu mahdollisuus nauttia hienojen harjoittelijoiden osaamisesta ja elämänilosta. Hienon rupeaman parlamentissa tehnyt Susan Saarinen jättää tiimimme joulukuussa. Susan etenee seuraavaan elämänvaiheeseen ja hänet on valittu Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry:n pääsihteeriksi.
Kiitokset Susanille hienosta työpanoksesta ja menestystä uusiin haasteisiin.
Joulun aika lähestyy
Viikonvaihde kuluu osin jo joulun aikaan valmistautuessa. Ainakin siinä mielessä, että lauantaina pääsen ”Stadin koillisten” eli Koillis-Helsingin puolueosastojen yhteiseen jäsentilaisuuteen perinteiselle Tapanilan työväentalolle. Luvassa on perinteinen joulupuuro kahveineen ja itse olen lupautunut pitämään juhlaväelle katsauksen Euroopan ajankohtaisiin asioihin.
Viimeistä viedään
Vuosi vierähti jälleen. Viimeinen Strasbourgin täysistunto on nyt edessä. Aihelista ensi viikolle on tapansa mukaan mielenkiintoinen – juhlallisuuksiakin on keskiviikkona tiedossa parlamentissa, kun Ukrainan kansa saa mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon.
Lisäksi toivottavasti päätetään toimista, jotka lisäisivät uusiutuvaa energiaa. Äänestys koskee uutta lakia, joka nopeuttaisi aurinkopaneelien, tuulimyllyjen ja muunlaisen uusiutuvan energian lupaprosesseja. Olen kuitenkin luottavaisin mielin, vaikka mikään ei ole lukkoon lyötyä ennen äänestystulosta. Euroopan parlamentti on maailman ilmastotietoisin parlamentti, joten yleensä tämän kaltaiset uudistukset menevät läpi.
Tiistaina äänestämme toimista, joilla voitaisiin lisätä vammaisten henkilöiden oikeuksia ja lisätä muun muassa henkilöiden itsenäistä asumista ja osallistumista työelämään. Samoin apu jäsenmaille luonnonkatastrofien jälkeen on äänestyksen kohteena. Tärkeitä aiheita jokainen.
Vielä ensi viikolla tulevat yhdet viikkokuulumiset ennen pientä joulutaukoa.
Kannattaa siis pysyä kuulolla.
