People walking to EU parliament

Viikon kuulumiset 16/2021

Ryhmäviikko Brysselissä

Viikko on ollut ennen muuta tulevaan täysistuntoon valmistautumista niin ryhmäkokousten kuin valiokuntakokousten ja neuvottelujen muodossa. Tulevasta täysistuntoviikosta on jälleen tulossa erinomaisen mielenkiintoinen.

Sisältö

  • Tärkeitä vero-ohjelman äänestyksiä ja kannanottoja kryptovaluuttoihin ja pääomamarkkinaunioniin
  • Tiivis neuvotteluviikko budjettivaliokunnassa
  • Historiallinen sopu EU:n ilmastolaista
  • Komission edistysaskel jättää jälkeensä korjaustarpeen: suomalainen vastuullinen metsänhoito ja päästötön bioenergia on tunnustettava kestäviksi investoinneiksi
  • Viime viikolla Turkista, tällä viikolla Venäjästä
  • Viikonvaihde ja ensi viikko

Tärkeitä vero-ohjelman äänestyksiä ja kannanottoja kryptovaluuttoihin ja pääomamarkkinaunioniin

Tällä viikolla äänestimme talous- ja raha-asioiden valiokunnassa vero-ohjelmasta. Vero-ohjelma pyrkii osana EU:n monivuotista rahoituskehystä vahvistamaan veroviranomaisten yhteistyötä muun muassa tiiviimmän tiedonvaihdon avulla. Ohjelma tukee komission tavoitteita veronkierron ja rahanpesun torjumiseksi. Skandaalit, kuten LuxLeaks, Panama Papers ja Paradise Papers ovat paljastaneet veronkierron, verovälttelyn ja rahanpesun laajan mittakaavan EU:ssa.
 
Ohjelman yleisenä tavoitteena onkin tukea veroviranomaisia toiminnan kehittämiseksi, unionin kilpailukyvyn parantamiseksi ja unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamiseksi. Se tukee veropolitiikkaa, verotuksellista yhteistyötä ja hallinnollisten valmiuksien kehittämistä, mukaan lukien eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja toimintaa. Jatkossa parlamentti käy vuosittaista vuoropuhelua neuvoston kanssa ohjelman etenemisestä. Veropetosten ja rahanpesun asianmukainen torjuminen edellyttää aikaisempaa parempaa yhteistyötä kansallisten hallintojen välillä. Nyt suunta on oikea.
 
EU-parlamentti ottaa kantaa moniin pankki- ja rahoitussääntelyn henkilövalintoihin. Tällä viikolla oli ranskalaisen Natasha Cazenaven kuuleminen. Hän on ehdokkaana toimitusjohtajaksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESMAlle. Yleisesti ottaen hän oli vakuuttava. Hän oli tietoinen rahoitusmarkkinoiden suurimmista haasteista sijoittajasuojan näkökulmasta. Hänelle esitetyt kysymykset liittyivät kryptovaluuttojen riskeihin, kestäviin sijoituksiin ja sijoittajasuojaan. Mielestäni vastauksien perusteella hän olisi erinomaisen hyvä valinta ESMAlle.
 
Olin tällä viikolla puhujana kahdessa tapahtumassa. Ensimmäisessä käsiteltiin uutta kryptovaluuttojen sääntelyesitystä. Painotin puheenvuorossani toimivaa sääntelykehystä. Selkeänä fokusena tulee olla sijoittajasuoja ja rahoituksen vakaus. Kannatan finanssialan innovaatioita, kunhan pidetään huolta, että ne palvelevat ensisijaisesti kuluttajia. Siksi tarvitsemme aitoja uusia innovaatioita – emme keksintöjä, joiden tarkoitus on kiertää olemassa olevia sääntöjä tai jatkaa epämääräisiä tai haitallisia rahanpesukäytäntöjä. Uusien maksuvälineiden kohdalla on arvioitava myös niiden ympäristöjalanjälki. Jos maksuvälineen tai valuutan tuottamiseen tarvittava sähkö ylittää jopa useamman maan sähkönkulutuksen, voidaan pohtia, onko kyseinen innovaatio enemmän kuin kyseenalainen. Näin on esimerkiksi Bitcoinin kohdalla, jonka vuotuisen energiankulutuksen arvioidaan olevan jo samaa kokoluokkaa kuin Argentiinalla.

Toinen viikon talousaiheinen tapahtuma käsitteli brexitin jälkeistä pääomamarkkinaunionia ja sitä, miten pääomamarkkinat saataisiin palvelemaan tavallisia ihmisiä. Keskustelun mielenkiintoisin osuus koski sitä, millaisia uudistuksia tarvitaan, jotta kansalaiset voisivat hyötyä EU:n pääomamarkkinoista. On selvää, että EU:lla on kirittävää yksityissijoittajien houkuttelemisessa. Säännöt ja valvonta ovat liian pirstaloituneita jäsenmaiden kesken. EU:ssa sijoittamisen kulttuuri ei ole yhtä kehittynyttä kuten esimerkiksi USA:ssa. EU:n kansalaiset pitävät säästöt edelleen pankkitileillään, vaikka pankkisäästöt eivät etenkään nollakorkoaikakaudella tuota juuri mitään.

Monia uudistuksia tarvitaan, jotta tavallisten ihmisten pankkitileillä makaava raha saataisiin aktivoitua EU:n talouskasvua tukeviksi sijoituksiksi. Jäsenmaissa on esimerkiksi tarvetta kohentaa kansalaisten talousosaamista. Olisi myös tervetullutta, jos rahoitusmarkkinadirektiivin uudistuksessa keskityttäisiin kaupankäynnin läpinäkyvyyden ja sijoittajille suunnatun tuotetietojen parantamiseen, sekä yksinkertaisempien ja edullisempien sijoitustuotteiden kehittämiseen. Kalliit sijoitustuotteet eivät luonnollisestikaan houkuttele yksityissijoittajia ja siksikin läpinäkyvyyden ja kilpailun lisääminen on välttämätöntä.
 
Komissio kertoi tilaisuudessa esittävänsä direktiivin uudistusta tämän vuoden loppuun mennessä. Ensi vuoden alussa on luvassa sijoitussuojasääntöjen uudistaminen.

Tiivis neuvotteluviikko budjettivaliokunnassa

Tämä viikko oli tiivis neuvotteluviikko budjettivaliokunnassa – sekä viiden miljardin Brexit-sopeutumisrahaston että 1,5 miljardin oikeudenmukaisen siirtymän julkisen sektorin lainajärjestelyn osalta. Toimin näissä molemmissa S&D-ryhmän pääneuvottelijana.
 
Julkisen sektorin lainajärjestelyssä olemme loppusuoralla parlamentin, neuvoston ja komission välisissä neuvotteluissa. Maanantaina on luvassa toivottavasti viimeinen trilogi, jonka jälkeen parlamentin täysistunnon tulee vielä hyväksyä lopputulos. Viimeistelyä vailla olevan julkisen sektorin lainajärjestelyn avulla Euroopan investointipankki voi lainoittaa 10 miljardin edestä investointeja, minkä odotetaan saavan liikkeelle 25–30 miljardin euron investoinnit oikeudenmukaiseen siirtymään vuosina 2021–2027. Suomen kunnilla ja muilla julkisilla toimijoilla on mahdollisuus saada tästä rahastosta tukea esimerkiksi turpeen käytöstä luopumiseen.

Brexit-sopeutumisvarannon osalta budjettivaliokunnan neuvottelut ovat viivästyneet, sillä neuvostossa käydyt jäsenmaiden kiistat rahan jakoperusteista ovat heijastuneet myös Euroopan parlamenttiin. Uskon kuitenkin tämänkin ratkeavan ensi viikolla, jolloin budjettivaliokunnan lausunto voidaan viimeistellä.
 
Molemmista aiheista lisää ensi viikolla.

Historiallinen sopu EU:n ilmastolaista

Keskiviikkona oli historiallinen päivä, sillä parlamentti ja neuvosto pääsivät pitkien neuvotteluiden jälkeen sopuun EU:n ilmastolaista, jota EU:lla ei ole aiemmin ollut. Jäsenmaita laillisesti sitovaksi päästövähennystavoitteeksi tuli 55% vuoteen 2030 mennessä. Aiempi tavoite on ollut 40%. Näiden tavoitteiden eroa pienentää kuitenkin se, että uusi tavoite on nettovähennys, eikä siksi ole vertailukelpoinen aiemman tavoitteen kanssa. Parlamentti pyrki korkeampaan päästövähennystavoitteeseen, mutta saavutettu kompromissikin on edistysaskel aiempaan tilanteeseen nähden.
 
Suomessa ilmastolaki on otettu vastaan tarkasti analysoiden. Suomen oma tavoite ilmastoneutraaliudesta on EU:n tavoitetta kunnianhimoisempi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035. On totta, että EU:n 55% päästövähennystavoite ei riitä tyydyttämään kaikkia osapuolia, ja ympäristöministeri Mikkonen osuvasti kommentoikin, että kyseessä on minimi, jonka Suomi tulee kyllä ylittämään.
 
Sopu vaatii vielä lopullisen hyväksynnän jäsenmaita edustavalta neuvostolta sekä EU-parlamentilta. Neuvotteluissa tehtiin nyt kehys, jonka konkreettinen sisältö selkenee kesäkuun jälkeen.

Komission edistysaskel jättää jälkeensä korjaustarpeen: suomalainen vastuullinen metsänhoito ja päästötön bioenergia on tunnustettava kestäviksi investoinneiksi

Euroopan komissio hyväksyi keskiviikkona toimenpidepaketin, jolla pyritään lisäämään kestäviin toimintoihin suunnattua rahoitusta kaikkialla Euroopan unionissa. Paketin tarkoituksena on tuoda Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, eli Euroopan yhteinen kasvustrategia, selkeämmin osaksi yritysten toimintaa. Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on parantaa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä, tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä sekä suojella, säilyttää ja parantaa EU:n luonnonpääomaa ja biodiversiteettiä.
 
Esitettyjen toimien myötä sijoittajat voivat suunnata investointejaan uudelleen kestävämpiin teknologioihin ja yrityksiin, jonka myötä edistetään Euroopan ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Uusien toimien ansiosta EU nousisi maailmanlaajuisesti johtoasemaan kestävää rahoitusta koskevien normien asettamisessa.
 
Komission ehdotuksella pyritään varmistamaan, että yritykset toimittavat sijoittajien ja muiden sidosryhmien tarvitsemia luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja kestävyydestä. Näin varmistettaisiin kestävyyttä koskevien tietojen johdonmukainen kulku rahoitusjärjestelmässä. Yritysten on raportoitava, miten kestävyysnäkökohdat, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat niiden liiketoimintaan ja mikä on niiden toiminnan vaikutus ihmisiin ja ympäristöön.
 
Esitetyillä kuudella muutossäädöksellä kannustetaan rahoitusjärjestelmää tukemaan yrityksiä niiden siirtyessä kohti kestävää toimintaa ja jatketaan jo nyt kestävästi toimivien yritysten tukemista. Niillä myös lujitetaan EU:n toimia viherpesun torjumiseksi.
 
Korjattavaakin jäi, sillä komission esitys ei huomioi suomalaista metsänhoitoa tai energia-alaa riittävällä perehtyneisyydellä. Yksi toimenpidekokonaisuus ei riitä ratkaisemaan koko ilmastosiirtymää, joten nyt haukattu pala taitaa kuitenkin olla liian suuri kerralla pureskeltavaksi. Suomalaisia metsiä, vesivoimaa ja bioenergiaa koskevat kohdat ovat komission kokonaisuudessa varsin mutkikkaita. Kokonaisuutta on syytä miettiä vielä, jotta suomalainen edistys metsä- ja bioenergia-aloilla saadaan noteeratuiksi ja osaksi vaikuttavia ilmastotoimia tunnustamalla ne kestäviksi investointikohteiksi.
 
Komission esittämä kokonaisuus tulee seuraavaksi sekä parlamentin että neuvoston hyväksyttäväksi.

Viime viikolla Turkista, tällä viikolla Venäjästä

Jos viime viikolla ulkopolitiikan saralla puhututti Turkki, nyt huomio keskittyi Venäjään. Venäjän presidentti Vladimir Putin astui ensimmäistä kertaa sitten Covid-pandemian alun jälkeen parrasvaloihin keskiviikkona, kun hän antoi perinteisen linjapuheensa kansalleen keskiviikkona. Kuulijoiden joukossa oli toki koko maailma – ei vähempää EU, jolle Venäjän yleisen tilanteen lisäksi avainsanoja ovat Aleksei Navalnyi sekä EU:n itäisen kumppanuusohjelman maat Ukraina ja Valko-Venäjä.

Viime viikkojen tapahtumat ovat kasvattaneet EU:n huolta Venäjän tulevista ratkaisuista. Venäjän päätös siirtää joukkojaan Ukrainan rajalle sai Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban puolestaan kääntymään Naton puoleen. Jännitteet kasvoivatkin huomattavasti hyvin lyhyessä ajassa. Torstaina saatiin kuitenkin ilmoitus, että Venäjä aloittaa lisäjoukkojen vetämisen pois rajalta ja sotilasharjoitukset päättyvät.

Venäjällä ja Valko-Venäjällä otsikkoja hallitsivat taas väitteet Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelun suunnittelemasta vallankaappauksesta Lukashenkoa vastaan. Putin ja Lukashenko tapasivatkin toisensa eilen Moskovassa keskustellakseen maiden välisestä yhteistyöstä. Mitään suuria uutisia ei tapaamisen lopputuloksista ole vielä kuulunut.

Vaikka Venäjän johto pyrkii historialleen uskollisena ylläpitämään kuvaa voimakkaasta suurvallasta, jota ilman geopoliittinen tasapaino maailmassa ei toteudu, ei sen sisäpoliittinen ote ole enää yhtä vahva kuin muutama vuosi sitten. Vankileiriltä sairaalaan siirretty Navalnyi on yhä Putinille poliittinen uhka niin sisäpoliittisesti kuin ulkosuhteiden kannalta. Vaikka Putinin linjapuheen aikana nähdyt mielenosoitukset jäivät odotettua pienemmäksi, keräävät ne kerta toisensa jälkeen länsimaiden huomion eikä tämä ole Venäjälle ollenkaan suotuisa asia.

Toisaalta EU on yhtä huolissaan Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteesta: vuonna 2009 luotu EU:n itäisen kumppanuuden ohjelman tarkoituksena on ollut tuoda maita lähemmäksi eurooppalaisia arvoja samalla, kun EU on antanut sekä taloudellista että teknistä tukea yhteiskuntien demokratian vahvistamiseen. Tällä viikolla S&D-meppien kanssa käydyssä keskustelussa pohdimmekin itäisen kumppanuuden tilaa tänä päivänä. Poliittinen ryhmämme haluaa erityisesti tukea maiden demokraattisia kansanliikkeitä ja lisätä sosialidemokraattien rajat ylittävää yhteistyötä. Moniäänisyyden vahvistaminen on keino puolustaa oikeusvaltioperiaatteita, sillä se luo tilaa kansalaisyhteiskunnan aidolle osallistumiselle. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten viime aikojen kehitys tulee vaikuttamaan EU:n suhteisiin itäisen kumppanuuden maiden kanssa. Ainakin me S&D:ssä olemme valmiita rakentamaan dialogia kaikilla poliittisissa tasoilla.

Viikonvaihde ja ensi viikko

Lauantaina 24.4. kannattaa tulla linjoille, kun keskustelen koronan jälkeisestä ajasta ja EU:n merkityksestä live-tilaisuudessa Järvenpään valtuuston puheenjohtaja Eemeli Peltosen kanssa. Tilaisuus alkaa klo 12 ja voit osallistua siihen täältä.

Ensi viikolla on jälleen EU-parlamentin täysistuntoviikko ja listalla on paljon asiaa.

Erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena aiheena täysistunnon asialistalla on Venäjä. Osallistun keskusteluun keskiviikkona, kun mepit ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell keskustelevat viimeaikaisista tapahtumista. Aleksei Navalnyi, Venäjän joukkojen keskittyminen Ukrainan rajalle sekä diplomaattiselkkaus Tšekin kanssa ovat esillä täysistunnossa.

Parlamentti äänestää tiistaina EU:n ja Ison-Britannian yhteistyösopimuksesta joka määrittelee EU:n ja Ison-Britannian tulevan suhteen. Tulokset julkaistaan keskiviikkoaamuna.

Äänestämme myös Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on auttaa mm. EU:n terveydenhuoltojärjestelmiä valmistautumaan tuleviin pandemioihin ja EU:n teollisuutta irtautumaan hiilestä ja innovoimaan.

Etukäteen eniten keskustelua herättänyt asia täysistunnossa on EU:n ehdottama koronatodistus. Keskiviikkona parlamentti äänestää kannastaan neuvotteluihin jäsenmaiden kanssa. Kyseessä on siis ns. digitaalinen vihreä sertifikaatti, johon tulisi tiedot saadusta rokotteesta, negatiivisista testituloksista ja jo sairastetusta koronasta. Sertifikaatin avulla EU-alueella voitaisiin palata normaalimpaan ja vapaampaan liikkuvuuteen.

Torstaina on lopullinen äänestys terroristisen sisällön poistamisesta verkosta. Uusilla säännöillä halutaan puuttua verkossa leviävään terrorismiin liittyvään sisältöön.

Esityslistalla on myös useampi uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvä EU-ohjelma. Näistä esimerkkeinä LIFE -ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma sekä paketti, jolla edistää demokratiaa, oikeusvaltioita, oikeuslaitosten välistä yhteistyötä sekä perusoikeuksia kaikkialla EU:ssa.

Pysytään siis kuulolla.

Eero

Vieritä ylös