Kulunut viikko, niin kutsuttu ryhmäkokousviikko, meni Brysselissä vauhdikkaissa tunnelmissa. Ryhmäkokousviikon aikana ryhmissä valmistaudutaan tulevan viikon täysistuntoon ja päätetään ryhmien kannoista edessä oleviin äänestyksiin. Niin tälläkin kertaa. Sen lisäksi saimme valiokunnissa päätökseen usean mietintöprosessin. Valiokuntakokousten väliin mahtui lisäksi tärkeitä tapaamisia ja keskusteluja tulevista mietinnöistä, joista tarkemmin tässä uutiskirjeessä.
Sisältö:
- Tärkeä päivä Euroopan kestävän kehityksen kannalta
- Komissiolle tappio ja voitto verotuksessa
- Kryptovaluuttojen hiilijalanjälki syyniin
- Tukea Brexitistä kärsiville
- Koronarokotteiden saanti puhuttaa
- Finnairin 500 irtisanottua tuen piiriin Uudellamaalla
- Turkki-raportti täysistunnon käsittelyssä ensi viikolla
- Viikonvaihde ja ensi viikko
Tärkeä päivä Euroopan kestävän kehityksen kannalta
Tällä viikolla parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta sekä budjettivaliokunta äänestivät julkisen sektorin lainajärjestelystä. Se luo EU:lle tärkeän välineen vastata ilmastotoimien edellyttämiin rakennemuutoksiin.
Neuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välisissä neuvotteluissa päättyivät viime kuussa ja nyt 84 puoltoääntä vahvistivat esityksen hyväksytyksi. Poliittisen ryhmämme pääneuvottelijana olen sekä iloinen että ylpeä saavuttamastamme lopputuloksesta.
Julkisen sektorin lainajärjestelyn avulla Euroopan investointipankki voi lainoittaa 10 miljardin edestä investointeja energiamuutoksen toteuttamiseen. Yhdessä yksityisen rahan kanssa rahaston odotetaan saavan liikkeelle 25–30 miljardin euron investoinnit vauhdittamaan jäsenmaiden polkua kohti kestävämpää tulevaisuutta oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston avulla mahdollistetaan muun muassa luopuminen kivihiilen ja turpeen käytöstä.
Suomen kunnilla ja muilla julkisilla toimijoilla on mahdollisuus saada rahastosta tukea esimerkiksi turpeen käytöstä luopumiseen. Ilmastonmuutos ei pysähdy, jollei Eurooppa yhdessä linjassa vastaa teollisuuden ja talouden rakennehaasteisiin. Ilman oikeudenmukaista, ihmisten resursseihin ja mahdollisuuksiin sovitettua siirtymää tie ei kuitenkaan ole aidosti kestävä. Siksi on hienoa, että EU:n laajuudessa pystymme tukemaan alue- ja kuntatason julkisia toimijoita siirtymän aikana.
Komissiolle tappio ja voitto verotuksessa
Oikeudenmukainen verotus on yksi keskeisiä EU:n tavoitteita ja erityinen huomio on kohdistettu viime vuosina monikansallisiin suuryrityksiin. Euroopan yleinen tuomioistuin olikin huomion kohteena keskiviikkona, kun se antoi päätöksen jättiyhtiö Amazonin ja EU:n komission verokiistassa. Linjauksen mukaan Amazonin ei tarvitse maksaa Luxemburgille 250 miljoonan euron rästiveroja, kuten komission kilpailuosasto oli vuonna 2017 aiemmin määrännyt. Tuomioistuin katsoi kuitenkin, että ranskalainen energiayhtiö Engie oli saanut 120 miljoonaa veroetua, ja määräsi ne maksettavaksi takaisin.
Amazonin verotapaus juontaa juurensa jo vuoteen 2006, jolloin yhtiö siirsi suurimman osan eurooppalaisista voitoistaan tytäryhtiöön, jossa ei ole työntekijöitä eikä verovelvollisia. Bryssel väitti, että nämä voitot olisi pitänyt kirjata toiseen Luxemburgin tytäryhtiöön, jolla on todellista henkilöstöä sekä todellista toimintaa, ja näin ollen niihin olisi sovellettava Luxemburgin 29 prosentin yhtiöverokantaa. Tuomioistuimen mukaan komission päätelmät Amazonille myönnetyistä veroeduista perustuvat kuitenkin virheelliseen analyysiin. Sen sijaan Amazonin toimet katsotaan lailliseksi verojärjestelyksi mahdollistaen voiton siirtämisen tytäryrityksille maihin, joissa ei makseta veroja.
Uutinen on huono EU:n kilpailuasioista vastaavalle komissaarille Margrethe Vestagerille, joka on määrätietoisesti tutkinut suuryritysten mahdollista veronkiertoa Euroopassa. Päätös osoittaa ennen kaikkea selvästi sen, että oikeudenmukaisemman verojärjestelmän luomiseksi tarvitaan tiukempaa verolainsäädäntöä. Tarvitsemme EU:n vähimmäisverovelvollisuuden, kuten Yhdysvaltojen presidentti Biden on ehdottanut. Tällainen vähimmäisvero tekisi lopun Luxemburgin veroparatiisina toimivalle liiketoimintamallille. Tarvitsemme lisäksi julkista maakohtaista raportointia, joka pakottaisi Amazonin kaltaiset yritykset ilmoittamaan saadun voiton määrän ja maksetut verot maittain.
Kryptovaluuttojen hiilijalanjälki syyniin
Parlamentti ottaa alkukesästä kantaa kryptovaluuttojen koskevaan lainsäädäntöön. Tällä viikolla kävimme hyvän keskustelun parlamentin kantaa valmistelevien neuvottelijoiden kesken juuri kryptovarojen sääntelystä.
Kryptovaluutalla on suuri hiilijalanjälki, sillä sen synnyttämiseen tarvitaan runsaasti sähköä eikä tätä ongelmaa mielestäni tuoda riittävällä tavalla esiin komission kryptovarojen markkinoita koskevassa asetuksessa. Saman huolen toisti myös Euroopan Keskuspankin varapuheenjohtaja Panetta, joka vaatii sääntelyä tai jopa kryptovaluuttojen hiilipäästöihin kohdistettavaa veroa. Keskiviikkona Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ilmoitti, että Tesla keskeyttää bitcoinien käytön maksuvälineenä ottaen huomioon kryptovaluutan merkittävän negatiivisen ympäristövaikutuksen. Tervetullut, mutta melko myöhäinen käänne. Myös Yhdysvaltojen keskuspankin johto on vaatinut kryptovaluuttojen parempaa sääntelyä peläten niiden vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Aiheesta lisää tulevissa kirjeissä.
Tukea Brexitistä kärsiville
Tämä viikko on budjettivaliokunnassa kiireinen. Eilen julkisen sektorin lainajärjestelyn lisäksi äänestyksessä oli Brexit-mukautumisvaranto. Siis rahasto, jonka avulla pyritään tukemaan Britannian EU-erosta eniten taloudellisesti kärsiviä jäsenvaltioita, alueita ja aloja. Neuvottelut budjettivaliokunnan lausunnosta olivat ajoittain haastavat, sillä eri jäsenmaita edustavilla mepeillä oli keskenään varsin erilaiset näkemykset. Poliittisen ryhmämme varjoesittelijänä haasteena olikin ennen kaikkea sillanrakentaminen niin ryhmämme sisällä, kun eri poliittisten ryhmien välille.
Valiokunnan sopu asettui lopulta lähelle neuvoston jo ottamaa kantaa, jonka mukaan koko viiden miljardin potti avataan jokaisen jäsenmaan haettavaksi. Kohdentamisperiaatteen mukaan eniten tukea jaetaan kuitenkin niille maille, jotka ovat kärsineet Brexitistä eniten ja tämä oli neuvottelujen ajan määrätietoisesti ajama kantani. Brexitin vaikutuksista eniten kärsineillä alueille sekä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole ollut resursseja investoida varautumistoimenpiteisiin isompien tavoin, siksi tuen oikea tavoitettavuus oli minulle tärkeä kysymys.
Suomen näkökulmasta saavutettu sopu kasvattaa hieman Suomen saantia. Komission alkuperäiseen ehdotukseen ei sisältynyt myöskään teknisen avun lukemista osaksi varannolla katettavia kuluja. Suomen kaltaiselle maalle uusien hallintojärjestelmien luominen varannon hallintoa varten ei kuitenkaan olisi kustannustehokasta ja olen tyytyväinen, että myös tästä saatiin lopputulokseen parannus.
Koronarokotteiden saanti puhuttaa
Viikon isoihin asioihin kuuluu kysymys siitä, tuleeko patenttisuojaa helpottaa, jotta rokotteet saadaan nykyistä nopeammin kaikkien ulottuville. Oma kantani on jo jonkin aikaa ollut, että patenttisuoja on tärkeä asia, mutta se ei voi mennä miljoonien ihmisten hengen suojaamisen edelle. Varsinkin, kun lääkeyhtiöt ovat saaneet veronmaksajilta miljoonien ja miljardien tuet nopeaan tuotekehittelyyn. Puhuin rokotteiden tuotannon laajentamisen puolesta sekä oman ryhmäni työvaliokunnassa että ryhmäkokouksessa.
Tosiasia on, että me suomalaisetkin olemme turvassa vasta, kun toimivat rokotteet ovat paitsi kaikkien eurooppalaisten, myös koko maailman ulottuvilla. Tauti leviää uudelleen niin kauan kuin rokottamattomia alueita maailmasta löytyy.
Rokotteiden tuotannon laajentamiseen tarvitaan monta asiaa. Näitä ovat paitsi mahdollisuus patenttisuojan helpottamiseen, mutta myös lisenssituotannon mahdollistaminen, teknologian siirto sekä rokotteiden ainesosien tuotannon lisääminen. Parlamentin pitäisi ottaa rokotteiden saatavuuteen kantaa ensi viikolla.
Finnairin 500 irtisanottua tuen piiriin Uudellamaalla
Esittelin maanantaina budjettivaliokunnassa esitykseni parlamentin kannaksi Euroopan globalisaatiorahaston tuesta Finnairin irtisanottujen uudelleentyöllistämiseksi.
Suomi haki joulukuussa Euroopan globalisaatiorahastosta tukea Finnairin 500:lle irtisanotulle tai Finnairiin kytköksissä olevista yrityksistä työnsä menettäneille. Nyt EU:n komissio esittää, että Finnairin irtisanottuja tuettaisiin 2,9 miljoonalla eurolla uudelleentyöllistymistä edistäviin palveluihin Uudenmaan alueella. Olen esityksen pääraportoija eli vastuussa parlamentin esityksen laadinnasta ja neuvotteluista neuvoston kanssa.
Korona-pandemian vaikutus on ollut merkittävä erityisesti ilmailualalla, jossa matkustusrajoitukset romahduttivat globaalin matkustajamäärän yli 98%:lla viime vuoteen verrattuna. Suomessa Uudenmaan alueella ilmailualan irtisanottujen uudelleentyöllistymistä on vaikeuttanut lisäksi yleinen työttömyystilanne sekä muun muassa työnhakijoiden korkea ikä. Yksilöity tuki ja neuvonta työnhaussa sekä räätälöity uudelleenkoulutus lisäisivät työttömien mahdollisuuksia uuden urapolun löytämiseksi. Rahaston puitteissa tukea voitaisiin myöntää myös työnhausta aiheutuviin matkakuluihin, uuden yritystoiminnan aloittamiseen tai kannustaa työnantajaa uuden työntekijän palkkaamiseen palkkatuen avulla.
Esittelemääni mietintöluonnokseen voi lähipäivinä tehdä vielä muutosehdotuksia. Tämän jälkeen seuraa ryhmien väliset neuvottelut. Valiokunnan kanta on tarkoitus hyväksyä 31.5.
Turkki-raportti täysistunnon käsittelyssä ensi viikolla
Parlamentin täysistunto äänestää ensi viikolla kollegani Nacho Sánchezin laatimasta Turkki-raportista.
Kuten olen jo aikaisemmissa uutiskirjeissä käsitellyt, EU:n ja Turkin suhteet ovat tienristeyksessä. Turkin EU-jäsenyysneuvottelut ovat käytännössä jäädytetty eikä parin viikon takainen sohva-kriisi EU:n neuvoston ja komission puheenjohtajien välillä Turkin vierailun aikana edesauttanut suhteiden kääntymistä uudelle kurssille. Turkin vetäytyminen Istanbulin sopimuksesta, laittomat kaasu- ja öljyporaukset Välimerellä sekä Varosha-rannan avaaminen Kyproksen saarella vastoin YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä ovat viime kuukausien aikana pakottaneet EU:n arvioimaan Turkki-strategiaansa uudelleen.
Parlamentin Turkki-raportti pureutuu kolmeen keskeiseen haasteeseen EU:n näkökulmasta: Turkin heikentyneeseen ihmisoikeus- ja demokratiatilanteeseen, oikeusvaltioperiaatteiden edistämiseen ja institutionaalisten uudistusten hitauteen sekä Turkin EU:n arvoja haastavaan ulkopolitiikkaan. Raportissa esitetäänkin, että jäsenyysneuvottelut tulisi nykyisellä pohjalla keskeyttää ja löytää uudenlainen kehys, jolle kumppanuutta rakentaa. EU vaatii Turkilta nyt konkreettisia toimia, joilla se osoittaisi sitoutumisensa ja valmiutensa saattaa yhteiskuntaa kohti EU:n edellyttämää arvopohjaa. Sanat eivät enää riitä.
Erityisen huolestuttavaa on toimittajien, poliittisen opposition ja toisinajattelijoiden asema, jotka ovat joutuneet perusteettomien pidätysten ja vankilatuomioiden kohteeksi. Mithat Sancar, Turkin Kansojen Demokraattisen Puolueen (HDP) varapuheenjohtaja kuvasi opposition tilannetta ollessaan poliittisen ryhmämme vieraana tiistaina. Hänen mukaansa autoritarismi on Turkissa viimeisen viiden vuoden kiihtynyt hallinnon pyrkiessä rakentamaan maahan uutta regiimiä. Presidentti Erdoganin johtaman AKP-puolueen lisäksi maahan on syntynyt voimakkaita ultranationalistiryhmiä, joiden hän katsoo muistuttavan paljon äärioikeistopuolueita Euroopassa.
Nyt HDP:ta uhkaa lakkauttaminen. Vuonna 2012 perustettu kurdimielinen puolue nousi parlamenttiin vuonna 2015 ja sen keräämä suosio on aiheuttanut hallinnolle aitoa huolta AKP:n mahdollisuudesta menettää sen johtoasema. HDP:n johtaja Selahattin Demirtas ja yhdeksän muuta HDP:n kansanedustajaa pidätettiin vuonna 2016 sen jälkeen, kun Turkin parlamentti poisti heiltä koskemattomuuden. Demirtasta syytetään mm. yhteyksistä terroristijärjestöihin sekä väkivallan lietsomisesta Turkin valtiota vastaan. Niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kun Euroopan parlamenttikin on kutsunut pidätystä laittomaksi ja vaatinut hänen välitöntä vapauttamistaan.
Sancarin mielestä HDP:n lakkauttaminen olisi kuolinisku Turkin demokratialle ja hänen mukaansa sillä voisi olla provosoiva vaikutus myös äärioikeistoon Euroopassa. Siksi EU:n tulee nyt osoittaa korkeimmalla tasolla järkkymättömyyttä vaatimuksissaan ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolustamisesta. Turkin ero Istanbulin sopimuksesta on jo nyt koetellut sukupuolten tasa-arvoa ja kehityskulku uhkaa Deniz Bayramin, Turkin terveys- ja sosiaalipalveluita arvioivan tutkijan, mielestä naisten peruspalveluiden saatavuutta. Turkki-valtuuskunnan kokouksessa tiistaina kuultiinkin, miten pandemiaa on käytetty tekosyynä vähentää sosiaalipalveluita sekä lakiapua esimerkiksi väkivaltaa kohdanneille naisille. Kymmenet tuhannet naiset kokoontuivat Turkissa kaduille vaatimaan Turkin paluuta Istanbulin sopimukseen sen kymmenvuotisjuhlapäivänä.
Viikonvaihde ja ensi viikko
Helatorstain helteen jälkeen on mukava pysähtyä viikonloppuna ihailemaan kesän loistoon puhjennutta luontoa. Koska viime viikonloppu meni Eurooppa-päivän juhlinnoissa, tämän pyhän aion viettää perheen kanssa ulkoillen ja voimia keräten ensi viikkoon.
Maanantaina käynnistyy nimittäin jälleen uusi täysistuntoviikko ja agenda on laaja. Äänestyksessä on muun muassa edellä mainitun Turkki-raportin lisäksi Euroopan vetystrategia, työvoiman liikkuvuuden edistäminen, monivuotinen rahoituskehys sekä Covid-pandemian vaikutus sekä pakolais- ja ihmisoikeuskysymykset. Onpa kalenterissa myös Politiikkaradion-nauhoituksia etänä Brysselistä käsin.
Toivotan kaikille kesäistä viikonloppua, kuullaan taas ensi viikolla!