Parlamentin valiokuntaviikko ja ns. miniplenari ovat takana. Viikon aikana on pidetty valiokuntakokouksia ja keskiviikkona sekä torstaina myös täysistuntoa täällä Brysselissä. Valiokunnissa on ollut tärkeitä kuulemisia mm. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. Ryhmäkokouksessamme vieraili Portugalin puheenjohtajakauden päätteeksi pääministeri António Costa. Täysistunnossa taas puhui YK:n tällä viikolla toiselle kaudelle valittu pääsihteeri Antonio Guterres.
Portugalin puheenjohtajakausi Unionissa on ollut varsin menestyksellinen. Itselleni tärkeitä asioita ovat mm. yritysverotuksen maakohtaisen raportoinnin edistäminen, minimipalkkadirektiivin eteenpäinvienti, digitaalisen rahoituksen sääntelyn uudistus ja tietysti elvytyskokonaisuuden toteutus. Portugalin esimerkki kertoo, että pienikin maa voi puheenjohtajakaudellaan saada merkittäviä tuloksia aikaan.
Viikko päättyy jälleen – kuten juhannusviikot aina – EU:n huippukokoukseen torstaina ja perjantaina. Huippukokouksen listalla ovat mm. EU:n suhteet Venäjään ja Turkkiin, Covid-pandemia ja elpyvä talous. Tuloksiin voidaan palata paremmin ensi viikon kirjeessä.
Tässä koonnissa:
- Parlamentti äänesti EU:n ilmastolain ja oikeudenmukaisen siirtymän puolesta
- Budjettivaliokunnan kuulumiset
- Mitä Yhdysvaltojen talous edellä, sitä Eurooppa perässä?
- Välimeren alue ilmastonmuutoksen pyörteissä
- Juhannus ja ensi viikko
Parlamentti äänesti EU:n ilmastolain ja oikeudenmukaisen siirtymän puolesta
Parlamentti hyväksyi tänään EU:n uuden ilmastolain, joka käsittää tiukemmat päästövähennystavoitteet vuodelle 2030 ja sitovan velvoitteen saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on historiallinen, oikea ja kannatettava – onhan Suomen hallitus asettanut jopa 15 vuotta kunnianhimoisemman tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035. Parlamentti hyväksyi myös uuden julkisen sektorin lainainstrumentin, jonka avulla tuetaan julkisia investointeja siirtymän toteuttamiseen.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on yksi aikamme tärkeimmistä haasteista. Edessä on kuitenkin valtava yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, joka täytyy toteuttaa oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Emme voi Euroopassa ajaa alas vanhaa talouden ja työpaikkojen perustaa luomatta uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnille.
Olen itse korostanut jo vuosia, että EU:n päästövähennykset eivät riitä vaan meidän tulee saada muu maailma samalle polulle, jotta todellisia tuloksia saavutetaan. Tänään parlamentin yleiskeskustelussa komission vihreän uudistuspaketin vastaava varapresidentti Frans Timmermans korostikin, että hän tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että Yhdysvallat pitää uudet lupauksensa ja Kiina sekä muut maat tekevät oman osuutensa
On selvää, että siirtymä kestävään ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan vaatii Euroopassa miljardiluokan investointeja niin yksityisiltä kuin julkisilta toimijoilta. Kuten täysistuntopuheenvuorossani korostin, tässä muutoksessa jokaisen jäsenmaan ja alueen täytyy tehdä osansa, mutta kenenkään taakka ei saa olla kohtuuton – ei Keski-Euroopan hiilialueiden eikä Suomenkaan turvealueiden.
Oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän haasteeseen on EU:ssa perustettu uusi 17,5 miljardin euron rahasto sekä julkisen sektorin lainajärjestely, jonka avulla Euroopan investointipankki voi lainoittaa 10 miljardin edestä julkisia investointeja energiamuutoksen toteuttamiseen.
Sain kunnian toimia ryhmäni neuvottelijana lainajärjestelyn osalta ja kuukausien työ sai vihdoin loppusinetin tänään, kun parlamentti hyväksyi uuden lainainstrumentin.
Oikeudenmukaisen siirtymän lainajärjestelyn avulla mahdollistetaan luopuminen esimerkiksi kivihiilen ja turpeen käytöstä. Suomen ja Euroopan kunnilla ja muilla julkisilla toimijoilla on mahdollisuus saada tästä lainajärjestelystä tukea esimerkiksi vihreisiin infrastruktuurihankkeisiin, tehokkaisiin kaukolämpöverkostoihin tai turvealan työntekijöiden lisä- ja uudelleenkouluttamiseen.
Budjettivaliokunnan kuulumiset
Budjettivaliokunnan asialistalla oli tällä viikolla komission uusi varainhankintastrategia elpymisvälineen rahoittamiseksi, EU-budjetin ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta tukevat investoinnit sekä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toiminnan arviointi.
Tärkeitä budjettiasioita oli myös täysistunnon äänestettävänä, kun parlamentti hyväksyi EU:n alue- ja koheesiopolitiikan keskeiset kolme EU-rahastoa, joilla vahvistetaan EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta yhteensä 243 miljardilla eurolla. Yhdessä ohjelmat kattavat noin neljänneksen EU:n vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä.
Koheesiopakettiin kuuluu Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto, Euroopan alueellinen yhteistyötavoite (Interreg), sekä yhteiset säännökset, jotka koskevat EU:n alue-, koheesio- ja sosiaalirahastoja seuraavan seitsemän vuoden ajan.
Uudella ohjelmakaudella vahvistetaan investointeja kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Sekä Interreg-ohjelman että alue- ja koheesiorahastojen on osoitettava vähintään 30 % varoistaan ilmastotoimiin ja kiertotalouteen. Pk-yrityksiä ja syrjäisimpiä alueita varten on varattu erityistoimia. Aluerahaston avulla edistetään myös koronapandemiasta toipumista tukemalla esimerkiksi kulttuuria, kestävää matkailua, digitalisaatiota ja julkisten terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden parantamista.
EU-arvojen noudattaminen on ehtona tuen saannille. EU-rahoituksen saamiseksi maiden täytyy noudattaa EU:n perusoikeuskirjaa, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Pariisin ilmastosopimusta sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa ja torjua syrjintää.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallisen ohjelmaehdotuksen, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, valmistelu on alkanut kevään aikana ja ohjelman valmistelu etenee. EU:n uuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2021.
Mitä Yhdysvaltojen talous edellä, sitä Eurooppa perässä?
Talous- ja veroasioiden valiokunnassa kävimme mielenkiintoisen keskustelun EKP:n pääjohtaja Lagarden kanssa. Lagarde korosti, että EKP:n arvopapereiden osto-ohjelman jatkaminen suotuisien rahoitusolosuhteiden säilyttämiseksi ja talouden elpymisen tukemiseksi on nyt tärkeää.
Hän totesi myös, että matalat korot lisäävät luotonantoa yrityksille ja auttavat siten EU:n taloutta elpymään. Toki matalien korkotasojen talousvaikutusta on seurattava tarkasti, mutta tällä hetkellä hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset. Inflaatioriskin ja Yhdysvaltojen inflaation mahdollisten vaikutusten osalta, hän korosti, ettei EU:n ja Yhdysvaltojen tilanne ole suoraan verrannollinen erilaisten suhdanteiden, inflaation ja inflaatioennusteiden vuoksi, mutta, että EKP seuraa talouden taustatekijöitä, kuten energian hinnan nousua tarkkaavaisesti.
Veroasioiden alavaliokunnassa käsittelimme jälleen oikeudenmukaisemman yhteisöverojärjestelmän kansainvälistä kehitystä ja jo viime uutiskirjeissä käsittelemääni globaalia yhteisöverokantaa.
Vieraamme Itai Grinberg, Yhdysvaltain valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri monenvälisen veropolitiikan verotoimistosta, viestitti Yhdysvaltojen toivovan, että EU:n jäsenvaltiot ylittäisivät vähintään 15% vähimmäisverotuksen ja nostaisivat verokantaa mahdollisuuksien mukaan 21%. Hän osaltaan vahvisti Yhdysvaltojen aikeen pitää kiinni 21% verokannasta kotimaassa ja soveltaa sitä Yhdysvaltojen monikansallisiin yrityksiin sellaisissa maissa, jotka eivät allekirjoita uutta verosopimusta.
Keskiviikkona käytiin rakentava sisäinen keskustelu pankkiunioniraportista. On selvää, että keskeiset kohdat, kuten edistysaskeleet kohti eurooppalaista talletussuojajärjestelmää, nk. EDIS-järjestelmää, sekä kysymys valtionvelkojen riskipainosta, ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja edellyttävät keskustelua korkealla poliittisella tasolla.
Agendalta asia tuskin tulee hetkeen poistumaan, sillä komissio tulee lähikuukausina esittämään uusia lainsäädäntöehdotuksia pankkialalle. Suomenkin pankeille yhteinen talletussuoja ja sen toteuttamisen ehdot ovat äärimmäisen tärkeät.
Välimeren alue ilmastonmuutoksen pyörteissä
Kiihtyvä ilmastonmuutos muovaa Välimeren maiden elinoloja ja kysyy niin ihmisten kuin ympäristön sopeutumiskykyä. Ilmastonlämpenemisen ohella muun muassa ilmaston ja meren saastuminen sekä ylikalastus uhkaavat Välimeren alueen herkkää ekosysteemiä. Ratkaisevaa on ilmastotoimien toteuttaminen laajamittaisesti nyt ennen kuin on liian myöhäistä.
Tätä viestiä ilmastotutkimusryhmä MedECC:n sekä kansalaisyhteiskuntajärjestö SEAS AT RISK:n edustajat toistivat esitelmissään maanantaina, kun Turkki-valtuuskunta sekä Välimeren maiden valtuuskunnat kokoontuivat yhteiseen kuulemiseen. Tutkimustulokset kertovat karua kieltä: merenpinnan ja keskilämpötilojen nousun lisäksi ja ilmastonmuutoksen toisiinsa linkittyneiden kerrontavaikutusten myötä, meren ekosysteemiä uhkaa tasapainon järkkyminen. Osa lajeista on jo nyt katoamassa, osa lisääntyy.
Mielenkiintoinen, joskin huolestuttava, ilmiö on trooppisten ja endeemisten kalalajien sekoittuminen Välimeressä Suezin kanavan kautta tapahtuvan siirtymän vuoksi. Vallitsevan pandemian valossa havainto erityisesti sairauksia levittävien moskiittojen leviämisestä on sekin huolta herättävä. Myös hyttysten leviämisen taustalla on kulkeutuminen liikenteen mukana rajojen yli, johon lämpenevä ilmasto tuo oman lisänsä.
Turkki on erittäin altis ilmastonmuutokselle. Vähenevät sateet ja lämpenevä ilmasto heikentävät veden saatavuutta elintarviketuotannossa, mikä pahentaa entisestään maan sosiaalisia ja alueellisia eroja maassa. Turkilla ei ole tällä hetkellä pitkän tähtäimen hiilineutraalitavoitetta, ja Turkki on Kiinan jälkeen ainoita maita, jotka tähtäävät hiilenkäytön kasvattamiseen. Toisaalta, jopa 30% sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja uusiutuvien energiamuotojen kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus uusista energiatuotantolaitoksista on ollut valtava. Maassa on siis runsaasti kapasiteettia vihreän siirtymän toteuttamiseen ja useat yksityiset toimijat kaikkein energiaintensiivisimmilläkin aloilla Turkissa ovat tähän heränneet.
EU:n näkökulmasta eri rahoitusinstrumentit mm. oikeudenmukaisen siirtymän ja naapuruuspolitiikan kehyksessä ovat keskeisessä asemassa, kun Välimeren maiden – jo EU:n jäsenien, potentiaalisten jäsenien ja kumppanimaiden – kestävää kehitystä vauhditetaan. Taloudellista tukea tarvitaan, mutta ilmastonmuutos edellyttää ennen kaikkea kokonaisvaltaista strategiaa yhdistäen taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.
Muutokseen sopeutumiskyvyn kasvattaminen paikallistasolla sekä pakolaisyhteisöissä on ratkaisevan tärkeässä asemassa, kun puhutaan yhteiskuntien tulevasta pärjäämisestä. Tätä toin myös esiin keväällä muutosesityksissäni budjettivaliokunnassa, kun käsittelimme Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä ja muita EU:n budjetin ulkopuolisia rahastoja koskevaa, syyskuussa täysistunnon käsittelyyn tulevaa raporttia.
Juhannus ja ensi viikko
Itse pääsen perjantaina juhannuksen viettoon kuten useimmat muutkin suomalaiset. Brysselissä keskikesän juhlaa ei tunneta, ja keskikesän juhlimista pidetään täällä hivenen barbaarisena. Mutta pidetään me tästä barbaariajan perinteestä kiinni!
Ensi viikolla on jälleen valiokuntaviikko ja parlamentti valmistautuu samalla viimeiseen täysistuntoviikkoon heinäkuussa. Maanantaina moderoin meppien sydänryhmän tapahtumaa sydän- ja verisuonitautien hoidosta ja sen rahoituksesta. Budjettivaliokunnassa kuulemme komission esityksen EU:n naapuruuspolitiikan ja ulkosuhteiden alaisista rahoitusinstrumenteista. Viikkoon mahtuu myös ryhmäkokouksia sekä parlamenttityön uudistamista pohtivan ryhmän tapaamisia.
4.7. koittaa iloinen päivä, sillä Hakaniemen markkinat avautuvat jälleen Hakaniemessä. Paikalla on myös allekirjoittanut, joten tulehan moikkaamaan ja vaihtamaan ajatuksia politiikan kiperistä kysymyksistä!
Mukavaa juhannusjuhlaa. Nautitaan kesästä!
Eero
