Viikon kuulumiset 26/2022

Vauhdikkaat kaksi viikkoa takana. Ensin valiokuntatyön viikko ja sitten ryhmäviikko, jossa valmistellaan tulevan Strasbourgin täysistuntoviikon päätöksiä. Menneeseen viikkoon mahtui myös oman ryhmäni johdon onnistunut kahden päivän vierailu Suomessa, Suomen Nato-jäsenyyttä koskevien neuvottelujen aloittamispäätös Madridissa ja neuvottelutulos kryptovaluuttoja koskevasta lainsäädännöstä.

Tässä uutiskirjeessä:

  • Parlamenttiryhmän johto vieraili Suomessa
  • Kutsu Natoon kävi
  • Kryptoista syntyi sopu
  • Unkarin paineet kasvavat
  • Vetovastuu siirtyi Tšekille
  • Viimeinen täysistunto ennen lomia
  • Markkinat keskellä kansanjuhlia

Parlamenttiryhmän johto vieraili Suomessa

Alkuviikkoa vietettiin poikkeuksellisesti tutuissa maisemissa kotosuomessa, kun Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän työvaliokunta, eli S&D-parlamenttiryhmän ylin johto, vieraili aurinkoisessa Helsingissä. Ryhmämme taloudenhoitajana kuuluun myös itse työvaliokuntaan ja toimin vierailun isäntänä.

Vierailu oli pienelle maalle ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä eurooppalaisille kollegoille Suomen erityispiirteitä ja esitellä meille keskeisiä asioita. Ryhmäni johto kuulikin vierailun aikana tärkeitä puheenvuoroja muun muassa valtiovarainministeri Annika Saarikolta, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalta sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarilta. Helteisen sään lisäksi ryhmän johdon toivotti lämpimästi tervetulleeksi Helsinkiin myös pääministeri Sanna Marin, jonka luona vierailimme Kesärannassa.

Keskustelut painottuivat puolustukseen ja turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen sekä Venäjän hyökkäyssodan sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin Euroopassa. Tärkeäksi osaksi nousivat samoin suomalaiset näkökulmat erityisesti liittyen talvimerenkulkuun, bioenergian käyttöön kuin myös metsien osuuteen taloudessamme. Luonnollisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset herättivät keskustelua ja saivat vankkaa tukea eurooppalaisilta ystäviltämme.

Pitkän korona-ajan jälkeen oli ilo toteuttaa yhteinen vierailu Suomessa kollegojen kanssa ja matkakohteena Suomi näytti kyllä parastaan vieraillemme – niin upeiden puhujien kuin säänkin puolesta. Kiitos siis jokaiselle upeaa vierailua toteuttaneelle.


Kutsu Natoon kävi

Nato kutsui Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi. Presidentti Sauli Niinistö ja koko Suomen hallitus on tehnyt hyvää työtä koko prosessin ajan. Hetken jo alkuviikosta näytti, ettei tähän tulokseen tällä viikolla vielä päästä.

Nyt kun jäsenyyskutsu kävi, Suomesta ja Ruotsista tuli huippukokouksen seurauksena Naton tarkkailijajäseniä. Seuraavaksi Naton kaikkien 30 jäsenmaan tulee käydä molempien maiden kanssa niin sanotut liittymiskeskustelut. Näiden liittymiskeskustelujen jälkeen Naton jäsenmaat allekirjoittavat keskusteluja koskevan asiakirjan. Suomi sekä Ruotsi jatkavat edelleen Naton tarkkailijajäseniä, kunnes kaikki jäsenmaat ovat vielä kansallisissa parlamenteissaan ratifioineet liittyvien maiden jäsenyyden sotilasliitossa.

Natolle Suomen ja Ruotsin kutsuminen sotilasliiton jäseniksi Madridin huippukokouksessa kertoi toisaalta Suomen ja Ruotsin diplomaattisesta kyvystä hakea ratkaisuja ja toisaalta Yhdysvaltain asemasta sotilasliiton johtavana jäsenenä. On ilmeistä, että ilman Yhdysvaltain panosta uusia jäsenyysneuvotteluja koskevia päätöksiä ei olisi Madridissa syntynyt.

Kärsivällisyys ja demokratia palkitaan, vaikka lopulliset ratkaisut siirtyvätkin nyt kunkin Nato-maan parlamentteihin, joiden hyväksyntä uusille jäsenmaille tarvitaan. Kaikissa tapauksissa Suomessa ja Ruotsissa on syytä mennä eteenpäin asiallisin mielin ilman mitään ylimääräistä uhoa.


Kryptoista syntyi sopu

Ranskan EU-puheenjohtajuuskauden viimeisinä tunteina saavutimme neuvoston kanssa sovun kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelykokonaisuus MiCA:sta. Olin ryhmäni pääneuvottelija vuoden ajan kryptolainsäädäntöä koskevan kokonaisuuden aikaansaamisessa. Vaikka yhteinen teksti vielä saa teknisen loppusilauksen lähipäivinä, on poliittinen sopu neuvoston ja parlamentin välillä nyt saavutettu.

Uusi asetus, jonka ehdotuksen komissio julkisti syyskuussa 2020, luo yhtenäisen sääntelykehikon kryptovarojen liikkeeseenlaskijoille ja palveluntarjoajille. Suuret vakaavaluutat tulevat olemaan asianmukaisesti säänneltyjä, ja niihin tullaan soveltamaan selkeitä vakavaraisuus- ja toimintasääntöjä.

Kuluttajat tulevat uuden asetuksen myötä saamaan entistä paremmin tietoa riskeistä, kustannuksista ja kuluista, joita kryptovaroihin liittyy. Lisäksi uudistus tukee markkinoiden eheyttä ja taloudellista vakautta sääntelemällä kryptovarojen liikkeeseenlaskua ja siinä tarvittavia tietoja.

Keskeisessä osassa ovat toimenpiteet markkinoiden manipuloinnin sekä rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja muun rikollisen toiminnan estämiseksi. Rahanpesuriskien torjumiseksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) tulee perustaa lupamenettelyn ulkopuolella toimivista salausominaisuuden palveluntarjoajista (CASP) julkinen rekisteri. ESMA:lle tulee lisäksi valtuudet keskeyttää tai kokonaan kieltää kryptovarapalvelujen tarjoaminen, mikäli sijoittajan suoja, markkinoiden eheys tai rahoitusvakaus ovat uhattuna.

Toinen aivan keskeinen kokonaisuus asetuksessa koskee kryptovarojen ympäristövaikutuksia. Nyt saavutetun sovun mukaan liikkeeseenlaskijoiden ja kryptovarojen palveluntarjoajien on jaettava verkkosivuillaan tietoa kunkin tarjoamansa krypto-omaisuuden ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Vaatimusta tullaan vielä täsmentämään ESMA:n toimesta yksityiskohtaisemmassa teknisessä sääntelystandardissa.

Tämä uudistus on erittäin tärkeä ja sen myötä kryptovaluuttojen täysi anonymiteetti jää historiaan. Uusi laki pakottaa kryptoyritykset jatkossa varmentamaan asiakkaidensa henkilöllisyyden ja pakottavat lisäksi yritykset raportoimaan epäilyttävistä siirroista alustoillaan.

Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston mukaan tarkoitus on torjua kryptojen kautta virtaavaa likaista rahaa. Sääntely koskee myös kryptolompakkoja, joita viralliset kryptoyhtiöt eivät hallitse. Tämä uusi sääntely varmistaa, että kryptovaluuttoja pystytään jatkossa seuraamaan perinteisen rahaliikenteen tavoin.


Unkarin paineet kasvavat

Unkarin forintti laski tämän viikon maanantaina euroon verrattuna ennätyksellisen matalalle tasolle. Forintin heikkeneminen on inflaation ja energiakustannusten nousun seurausta. Tämä lisää painetta Unkarin pääministeri Viktor Orbánille, jotta maa pääsee sopuun EU:n kanssa oikeusvaltioperiaatteisiin liittyvien kiistojen takia jäädytetyistä elvytysrahoista. Unkarin hallitusta on syytetty EU-tukien käyttämisestä opposition vaientamiseen, oikeuslaitoksen riippumattomuuden heikentämiseen ja lehdistönvapauden kaventamiseen.

Unkaria rasittaa myös suuri budjettialijäämä Orbánin pyrittyä varmistamaan vaalivoittonsa huhtikuussa. On epäoikeudenmukaista, että unkarilaiset kärsivät tästä, mutta EU-varoja ei tule käyttää Orbánin kaltaisten itsevaltaisen johtajan oman valta-aseman pönkittämiseen. Sopu EU:n kanssa löytyy toivottavasti pian, mutta ratkaisujen tulee taata kaikkien EU-maiden kansalaisille yhtäläiset demokraattiset oikeudet.


Vetovastuu siirtyi Tšekille

Tänään heinäkuun ensimmäisenä päivänä EU-puheenjohtajuus siirtyi vuoden toiseksi puoliskoksi Ranskalta Tšekille

Uuden puheenjohtajamaan pöydällä on isoja rahoituspalvelulainsäädäntöjä, jotka odottavat käsittelyä EU:n neuvostossa. Ranskalaiset ehtivät kyllä tehdä paljon vielä viime metreillä ennen kapulan vaihtoa, mutta Tšekki pääsee ottamaan haltuunsa joitakin vaikeampia aiheita, joihin Ranska ei puheenjohtajuuskaudellaan kyennyt. Haasteena tulevat olemaan isot talouslainsäädännöt ja fakta, että olemme keskellä suurta taloudellista epävarmuutta, joka on seurausta Venäjän sodasta Ukrainassa, inflaation ja energian hintojen jyrkästä noususta sekä Euroopan keskuspankilta odotettavasta korkojen nostamisesta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tulee vaikuttamaan myös puheenjohtajakauden painopisteisiin suuresti, sillä erityisenä kauden prioriteettina tulee olemaan myös Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaiskriisin hoitaminen ja Ukrainan tukeminen. Tšekki on luvannut puheenjohtajaohjelmassaan painottaa Ukrainan jälleenrakentamista. Toinen tärkeä painopiste on EU:n energiaturvallisuus ja riippuvuuden vähentäminen venäläisestä fossiilienergiasta. Tähän pyritään pääsemään muun muassa monipuolistamalla energian lähteitä, nopeuttamalla siirtymää uusiutuvaan energiaan ja edistämällä vetyenergian hyödyntämistä.


Viimeinen täysistunto ennen lomia

Kevätkauden viimeinen täysistuntoviikko pidetään ensi viikolla Ranskan Strasbourgissa. Luvassa on jälleen painavaa asiaa, kuten äänestys komission taksonomiaehdotuksen vastustuksesta, josta kirjoitin laajemmin helmikuisessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissani.

Komissio hyväksyi kevään alussa esityksen ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämisestä kestävän rahoituksen luokitteluun eli taksonomiaan. Näiden energiamuotojen pitää täyttää tietyt täsmälliset ehdot, ennen kuin investoinnit niihin ovat mukana rahoitusluokittelussa. Ydinenergian ja kaasun osalta kysymys on välivaiheen menettelystä ennen täydellistä uusiutuviin energioihin siirtymistä.

Parlamentti ei voi muuttaa komission taksonomiapäätöstä. Se voi vain hyväksyä tai hylätä päätöksen. Oma kantani on selkeä; Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin päästövähennyksiin ei päästä ilman ydinenergian käyttöä välivaiheen energiamuotona. Tämän puolesta myös Suomen hallitus ja eduskunta ovat työskennelleet. Tulen siis äänestämään komission taksonomiapäätöksen puolesta.


Markkinat keskellä kansanjuhlia

Heinäkuu on Helsingissäkin suurten tapahtumien aikaa. Tulevassa viikonvaihteessa ihmisiä kokoavat muun muassa niin PRIDE-tapahtuma kuin Tuska-festivaalikin. Ja koska 3.7 on kuun ensimmäinen sunnuntai, järjestetään perinteiset Maalaismarkkinat Helsingissä Hakaniemen torilla. Olen tavattavissa näillä markkinoilla jälleen sunnuntaina klo 11 alkaen.

Sunnuntain maalaismarkkinoiden lisäksi haluan ennakkotietona kertoa myös osallistumisestani SuomiAreenaan perjantaina 15. heinäkuuta. Olen tuolloin Porissa klo 12 alkaen TSL:n järjestämässä Euroopan kriisit, talouden pelisäännöt ja talousnäkymät-tilaisuudessa keskustelemassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin kanssa. Keskustelun juontajana on toimittaja Eeva Lehtimäki. Keskustelua voi seurata 15.7. klo 12 myös kotisivuillani tämän linkin kautta.

Hyvää heinäkuun alkua

Scroll to Top