Kevätkauden viimeinen täysistuntoviikko sujui tärkeiden äänestysten merkeissä, ja loppuviikosta osallistuin demarien maailmanjärjestön kokouksiin Genevessä.
Tässä uutiskirjeessä:
- Suomen kanta voitti taksonomiassa
- Kaupungissa on uusi seriffi – nyt säädellään digialan villiä länttä
- Euroopan investointipankki reagoi kriisiin ja panostaa tulevaisuuteen
- Leikkaamme lentoliikenteen hiilijälkeä
- Energiayhtiöiden voittoihin on puututtava
- Vakuutettujen turva etenee
- Kevätkauden viimeistä valiokuntaviikkoa viedään
- Ensi viikon perjantaina 15.7. kannattaa pysyä kuulolla
Suomen kanta voitti taksonomiassa
Parlamentti hyväksyi keskiviikkona komission rahoitusluokittelua koskevan päätöksen äänin 328–278. Komission päätöksen mukaan ydinvoimaa, ja myös maakaasu, voidaan erikseen määritellyillä ehdoilla sisällyttää väliaikaisesti kestävän kehityksen rahoituskehikkoon.
Ydinvoiman kannalta päätös on merkittävä, sillä päästöttömänä energiamuotona ydinvoimalla on merkittävä sija monien maiden päästövähennysten toteuttamisessa. Suomi teki keväällä paljon työtä, että taksonomia mahdollistaisi ydinvoiman rahoittamisen hyväksytyllä tavalla.
Maakaasun sisällyttämistä väliaikaisestikin rahoitusluokitteluun voi perustellusti kritisoida, sillä maakaasun poltto tunnetusti tuottaa päästöjä, vaikkakin öljyyn verrattuna selvästi vähemmän. Kyseessä oli kuitenkin Saksalle ja monelle Keski-Euroopan maalle tärkeä asia, jotta eniten saastuttavasta kivihiilen käytöstä päästäisiin eroon.
Taksonomiapäätöksessä parlamentti saattoi vain hyväksyä tai hylätä ratkaisun – ei muuttaa sitä. Tämän vuoksi oma ratkaisuni oli selvä; Suomen ja koko Euroopan energiahuollon kannalta komission päätös on hyväksyttävissä ja tuottaa paremman ratkaisun kuin ydinvoiman rahoitusmahdollisuuksien heikentäminen. Samaan aikaan meidän on kuitenkin jatkettava ensisijaisena ratkaisuna investointeja uusiutuviin energioihin.
Kaupungissa on uusi seriffi – nyt säädellään digialan villiä länttä
Euroopan parlamentti lisää tiistaina lopullisesti hyväksytyillä uusilla digisäädöksillä teknologiayhtiöiden vastuita. Uusia säädöksiä ovat digipalvelusäädös DSA ja digimarkkinasäädös DMA. Nämä EU:n uudet säännöt velvoittavat teknologiayhtiöitä suojaamaan käyttäjiä laittomalta sisällöltä, rajoittavat jättiyritysten valta-asemaa ja lisäävät avoimuutta. Nyt asetetaan EU:n perusoikeuksien sekä -arvojen mukaiset selkeät standardit alan toimintaan ja palveluille.
Digipalvelusäädös asettaa selkeitä velvoitteita some-palveluille ja markkinapaikoille. Velvoitteet on suhteutettu alustojen kokoon ja niiden aiheuttamiin riskeihin. Erittäin suuret verkkoalustat ja hakukoneet, joilla on vähintään 45 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa, saavat tiukimmat velvoitteet. Jatkossa näiden jättitoimijoiden on muun muassa tarjottava käyttäjille mahdollisuus poistaa käytöstä profilointiin perustuvat suositukset. Niiden on myös helpotettava viranomaisten ja hyväksyttyjen tutkijoiden pääsyä tietoihinsa ja algoritmeihinsa.
Digimarkkinasäädös taas velvoittaa verkkoalustoja, jotka toimivat digimarkkinoiden portinvartijoina. Tämän on tarkoitus taata esimerkiksi enemmän palveluja kuluttajille. Enää ei voi hyväksyä logiikkaa, jossa vain taloudellisesti vahvin jää eloon. Parhaiden yritysten tulisi menestyä, ei vain isoimpien.
Vaikka säädösten voimaantulossa menee vielä tovi, on muutoksen tuulia odotettavissa.
Euroopan investointipankki reagoi kriisiin ja panostaa tulevaisuuteen
Parlamentin täysistunto hyväksyi kuluneella viikolla Euroopan investointipankin (EIP) rahoitustoimintaa arvioivan vuosikertomuksen. Toimin mietinnössä parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän pääneuvottelijana nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Tänä vuonna mietinnön keskeiseksi teemaksi nousi Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sota on luonut vakavan humanitaarisen kriisin, jolla on perustavanlaatuinen vaikutus EU:n ja sen naapurimaiden talous- ja turvallisuustilanteeseen. On selvää, että tämän on näyttävä myös EIP:n investoinneissa ja toiminnassa laajemminkin. Tervetullutta onkin, että pankki on jo hyväksynyt kiireellisen solidaarisuuspaketin, joka sisältää niin välitöntä taloudellista tukea kuin myös rahoitusta Ukrainan jälleenrakennuksen tukemiseksi.
Sota on samoin korostanut tarvetta nopeuttaa ja lisätä investointeja Euroopan energiavarmuuteen, etenkin vähentämällä riippuvuutta Venäjältä ja muista maista tuotavista fossiilisista polttoaineista. Toimilla voidaan osaltaan myös tukea unionin ilmastotavoitteita sekä torjua energian ja polttoaineiden hintojen nopeasta noususta seurannutta energiaköyhyyttä.
Samalla on kuitenkin säilytettävä EIP:n rooli kestävän ja osallistavan kasvun vauhdittajana. Tulemme edelleen tarvitsemaan panostuksia osaamiseen, innovointiin ja digitaaliseen siirtymään. Pankki on toiminut tärkeänä pienten- ja keskisuurten yritysten tukijana, ja myös jatkossa on varmistettava sen rooli kasvupääoman tarjoajana, jotta eurooppalaiset yritykset voivat laajentaa toimintaansa. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa toipuminen pandemiasta on edelleen kesken ja inflaatio on korkeaa.
Leikkaamme lentoliikenteen hiilijälkeä
Parlamentti kiristi tämän viikon päätöksessään komission ehdotusta lentoliikenteen kestävien polttoaineiden käyttöönotosta. Kantamme mukaan kestävät polttoaineet on saatava käyttöön jo vuonna 2025 ja vuoteen 2050 mennessä niiden osuuden tulisi olla 85 % EU-lentoliikenteen polttoaineista. Päätös koskee sekä varsinaista lentoliikennettä että lentokenttätoiminnassa tapahtuvaa maaliikennettä. Päätöksen tavoite on leikata ilmailun päästöjä ja varmistaa osaltaan, että EU:sta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Päätöksessämme olimme kunniahimoisempia kuin komissio alkuperäisessä ehdotuksessaan; asetimme tavoitteen aloitusajan komissiota aikaisemmaksi ja vuoden 2050 tavoitetason korotimme komission esittämästä 63 prosentista 85 prosenttiin.
Parlamentin päätöksessä muutettiin kestävän lentopolttoaineen määritelmää niin, että se käsittää nyt synteettiset polttoaineet ja tietyt biopolttoaineet, joita valmistetaan maa- tai metsätalouden sivutuotteista, levästä, biojätteestä tai käytetystä ruokaöljystä. Ravinto- ja rehukasveista, palmuöljystä, soijaperäisistä aineista tai neutralointimassasta tuotettuja polttoaineita ei kuitenkaan voida päätöksemme mukaan laskea biopolttoaineisiin, koska ne eivät vastaa ehdotettuja kestävyyskriteerejä.
Parlamentin kannan mukaan sähkö ja vety ovat lupaavia teknologioita, ja niiden odotetaan edistävän asteittain lentoliikenteen irtautumista hiilestä, joten ne voidaan laskea mukaan kestävään polttoainevalikoimaan. Sääntöehdotuksen mukaan EU:n lentokenttien tulee tarjota lentoyhtiöille tarvittava infrastruktuuri kestävien lentopolttoaineiden saamiseksi, esimerkiksi puitteet vetytankkaukseen ja sähkölataamiseen.
Energiayhtiöiden voittoihin on puututtava
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset pysyvät puheenaiheissa pinnalla viikosta toiseen. Jo pidemmän aikaa huolettanut energiahintojen huima nousu on sodan ja sen aiheuttaman energiamarkkinoihin kohdistuvan paineen myötä vaikeutunut entisestään ja tuntuu eittämättä myös kuluttajan kukkarossa. Alan yhtiöt ovat kuitenkin takoneet tilanteessa ennätysvoittoa.
Keskustelu energiayhtiöiden jyrkästi nousseista voitoista oli myös tämän istuntoviikon puhutuimpia aiheita. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan alan yritysten ylijäämävoitot nousevat tänä vuonna 200 miljardin suuruisiksi. Samaan aikaan eurooppalaiset kotitaloudet ja yritykset ponnistelevat kohonneiden energialaskujen kanssa aikana, jolloin pandemiasta johtuvat tulonmenetykset ovat jo valmiiksi heikentäneet monen taloudellista tilannetta.
EU-parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on vaatinut, että tilanteeseen puututaan viivyttelemättä. Yhtenä keinona esitämme väliaikaisen, niin sanotun windfall-veron käyttöönottoa jäsenmaiden toimesta. Verolla on määrä puuttua ansiottomiin voittoihin, eli voittoihin, jotka ovat odottamattomasti kertyneet yrityksille näiden omista toimista riippumatta. Kertyneillä varoilla taas olisi mahdollista vauhdittaa siirtymää päästöttömiin energiamuotoihin sekä keventää niin kotitalouksien kuin myös yritystenkin taloudellista taakkaa.
Monessa jäsenvaltiossa, kuten Italiassa, Romaniassa ja Espanjassa, on jo päätetty kyseisen toimenpiteen käyttöönotosta. Nähtäväksi jää seuraavatko muut maat perässä, kuten Euroopan komissiokin on suosittanut. Nykyisessä poikkeustilanteessa tämä olisi oikeudenmukaista veropolitiikkaa.
Vakuutettujen turva etenee
Talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolella valmistelimme kuluneella viikolla muutosehdotuksia Solvenssi II -vakuutusyhtiösääntelyn uudistamista koskevaan mietintöön. On selvää, että lainsäädännön päivittäminen on paikallaan ja tarkoituksenamme on nyt varmistaa, että lopputulos on tasapainoinen. Siksi ehdotamme useita merkittäviä muutoksia mietintöluonnokseen.
Solvenssi II on ennen kaikkea vakavaraisuuskehys, jolla taataan vakuutusyhtiöiden kyky täyttää velvollisuutensa vakuutuksenottajia kohtaan. Tämän takia esitämme, että pääomahelpotuksia myönnetään vain kohtuullisesti kuten Euroopan komissiokin ehdotuksessaan esittää. Sääntöjen on samoin oltava oikeasuhteisempia, kuitenkaan tarkoittamatta sääntelyn purkamista.
Vakavaraisuusarvioinnin tulee olla riskiperustaista, jonka lisäksi tahdomme kiinnittää huomiota myös kestävyysriskeihin. Näin vakuutusyhtiöiden tulisi jatkossa laatia kestävyyttä tukeva toimintasuunnitelma vakuutustoimintaansa varten sekä kiinnittää huomiota siihen, millaiseen omaisuuteen ne pitkäaikaisina sijoittajina sijoittavat.
Esitämme myös, että vakuutusyhtiöiden osingonjaon keskeyttämisestä poikkeuksellisissa olosuhteissa tulisi olla mahdollista.
Kevätkauden viimeistä valiokuntaviikkoa viedään
Kyllä, meillä parlamentilla on vielä kevätkausi käynnissä, mutta kyllä se pieni hengähdystauko jo selkeästi horisontista näkyy. Ensi viikko on vielä valiokuntaviikko, jota seuraa niin kutsuttu kotimaan viikko. Tämän jälkeen Euroopan parlamentti on nelisen viikkoa suljettuna.
Täysin lomaillessahan tuo aika ei mene, vaan tiedossa on paljon kotimaan ohjelmaa, kuten SuomiAreenaa, Hakaniemen markkinoita ja Kotkaniemi-foorumia Luumäellä. Kotisivultani löydät tarkempaa infoa näistä ja muista kesän vierailuistani koottuna.
Viimeinen valiokuntaviikko menee muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin vieraillessa parlamentissa. Stoltenberg tulee parlamenttiin vaihtamaan näkemyksiään ulkoasiainvaliokunnan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan kanssa. Harvinaisen ajankohtaista ja mielenkiintoista keskustelua tiedossa.
Ensi viikon perjantaina 15.7. kannattaa pysyä kuulolla
Ensi viikolla erityisesti perjantaina kannattaa olla kello 12 joko paikan päällä Porissa SuomiAreenassa tai mobiililaitteen äärellä katsomassa striimiä. Silloin keskustelemme MTV-lavalla Porin Kauppatorilla Työväen sivistysliitto TSL ry:n järjestämässä tilaisuudessa yhdessä Olli Rehnin kanssa. Keskustelun aiheena on Euroopan kriisit, talouden pelisäännöt ja talousnäkymät. Tilaisuuden juontaa Eeva Lehtimäki.
Maailmanlaajuinen koronapandemia, ilmastonmuutoksen torjunta, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä nopeasti kasvava inflaatio ovat tekijöitä, jotka asettavat meidät suurten haasteiden ratkaisijoiksi. Haasteet ovat samanaikaisesti sekä globaaleja että kansallisia. Ratkaisuja tarvitaan talouden kaikilla tasoilla.
Katso tarkat tiedot ja suora lähetys ensi perjantaina suoraan tästä.
Nähdään Porissa!
