Viikon kuulumiset 28/2022

Viimeinen Bryssel-viikko ennen kesätaukoa on takana. Valiokuntakokoukset siirtyvät kesätauolle palatakseen ohjelmaan jälleen elokuun viimeisellä viikolla. EU-parlamentissa kevät on ollut raskas, ja kollegoiden ilmeistä ja puheista tiedän, että kesätauko tulee tarpeeseen.

Vaikka valiokunnat ovat tauolla muunlaista aktiviteettia vielä riittää. Ensi viikko on ns. vihreä viikko, joka on varattu oman vaalipiirin asioiden hoitoon ja myös ulkomaanvierailuihin. Itse joudun vielä ensi viikolla käymään Brysselissä vierailijaryhmäasioissa. Brysseliin on luvattu 35 asteen lämpöä, joten ainakaan ei tarvitse palella!

Tässä uutiskirjeessä:

  • Ensi vuoden budjetti valmistelussa
  • Talouden muutos haastaa vakuutusyhtiöt
  • Stoltenberg toi puolustusvaliokuntaan terveisiä Naton huippukokouksesta
  • Tutkittua tietoa uutisista
  • Reimareita luottoriskien karikoille
  • Kesä on hyvä aika kansalaistapaamisille

Ensi vuoden budjetti valmistelussa

Budjettivaliokunta piti kuluneella viikolla viimeiset kokoukset ja äänestykset ennen parlamentin jäämistä kesätauolle. Aiheina olivat muun muassa Euroopan unionin seitsenvuotinen rahoituskehys, ensi vuoden budjetti, EU-instituutioiden kiinteistöpolitiikka sekä vuotuinen tapaaminen EU:n virastojen kanssa.

Toimielinten lisäksi Euroopan unionilla on ympäri Eurooppaa sijaitsevia erillisvirastoja, jotka auttavat päätöksenteossa ja eri alojen politiikan täytäntöönpanossa. Virastot kokoavat yhteen EU-elinten ja kansallisten viranomaisten teknisiä- ja erityisasiantuntijoita sekä tukevat EU:n ja sen jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä. Virastoja rahoitetaan osin EU-budjetin kautta, ja siksi tapaaminen järjestetään vuosittain aina tulevan vuoden talousarvion valmistelutyötä pohjustaen.

Tänä vuonna erityiseen rooliin ovat nousseet etenkin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER sekä turvapaikka-asioiden tukivirasto EUAA. Sodan seurauksista johtuen virastojen työtaakka on huomattavasti kasvanut, jota ei heidän mukaansa kuitenkaan ole huomioitu riittävästi resursoinnissa. Budjettivaliokunnassa virastojen edustajien keskeinen viesti mepeille olikin, että työtaakan lisääntyessä tulisi voimavaroja vastaavasti kasvattaa.

Olen pitkään toivonut, että virastojen lisätarpeita voitaisiin rahoittaa myös säästöillä vanhoissa tehtävissä. Katsotaan, miten tämä viesti otetaan vastaan.

Talouden muutos haastaa vakuutusyhtiöt

Jätin tällä viikolla muutosehdotukseni vakuutus- ja jälleenvakuutusalaa koskevaan Solvenssi II -direktiiviin, jossa toimin sosialidemokraattisen parlamenttiryhmän neuvottelijana. Säädös on keskeinen osa rahoituslainsäädännön kokonaisuutta ja sen uusimistarve on ilmeinen. Tarkoituksena on vahvistaa eurooppalaisten vakuutusyhtiöiden panosta talouden elpymiseen, pääomamarkkinaunionin edistämiseen sekä varojen kanavoimiseen vihreään siirtymään.

Vaikka olenkin samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, ettei direktiivin määrittelyssä ole tarvetta kokonaisuudistukselle, ovat alan kohtaamat haasteet kuitenkin ilmeiset. Tämän päivän taloudellinen tilanne eroaa huomattavasti vuodesta 2009 ja äärimmäisen alhaiset korot vaikuttavat vakuutusalaan suuresti. Tämä uusi taloudellinen todellisuus on huomioitava direktiivissä. Keskeistä on, etteivät vakuutusyhtiöt aliarvioi velvoitteitaan vakuutuksenottajia kohtaan tai yliarvioi omia sijoituksiaan.

Siksi uudistustyötä tuleekin mielestäni lähestyä maltilla, tavoitellen tasapainoista lopputulosta. Keskeisinä tavoitteinamme on kohtuullisen pääomahelpotuksen ja tilanteeseen suhteutettujen puitteiden takaaminen sekä ympäristön kestävyysvaikutusten riittävä huomioiminen. Kun EPP-ryhmän pääneuvottelija on poistanut pohjaehdotuksestaan kaikki komission ympäristökestävyyteen liittyvät esitykset, on neuvotteluissa odotettavissa työntäyteinen ylämäki.

Aloitamme neuvottelut pian kesätauon jälkeen ja tavoitteena on äänestää ehdotuksista talousvaliokunnassa marraskuussa. S&D-ryhmän näkökulmasta vakuutusala voi olla pitkällä aikavälillä terve vain, jos alan vakavaraisuus on tasapainossa. Se on tavoite, johon me pyrimme.

Stoltenberg toi puolustusvaliokuntaan terveisiä Naton huippukokouksesta

Turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan puolella puimme toissaviikkoisen Naton huippukokouksen tuloksia yhdessä puolustusliiton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa. Historiallinen huippukokous, jossa tehtiin montakin niin itse Naton kuin myös EU:n ja sen jäsenmaidenkin kannalta merkittävää päätöstä.

Nato on tukenut Ukrainaa vuoden 2014 Krimin valtauksesta lähtien, ja lisännyt merkittävästi avustustaan Venäjän helmikuisen hyökkäyksen jälkeen. Nyt Madridissa tukea päätettiin lisätä entisestään. Pääsihteeri Stoltenberg korostikin valiokunnassa puhuessaan avunannon tärkeyttä ja kehotti meppejä vaikuttamaan Ukrainan tukemisen puolesta myös kotimaissaan.

Karmea tosiasia on, että Euroopan mitatessa sodan kustannukset euroissa, lasketaan Ukrainan menetykset ihmishengissä. Venäjä yrittää hyökkäyssodallaan luoda maailmaa, jossa suuret vallat päättävät pienempien naapureidensa puolesta. Mikäli hyväksymme tämän, häviämme kaikki.

Suuriin päätöksiin lukeutuu myös puolustusliiton lisäpanostukset Itä-Euroopan turvallisuuden takaamiseksi sekä joukkoja että kalustoa lisäämällä. Madridissa hyväksyttiin myös uusi strateginen konsepti, eli Naton strategia seuraavalle kymmenelle vuodelle. Uudessa konseptissa heijastuu maailmanpoliittisen tilanteen kehittyminen yhä epävarmempaan ja turvattomampaan suuntaan. Venäjä määritellään Natolle ja sen jäsenmaille suurimmaksi turvallisuusuhaksi. Myös Kiinan toimet nostetaan nyt ensimmäistä kertaa esiin haasteena puolustusliiton turvallisuudelle, tavoitteille ja arvoille.

Historiallisen huippukokouksesta teki kuitenkin Suomen ja Ruotsin kutsuminen Naton jäseniksi. Liittymispöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen on nyt vuorossa sen ratifiointi jokaisessa kolmessakymmenessä jäsenmaassa. Ripeästi alkanutta prosessia varjostaa kuitenkin Turkin ailahteleva käyttäytyminen ja hakemusten käyttäminen neuvottelukapulana maan omien tavoitteidensa lunastamiseksi. Korostinkin omassa puheenvuorossani mahdollista viivettä ratifioinnille ja tarvetta taata pohjolan turvallisuus prosessin aikana.

Nostin esille myös Turkin esittämät vaatimukset. Terrorismin vastainen työ on meidän kaikkien yhteinen, johon myös Suomi ja Ruotsi ovat vahvasti sitoutuneet. Yhdenkään kansalaisen luovuttaminen Turkkiin poliittisin perustein ei kuitenkaan ole hyväksyttävää ja sotii vastoin oikeusvaltion ja demokratian periaatteita. Terrorismia vastaan taisteltaessa on pidettävä huolta siitä, ettei tämän tavoitteen varjolla rajoitetaan demokratiaa tai opposition toimintamahdollisuuksia.

Tutkittua tietoa uutisista

Tuoreessa Eurobarometrissa EU-maiden kansalaisista puolet ilmoittavat olevansa kiinnostuneita poliittisista aiheista. Ehkä jopa hieman yllättävää on, että erot paikallisten, valtakunnallisten ja koko Eurooppaa käsittelevien poliittisten aiheiden osalta ovat melko pieniä. Kansallisista kysymyksistä oli kiinnostunut 50 % vastaajista, paikallisista kysymyksistä 47 % ja koko Eurooppaa käsittelevistä asioista 46 % vastaajista.

EU:n kansalaiset luottavat Eurobarometrin perusteella eniten perinteisiin tiedotusvälineisiin. Julkiset televisio- ja radioasemat ovat luotetuin uutislähde EU:ssa 49 %:lle vastaajista, seuraavaksi tulevat lehdistö, 39 %, sekä yksityiset televisio- ja radioasemat, 27 %. Yli 55-vuotiaista vastaajista peräti 75 %:lla tärkein uutislähde on televisio, kun esimerkiksi sosiaalisen median alustoja ja blogeja uutisten lukemiseen heistä tärkeimpänä pitää vain 15 % vastanneista. Vastaavasti nuoremmat vastaajat käyttävät paljon todennäköisemmin sosiaalisen median alustoja ja blogeja uutisten lukemiseen. Esimerkiksi 15-24-vuotiaista vastaajista peräti 46 %:lle sosiaalisen median alustat olivat tärkein uutiskanava.

Eurobarometrin tulosten mukaan kansalaiset luottavat perinteiseen yleisradio- ja painettuun mediaan enemmän kuin verkkouutisalustoihin ja sosiaalisen median kanaviin. Vastaajista 49 % luottaa julkisten televisio- ja radioasemien antavan heille totuudenmukaisia uutisia, kakkosena on lehdistö, jonka uutisointia luotettavimpana piti 39 % vastanneista.

Eurobarometrin valossa saatiin myös mielenkiintoista materiaalia Unkarin ja Puolan oikeusvaltioperiaatteeseen ja ”valtion virallisen totuuden” luotettavuuteen.  Puola erottuu joukosta maana, jossa yksityiset televisio- ja radioasemat ovat luotetuin uutislähde. Unkarilaiset vastaajat puolestaan mainitsevat luotetuimpana uutislähteenä ”sosiaalisessa mediassa seuratut ihmiset, ryhmät tai ystävät”. Bulgarialaisista vastaajista peräti 55 % kokee joutuneensa alttiiksi disinformaatiolle ja valeuutisille ”erittäin usein” tai ”usein”. Nämä tulokset antavat meille vahvan syyn jatkaa taistelua oikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseksi koko Euroopan unionin alueella.

Reimareita luottoriskien karikoille

Parlamentissa kuluneella viikolla esitellyillä EU:n uusilla säännöillä pyritään suojelemaan kuluttajia verkossa luottokorttiveloilta, tilinylityksistä ja heidän taloudelliseen tilanteeseensa sopimattomilta lainoilta. Säädöksissä esitetään lisävaatimuksia, joilla arvioidaan lainaa ottavien henkilöiden luottokelpoisuutta ennen lainan myöntämistä, mukaan lukien tarvittavat tiedot kuluttajan nykyisistä velvoitteista tai elinkustannuksista. Vähäisen luottohistorian omaavien kuluttajien luottokelpoisuuden arvioimiseksi voidaan ottaa huomioon muita tietoja esimerkiksi pankkien ulkopuolisilta luotonantajilta, teleoperaattoreilta ja sähkölaitoksilta. Mepit olivat myös yhtä mieltä siitä, että Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tulisi laatia ohjeet siitä, kuinka luotonantajat ja joukkorahoitusluottopalvelujen tarjoajat suorittavat tämän luottokelpoisuuden arvioinnin.

Säädöksissä edellytetään myös, että kuluttajien tulee aina saada vakiotiedot, jotta he voivat vertailla eri tarjouksia ja ymmärtää lainojen ja luottokustannusten oikeudelliset ja taloudelliset seuraukset. Tiedot on esitettävä etukäteen ja selkeästi. Kuluttajien pitäisi voida nähdä kaikki olennaiset tiedot yhdellä silmäyksellä, jopa puhelimessaan. Heitä tulee myös muistuttaa, että heillä on oikeus irtisanoa luottosopimus tai joukkorahoitusluottopalvelujen tarjoamista koskeva sopimus syytä ilmoittamatta 14 kalenteripäivän kuluessa.

Parlamentin jäsenet korostivat, että luottomainonnan tulee sisältää kaikissa tapauksissa selkeä ja näkyvä varoitus siitä, että rahan lainaaminen maksaa, ja että se ei saisi yllyttää ylivelkaantuneita kuluttajia hakemaan luottoa tai ehdottaa, että luottosopimusten avulla voidaan saavuttaa menestystä tai sosiaalista menestystä. Koska tilinylitys ja luoton ylitys ovat yhä yleisempiä kulutusluottoja, parlamentin jäsenet haluavat säännellä näitä rahoitustuotteita kuluttajansuojan tason nostamiseksi ja ylivelkaantumisen välttämiseksi.

Pidän uudistusajatuksia kokonaisuudessaan hyvänä, sillä esimerkiksi monen nuoren kohdalla tulevaisuuden näkymät on liian usein pilattu liian löysällä kulutusluottopolitiikalla. Aikaa kuitenkin vielä menee, ennen kuin tällä alueella uudet säädökset on hyväksytty.

Kesä on hyvä aika kansalaistapaamisille

Lomakuukaudet osuvat kotimassa ja Euroopan unionissa hieman lomittain. Me jatkamme parlamentin puitteissa työtä vielä ensi viikolla, vaikka kotimaassa onkin jo menossa aktiivisin lomakausi. Meille EU:n päätöksenteossa työskenteleville loma ajoittuu vasta keskieurooppalaiseen tapaan elokuussa.

Tulevat viikot ovat siis parlamenttityön kannalta vuoden rauhallisinta aikaa, mutta kotimaan kiertämiseen ne antavat hyvän mahdollisuuden. Tämän uutiskirjeen ilmestyessä tänään perjantaina olen jo esiintynyt Porissa SuomiAreenassa TSL:n järjestämässä tilaisuudessa keskustellen talouden ajankohtaisista haasteista Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin kanssa. Muitakin tapaamisia Porissa on vielä tähän viikonvaihteeseen luvassa.

Ensi viikolla olen torstaina 21. päivä Sastamalassa alueen demareiden kesäjuhlilla, ja seuraavalla viikolla yleisötilaisuuksissa sekä Savonlinnassa, että Puumalassa. Elokuun alussa 4. päivä olen Luumäellä Kotkaniemi-seminaarissa ja 7. päivä perinteisesti Hakaniemen markkinoilla keskustelemassa ajankohtaisista asioista kansalaisten kanssa.

Elokuun puolivälin jälkeen on vuorossa mm. osallistuminen eduskuntaryhmän kesäkokoukseen 17.–18. päivä Kuopiossa sekä seuraavalla viikolla osallistun 22. päivä Jämsän demareiden tilaisuuteen Jämsän uudessa kirjastossa.

Tarkempia tietoja kesän tiedossa olevista, ja kesän myötä kalenteriin lisättävistä, tapahtumista saat kotisivuiltani tämän linkin kautta. Lisäksi tuosta osoitteesta löytyy myös linkit niihin kesän seminaareihin, joita on mahdollista seurata myös streemauksen välityksellä.

Näiden vierailujen ja tapahtumien yhteydessä on myös mittava määrä tapaamisia alueiden eri sidosryhmien kanssa, joten tältäkin osalta kesä on hyvin aktiivista ja mielenkiintoista aikaa.

Uutiskirje jää nyt kesätauolle. Seuraava kirje tulee varmimmin 2.9. perjantaina. Jos ajankohtaista pakottavaa asiaa ilmenee, voin yllättää sitä ennenkin lyhyellä kirjeversiolla.

Joka tapauksessa toivotan sinulle arvoisa lukija hyvää ja virkistävää kesätaukoa!

Scroll to Top