Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 36/2021

Ryhmäkokousviikko takana. Viikon aikana valmistellaan poliittisissa ryhmissä seuraavan viikon täysistuntoa ja siellä otettavia kantoja. Niin nytkin.

Oman S&D-ryhmämme osalta viikko alkoi koskettavasti, loppukesästä syöpään kuolleen pääsihteerin Michael Hoppen muistotilaisuudella. Hoppe oli yksi hienoimpia tuntemiani ihmisiä ja minulle läheinen yhteistyökumppani ryhmän rahastonhoitajan roolissa. Hän ehti palvella ryhmää eri tehtävissä yli 30 vuotta säilyttäen kaikissa tehtävissään positiivisuuden, ystävällisyyden ja optimismin hengen yhdistyneenä aitoon aatteellisuuteen. Ryhmän kaikki puheenjohtajat viime vuosilta osallistuivat tilaisuuteen omilla muistoillaan. Lepää rauhassa Michael.

Tässä kirjeessä:
• Budjettivaliokunnassa ensi vuoden budjetti
• Keskustelu finanssialan sääntelystä tiivistyy
• Verotuksen läpinäkyvyys otsikoissa
• Keskustelu Afganistanista jatkuu
• Ensimmäiset vieraat parlamentissa
• Ensi viikko


Budjettivaliokunnassa ensi vuoden budjetti

Kuten Suomessa, myös Brysselissä oli tällä viikolla käynnissä vuoden 2022 talousarvion valmistelu. Komissio on pohjaehdotuksessaan esittänyt EU:lle noin 168 miljardin euron suuruista budjettia, jota elpymisväline täydentää 143 miljardilla eurolla. Neuvosto vaatii ehdotukseen 1,43 miljardin euron leikkauksia, jotka kohdistuisivat etenkin sisämarkkinoiden tiedettä ja tutkimusta tukeviin rahoitusohjelmiin sekä EU:n naapurusto- ja maahanmuutto-ohjelmiin.

Parlamentti painottaa omassa kannassaan tarvetta tulevaisuuteen katsovalle budjetille, joka vastaa koronapandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin sekä vauhdittaa kestävää kasvua ja digitalisaatiota. Odotettavissa on myös huomattavia korotusvaatimuksia komission esitykseen. Tulevalla täysistuntoviikolla edessä onkin keskustelu budjetista, kun neuvosto esittelee parlamentille kantaansa. Parlamentin ja neuvoston on määrä löytää talousarviosta yhteisymmärrys alkutalveen mennessä.

Itse pöytäsin kaksi muutosehdotusta. Toisin kuin neuvosto ehdottaa, mielestäni tutkimusbudjetista ei tule leikata, vaan Horisontti-ohjelman tutkimusrahat pitää säilyttää vähintään komission esittämällä tasolla. Lisäksi Euroopan petostentorjuntaviraston OLAF:n resurssit tulee turvata. Elpymisrahojen lähtiessä liikkeelle on tärkeää, että varojen oikeaa käyttöä valvotaan tarkasti. Kuten aikaisempinakin vuosina, myös tänä syksynä odotettavissa on vaikeat neuvottelut.


Keskustelu finanssialan sääntelystä tiivistyy

Ryhmäkokousviikolla tosiaan keskitytään tulevan täysistuntoviikon asialistan käsittelyyn, mutta samalla myös keskustelu tulevasta finanssialan sääntelystä tiivistyi.

Tapasin Euroopan aktuaariyhdistyksen edustajia ja keskustelimme tulevan Solvenssi II -direktiivin haasteista. Solvenssi II -säännöissä otettiin käyttöön vakavaraisuusvaatimukset, jotka on räätälöity kunkin vakuutuksenantajan erityisriskeille. Direktiivi edistää avoimuutta, vertailtavuutta ja kilpailukykyä vakuutusalalla. Se edellyttää, että vakuutusyhtiöt pitävät pääomaa suhteessa riskiprofiiliinsa varmistaakseen, että niillä on riittävät taloudelliset resurssit taloudellisista vaikeuksista selviytymiseen.

Hyvin alhaisen koron aikoina, kuten viime vuosina, on selvää, että tällä on vaikutusta vakuutusyhtiöihin, joilla on pitkäaikaisia sitoumuksia. Myös kestävän kehityksen agendalla on vaikutusta vakuutusalaan, sillä kestävän kehityksen vaatimukset määrittävät investointeja yhä enemmän. Jotta sääntely olisi tehokasta, on tärkeää, että säännöt ovat riittävän oikeasuhtaisia esimerkiksi siten, että ne eivät velvoita raportoimaan liikaa. Lainsäädäntöehdotus esitetään lokakuun aikana.

Myös pankkisektorilla on edessään tärkeitä lainsäädännön muutoksia. Ehdotusta Basel III:n lopullisten uudistusten saattamisesta osaksi EU:n lainsäädäntöä odotetaan lokakuun lopussa. Basel III on maailmanlaajuinen, vapaaehtoinen sääntelykehys pankkien vakavaraisuudesta, stressitestistä ja markkinoiden likviditeettiriskistä. Lyhyesti sanottuna Baselin säännöt ovat kansainvälisiä sääntelystandardeja, joita pankkien on noudatettava.

Vuosien 2007–2010 maailmanlaajuinen finanssikriisi osoitti selvästi tarpeen vahvistaa pankkien vakavaraisuuskohtelua, ja kesti noin kahdeksan vuotta ennen kuin pääsimme sopimukseen kaikista Basel III -sopimuksen lähtökohdista. Suuri osa Baselin säännöistä on jo pantu täytäntöön EU:n lainsäädännössä. Kysymys on nyt siitä, miten komission ehdotus panee täytäntöön viimeisen osan kansainvälisistä standardeista EU:ssa. Vaikka suuri joukko kansallisten pankkien pääjohtajia kehotti tällä viikolla toteuttamaan tämän kehyksen kaikki näkökohdat täysimääräisesti, oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti, suuri osa pankkisektorista vaatii ottamaan laajemmin huomioon eurooppalaiset erityispiirteet ja vaatii enemmän aikaa.

On selvää, että nämä uudet säännöt vaikuttavat pankkeihin ja edellyttävät joidenkin pankkien hankkivan ylimääräistä pääomaa, vaikka kaikki pankit eivät koe asiaa samalla tavalla. Pankit saavat kyllä jonkin verran siirtymäaikaa, koska uudet standardit on pantava kokonaan täytäntöön vuoteen 2028 mennessä tai 20 vuoden kuluttua finanssikriisistä. Lisäksi on selvää, että terveet, hyvin pääomitetut pankit lainaavat kotitalouksille ja yrityksille sekä hyvinä että huonoina aikoina. Aiheesta tulee varmasti eloisaa keskustelua tulevina kuukausina.


Verotuksen läpinäkyvyys otsikoissa

Veroasioiden erityisvaliokunnassa käytiin mielenkiintoinen keskustelu verotuksen avoimuudesta. Oli mukavaa kuulla, että kuultavana olleet yritysten edustajat (Shell) totesivat, että teollisuuden ei pitäisi pelätä verotietoja koskevaa avoimuutta. Verotietojen avoimuus ei todellakaan vahingoita teollisuutta, koska sijoittajat vaativat sitä yhä enemmän. Tietoisuuden lisääminen on ensimmäinen askel.

Samaan aikaan EU:n veroviranomaisen tutkimus paljasti tällä viikolla, että suuret eurooppalaiset pankit käyttivät merkittävästi veroparatiiseja vuosina 2014–2020, kierrättäen keskimäärin 20 miljardia euroa vuodessa alhaisen verotuksen maissa. Tämä osoittaa selvästi, että edessä on vielä pitkä matka kohti verotuksen oikeudenmukaisuutta.

Niinpä on hyvä kuunnella pankkien huolenaiheita esimerkiksi tulevassa uudessa lainsäädännössä, mutta samalla on tärkeää, että pankit käyttäytyvät myös vastuullisemmin verotuksen saralla ja maksavat oikeudenmukaisen osuutensa.


Keskustelu Afganistanista jatkuu

Tämän viikon ryhmäkokouksen isoksi asiaksi nousi Afganistanin tilanne ja Talebanien valtaannousu. Videoyhteydellä Kabulista kokoukseen osallistui Afganistanin naisjärjestöjen edustaja, jonka hätä ja pelko tulevien päivien ja viikkojen kehityksestä oli aito. Afganistanin tilanne on otettu myös ensi viikon täysistunnon asialistalle kiireisenä asiana.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka kaipaa päivitystä. Erityisen tärkeätä on, että päätöksentekoa virtaviivaistetaan ja yksimielisyyden sijaan voidaan käyttää myös määräenemmistöllä hyväksyttäviä kannanottoja. EU:n kriisinhallintajoukkoja koskeva päätöksenteko kaipaa sekin päivitystä, mihin lähiaikoina tullaan palaamaan.

S&D-ryhmämme teki ehdotuksen parlamentille antaa tämän vuoden Saharov-palkinto Afganistanin naisille tunnustuksena ihmisoikeuksien hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä.

Mielipiteenvapauden Saharov-palkinto on Euroopan unionin merkittävin kunnianosoitus ihmisoikeuksien puolustajien työlle. Sen avulla annetaan tunnustusta yksittäisille ihmisille, ryhmille ja järjestöille, jotka ovat edistäneet merkittävästi mielipiteenvapautta. Palkinnon ja siihen liittyvän verkoston tarkoituksena on tukea palkinnonsaajia, jotta he pystyvät toimimaan asiansa puolesta entistäkin paremmin. Saharov-palkinnolla tuetaan erityisesti sananvapauden ja demokratian edistämistä, vähemmistöjen oikeuksien turvaamista sekä kansainvälisen oikeuden ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamista. Useat palkinnonsaajat, kuten Nelson Mandela, Malala Yousafzai, Denis Mukwege ja Nadia Murad, ovat sittemmin saaneet myös Nobelin rauhanpalkinnon.

Päätös palkinnon saajasta tehdään tulevien viikkojen aikana. Euroopan parlamentti luovuttaa 50 000 euron arvoisen Saharov-palkinnon Strasbourgissa pidettävässä juhlaistunnossa vuoden loppupuolella.


Ensimmäiset vieraat parlamentissa

Koronarajoituksia puretaan asteittain parlamentissa. Maskipakko jatkuu ja turvavälejä noudatetaan. Puolentoista vuoden tauon jälkeen voimme vihdoin ottaa vastaan myös vieraita, joskaan ei vielä vierasryhmiä.

Ensimmäiset vieraani olivat torstaina Uudenmaan liiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja Uudenmaan liiton Brysselin toimiston johtaja Eero Venäläinen. Heidän kanssaan käytiin lävitse EU-ohjelmien kokemuksia suurimman maakunnan osalta.


Ensi viikko

Ensi viikolla on syksyn ensimmäinen täysistuntoviikko. Täysistunnot pidetään parlamentin käytäntöjen mukaan Ranskan Strasbourgissa. Perinteisesti syksyn käynnistää komission puheenjohtajan puhe Euroopan unionin tilasta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitääkin keskiviikkona vuotuisen Unionin tila -puheensa EU-parlamentille, joka keskustelee sen jälkeen puheen sisällöstä. Todennäköistä on, että tulevalla viikolla suurin mediahuomio keskittyy tähän puheeseen.

Afganistanin turvallisuus ja humanitaarinen tilanne nostettiin myös asialistalle. Keskustelemme EU:n ulkosuhdejohtaja Borrellin kanssa Afganistanin kriisistä ja äänestämme päätöslauselmasta torstaina.

Uutiset Venäjältä ovat viime aikoina herättäneet jälleen huolta maan demokratian tilasta. Täysistunnossa käsitelläänkin EU–Venäjä-suhteita, reagointia nykyhallituksen politiikkaan ja demokratiakehityksen tukemista.

Oman työpöytäni kannalta kiinnostavia asioita tulevalla viikolla ovat Brexit-mukautusvaraus ja verotietojen vaihtaminen EU-maiden välillä. Neuvottelemallani Brexit-mukautumisvarauksella tuetaan niitä EU-jäsenmaita, joihin Britannian EU-erolla on ollut merkittäviä vaikutuksia. Kyseessä on viiden miljardin euron rahasto.

Paljon asiaa on siis tiedossa, joten pysytään kuulolla.

Eero

Vieritä ylös