EU parliament voting

Viikon kuulumiset 38/2020

Syksyn ensimmäinen täysistuntoviikko on takana. Istunto siirtyi Strasbourgin terveystilanteen takia Brysseliin. Itse osallistuin istuntoon etänä Helsingistä käsin. Viikon aikana pidettiin myös useampi ryhmäkokous ja aloitettiin verovaliokunnan S&D-ryhmän työ.

Tässä kirjeessä

  • Syksyn ensimmäinen täysistuntoviikko
  • State of the European union
  • Venäjän tilanne puhututtaa
  • Valko-Venäjä
  • Parlamentti haluaa kasvattaa EU:n omia varoja sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa
  • Verovaliokunta ja S&D-ryhmä
  • Ensi viikko

Täysistuntoviikko

State of the European union

Keskiviikkona kuultiin odotettu komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin linjapuhe State of the European Union. Perinteisesti syyskauden alussa parlamentissa pidettävä puhe sisältää katsauksen tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin tulossa olevan vuoden aikana ja komission puheenjohtajan ajatukset maailmanmenosta muutoinkin.

Puheen esikuvana voi pitää Yhdysvaltain presidentin perinteistä State of the Union -puhetta, joka pidetään kongressille aina vuoden alussa. Suomalainen esikuva on tietysti tasavallan presidentin valtiopäivien avajaispuhe, joka sekin pidetään perinteisesti vuoden alussa.

Komission puheenjohtajan puolentoista tunnin linjapuhe kytkeytyi hyvin EU:n suuriin haasteisiin ja sai parlamentilta varsin hyvän vastaanoton. Komission puheenjohtajan valta on pitkälle esitysvaltaa eikä päätösvaltaa, joten puheen arvioinnissa on tarpeen ottaa huomioon puheenjohtaja-aseman rajoitteet.

Tämänkertainen puheen suurin asia oli ilmoitus päästövähennysten kiristämisestä vuoteen 2030 tultaessa. Komissio asetti rohkean tavoiteeen vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana verrattuna vuoden 1990 tasoon. Iso EU:n yhteinen tavoite päästövapaasta Euroopasta vuonna 2050 pysyy voimassa.

Myönteisiin asioihin kuuluu puun käytön vahva noteeraaminen rakentamisessa. Komission joissakin muissa esiintymisissä metsät on nähty enemmänkin hiilinieluna, kuin monipuolisen hyvinvoinnin mahdollistajana. Suomen olisikin syytä tarttua komission puheenjohtajan ojennettuun käteen ja edistää niin Suomessa kuin EU-kannanotoissa puun monipuolista käyttöä esim. rakentamisessa.

Minimipalkkalainsäädännöstä on lupa odottaa esityksiä ensi vuoden alkupuolella. Tärkeätä oli, että von der Leyen puolusti työmarkkinaosapuolten sopimusoikeutta tässä yhteydessä. Vähimmäisturva voidaan jatkossakin rakentaa sopimuksin, mutta jos näin ei tehdä, on vuorossa lainsäädäntö. Tämä linjaus antaa vahvan tuen suomalaiselle työehtosopimusten yleissitovuudelle ja sen mahdollistamalle alakohtaiselle joustavuudelle.

Yllättynyt olin kuitenkin siitä, että puhe oli enemmän retoriikkaa kuin sisältöä oikeusvaltioasioissa. EU-budjetin varojen käyttö kytkettiin enemmän korruptio-ongelmiin kuin oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Tämä linjaus ei lupaa hyvää edessä oleviin koviin neuvotteluihin parlamentin, neuvoston ja komission välillä. Nyt on entistäkin tärkeämpää, että parlamentti pitää kiinni omasta selkeästä linjastaan ja toimii Euroopan omatuntona perustavaa laatua olevissa ihmisoikeus- ja laillisuuskysymyksissä. Omissa puheenvuoroissani ja aloitteissani korostin myös tällä viikolla siitä kiinni pitämistä, että EU-rahan vastaanottamisen ehtona täytyy olla EU:n yhteisten arvojen kunnioittaminen.

Yllättävän heikoksi jäi myös puheen ulkopoliittinen osa. Asian tekee tietysti vaikeaksi yksin se, että ulkopoliittisista kannoista tarvitaan yksimielisyyttä ja se antaa yksittäiselle jäsenmaalle aina halutessaan mahdollisuuden estää yhteiset linjaukset. Nyt esim. Valko-Venäjä-kannanoton on jo monta viikkoa estänyt Kypros, joka käyttää asiaa omien tavoitteidensa edistämiseen erityisesti Turkin suunnalla. Tilanne on kestämätön ja siksikin pidän perusteltuna siirtyä ulkopolitiikan alalla määräenemmistöpäätöksiin juuri ihmisoikeusasioiden kohdalla.

Venäjän tilanne puhututtaa

Venäjän tilanne puhutti parlamenttia laajasti. Oppositiopoliitikko Navalniyn ilmeinen myrkyttäminen on järkyttävä asia ja ansaitsee ankaran tuomion. Nyt pitääkin vaatia Venäjältä tapahtuneen avointa ja riippumatonta selvittämistä sekä tekoon syyllistyneiden saattamista edesvastuuseen.

EU-parlamentti hyväksyi Navalniy-tapahtumista kannanoton, johon oli kuitenkin liitetty suoraan sanktiovaatimuksia ennen asioiden riippumatonta selvittämistä, kannanottoja Nordstreamin-kaasuputkeen ja esityksiä venäjänkielisen yliopiston perustamisesta EU-alueelle ja monta muuta asiaa. Siksi en tällä kertaa voinut tukea päätöslausuman hyväksymistä.

Navalniyn vainoaminen on joka tapauksessa hätkähdyttävä esimerkki Venäjän oikeusjärjestelmän tilasta. On hyvin mahdollista, että ohdakkeisella polulla EU-Venäjä -suhteisiin on nyt tullut lisää isoa kitkaa pitkäksi aikaa.

Valko-Venäjä

Valko-Venäjän tilanne on hyvin huolestuttava ja parlamentti äänesti asiaan liittyen päätöslauselmasta. Oikeusvaltioperiaatetta on loukattu niin vapaiden vaalien kuin mielipiteen- ja kokoontumisvapauden kohdalla. Näkisin, että meillä on vahvat syyt asettaa uusia pakotteita. S&D-ryhmäni vaati sanktioita Lukashenkalle ja muille korkeille virkamiehille, jotka ovat osallistuneet vaalipetoksiin, väkivaltaan ja sortoon. Pidemmällä aikavälillä EU:n on tarkasteltava Valko-Venäjää koskevaa politiikkaansa. On ratkaisevan tärkeää, että yksikään euro EU:n taloudellista tukea ei hyödytä Valko-Venäjän tämän hetkistä hallintoa. Samalla meidän on jatkettava Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisten tukemista.

Parlamentin kaikki suuret ryhmät olivat yhtä mieltä päätöslauselmasta, vaikkakin erimielisyyksiäkin näkyy, varsinkin käytäessä varjoneuvotteluja EU:n ulkopuolitiikasta Valko-Venäjän suhteen. Yleisesti ottaen parlamentin enemmistö vaatii, että EU:n tulisi kriittisesti uudelleenarvioida suhteensa Valko-Venäjään. 

Parlamentti haluaa kasvattaa EU:n omia varoja sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa

Täysistunnossa käsiteltiin tällä viikolla siis useampaa EU-budjettiin liittyvää asiaa. Merkittävin näistä liittyy EU:n budjetin ja elvytyspaketin rahoittamiseen. Mepit hyväksyivät budjettivaliokunnan valmisteleman kannan EU:n omista varoista. Parlamentin pitkäaikainen tavoite on ollut kasvattaa nk. EU:n omia varoja EU-tason verotuksen kautta ja vähentää EU-budjetin riippuvuutta jäsenmaiden maksuosuuksista.

Parlamentti esittää EU:n uusiksi omiksi varoiksi digiveroa, finanssitransaktioveroa, hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia, kierrättämättömän muovipakkausjätteeseen liittyvää rahoitusosuutta sekä osuutta päästökauppajärjestelmän huutokauppatuotoista sekä yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta. Parlamentin ehdotuksen mukaisesti näillä uusilla veroilla maksettaisiin EU:n elpymisvälineen miljardilainat ja rahoitettaisiin tulevaisuuden EU-budjettia. Valitettavasti oma ehdotukseni kattavien vaikutusarviointien tekemisestä ei mennyt läpi parlamentin esittämään kantaan, mutta kansallista keskustelua ja kansallisia vaikutusarvioita tarvitaan, jotta budjetin rahoitusosuuksien oikeudenmukaisuus voidaan varmistaa.

Seuraavaksi asia etenee neuvostossa, jonka täytyy yksimielisesti päättää EU:n omista varoista. Päätöksen voimaantulo edellyttää lisäksi kaikkien EU-maiden parlamenttien hyväksyntää. Päätöksen on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan kuin uusi pitkän aikavälin budjetti, tammikuussa 2021.

Täysistunnossa hyväksyttiin myös parlamentin kanta oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, jolla on tarkoitus tukea alueita siirtymässä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Rahasto tukisi mm. investointeja vähäpäästöiseen kaukolämpöön, liikkuvuuteen, digitaaliseen innovointiin ja koulutukseen sekä parlamentin ehdotuksen mukaan tukea voisi saada myös mikroyritykset, kestävän matkailun hankkeet sekä yliopistot ja julkiset tutkimuslaitokset.

Parlamentti oli yksimielinen esittäessään rahaston koon kasvattamista ehdotetusta 17,5 miljardista, mutta yksi kiistanalaisin asia koski maakaasuun liittyvää poikkeusta. Joillain alueilla maakaasu on ainoa vaihtoehto korvaamaan hiiltä energiantuotannossa. Investoinnit maakaasuun sallittaisiin tietyin tarkoin rajattujen kriteereiden mukaisesti, joten itsekin äänestin tämän poikkeuksen puolesta.

Seuraavaksi alkavat neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä lainsäädännön lopullisesta muodosta.

Täysistunnon asialistalla oli myös EU:n pelastuspalvelumekanismin/RescEU:n päivittäminen sekä covid-19-testikäytäntöjen ja riskiluokitusten harmonisointi EU-maissa. Viikon muita aiheita olivat äänestykset meriliikenteen sisällyttämisestä päästökauppaan, autojen päästöjen hallinnan parantaminen ja maailmanlaajuisen metsäkadon torjunta. Metsämietinnön hyväksymistä en voinut tukea, kun ympäristövaliokunnan enemmistön linjaukset eivät juuri ollenkaan ottaneet huomioon suomalaisen metsänhoidon kokemuksia.

Verovaliokunta ja S&D-ryhmä

Verovaliokuntaryhmämme aloitti työnsä tällä viikolla viimeviikkoisen koordinaattorin valinnan myötä. Asetimme tulevien kuukausien painopisteet.

Verojärjestelmä on oikeudenmukainen ja sosiaalinen vain, kun kaikki maksavat oikeudenmukaisen osuuden. Siksi olennaista on, että pyrimme jatkuvasti kunnianhimoiseen digiveroon, jotta esimerkiksi digijätit, kuten Facebook, maksaisivat enemmän veroja kuin keskimääräinen suomalainen pk-yritys. Lisäksi meidän on puututtava epäreiluun verokilpailuun EU:n sisällä ja torjuttava veroparatiiseja EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Pyrimme luomaan vihreämmän verojärjestelmän, johon sisältyy yhteiskunnallisia ja sosiaalisia korjausmekanismeja, jotta varmistetaan, että kaikki pidetään mukana – myös maantieteellisesti syrjäisemmillä alueilla.

Raja veronkierron ja rikollisuuden välillä on hyvin ohut. Siksi tarkastelemme myös rahanpesua ja sitä, miten porsaanreikiä voidaan sulkea, jottei esimerkiksi digitaalisen talouden piirissä tapahtuva rahanpesu jatkuisi. Meidän on puututtava veronkiertoon ja sitä edistäviin välittäjiin, kuten tilintarkastajiin ja asianajotoimistoihin, jotka aivan liian usein helpottavat veropetosten rakentamista.

On selvää, että verotuksen alalla ei ole tekemisen puutetta EU:ssa tulevina kuukausina ja vuosina.

Muodollisesti Euroopan parlamentin toimivalta verotuksessa on rajallinen. Tästä huolimatta tämä erityisvaliokunta voisi olla hyvä foorumi lisäämään yleisön tietoisuutta verotuksellisista epäoikeudenmukaisuuksista ja samalla painostamaan neuvostoa. Tapaamme asiantuntijoita, kutsumme alan johtajia kuulemisiin valiokunnan kokouksiin ja työskentelemme yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa levittääksemme viestiä oikeudenmukaisemmasta verojärjestelmästä.

Edessämme on suurin talouskriisi pitkään aikaan, joten talouden elpymisen tukeminen veroasioiden kautta tuntuu erityisen merkittävältä. Siksi odotan innolla työskentelyä tässä valiokunnassa. Se ei tule olemaan helppoa, ja arvelen edessä olevan useita erimielisiä näkemyksiä, mutta oikeudenmukaisemman verojärjestelmän rakentaminen EU:ssa on edellytys vahvalle julkiselle taloudelle ja samalla sosiaalisen eriarvoisuuden torjumiselle. Tälle työlle on tällä hetkellä varsinainen momentum, jota ei pidä hukata.

Ensi viikko

Ensi viikolla valiokuntatyö jatkuu etänä Helsingistä käsin. Ensi viikolla pääsen vihdoin enemmän myös ihmisten pariin. Luvassa on jonkin verran ihan kasvokkain tapahtuvia tapaamisia Suomessa ja etäyhteyksin Brysseliin.

Oma mielenkiintoni kohdistuu keskiviikkona julkaistavaan komission digitaalisen talouden strategiaan. Ennakkotietojen mukaan strategiassa odotetaan olevan linjauksia niin kryptovaluutoiden osalta, kuin esimerkiksi kybervalmiuksienkin kohdalla. Kyse on siitä, miten ylläpidetään rahoitusalan valmiuksia erilaisiin kyberuhkiin. Samalla halutaan turvata kuluttajien oikeudet ja turva digitaalisen talouden parissa.Nämä ovat teemoja, joiden edistämiseksi olen jo pidempään työskennellyt. Nähdäkseni komission strategia on tervetullut. EU:n pitää olla avoin uusille digitaalisille innovaatioille, emmekä saa jäädä digitaalisen junan kyydistä. Maille, jotka ovat avoimia ja vientivetoisia, kuten Suomi, on eduksi edistää näitä asioita unionin, eikä kansallisvaltion tasolla. Samalla huomio pitää muistaa kiinnittää sekä sijoittajien että kuluttajien turvaan ja taloudellisen tasapainon tukemiseen.

Keskiviikkona julkistetaan myös komission vuosittainen oikeusvaltioperiaateraportti. Odotin tämän viikon Unionin tila -puheelta ja komission puheenjohtaja Ursula von den Leyenilta napakampaa otetta oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen edistämiseksi. Toivottavasti raportti toisi pöydälle uusia työkaluja periaatteen aidon noudattamisen toteuttamiseksi.

Torstaina myöhäisiltapäivällä voikin virittäytyä tv-vastaanottimien äärelle, sillä näillä näkymin olen vieraana Maikkarin Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Mukavaa viikonloppua!

Eero

Scroll to Top