fbpx
Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 39/2020

Kiireiset päivät talous- ja raha-asioiden sekä verovaliokunnissa

Eilen komissio julkaisi kauan odotetun digitaalisen rahoituksen strategiansa, johon liittyi kryptovaluuttoja ja digitaalisten alustojen kantokykyä koskeva lainsäädäntöehdotus. Olin ryhmäni neuvottelija Euroopan parlamentin mietinnössä, joka sisälsi kaksi lainsäädäntöehdotusta ja joka hyväksyttiin äskettäin. Painopisteemme ovat selkeät: olemme tyytyväisiä digitaalisen rahoituksen sovelluksiin ja kaikenlaisiin innovaatioihin, jotka voivat lisätä rahoitusjärjestelmän tehokkuutta ja tarjota parempaa palvelua asiakkaille. Tämä voidaan kuitenkin tehdä vain, jos toimijoita säännellään ja valvotaan asianmukaisesti. Siten varmistamistamme, että kuluttajat ovat hyvin suojattuja, taloudellinen vakaus ei ole vaarassa ja markkinoiden eheys taataan. 

Erityisesti tämä viimeinen kohta on kriittinen, kun otetaan huomioon usein vahva yhteys digitaalisen rahoituksen sovellusten ja rahanpesun välillä. Tässä asiassa emme voi tehdä kompromisseja. On myös tärkeää, että kaikki pidetään mukana, mikä tarkoittaa, että on kiinnitettävä huomiota myös heihin, joilla on kehitettävää digitaalisessa ja taloudellisessa lukutaidossa. Lopuksi on erittäin tärkeää, että digitaaliset rahoituspalvelut tarjotaan ekologisesti kestävällä tavalla, ottaen huomioon niiden suuren hiilijalanjäljen. Aion arvioida lainsäädäntöehdotuksia tulevien viikkojen ja kuukausien aikana erityisesti näistä lähtökohdista.

Meillä oli myös mielenkiintoinen näkemysten vaihto komissaari Gentilonin kanssa veroasioiden FISC-valiokunnassa, joka aloitti virallisesti tällä viikolla. Hyvä kollegani Paul Tang S&D-ryhmästä valittiin valiokunnan puheenjohtajaksi. Gentilonilla oli vahva viesti digitaalisille jättiyrityksille, jotka maksavat aivan liian usein vähemmän veroja, kuin vaikkapa keskimääräinen suomalainen pk-yritys: Me aiomme verottaa teitä oikeudenmukaisesti. Paras vaihtoehto olisi päästä aiheesta kompromissiin kansainvälisesti. Jos Yhdysvallat ei ole kanssamme samaa mieltä, teemme verotusratkaisut EU:n tasolla. Voimme olla varmoja, että ehdotus on tiukempi kuin kompromissi, jonka voisimme maailmanlaajuisesti saavuttaa. Lisäksi Gentiloni hylkäsi kommentit, joiden mukaan Euroopan olisi lähdettävä mukaan verokilpailuun: Verojen ei pitäisi olla tärkein syy siihen, miksi yritys valitsee toimipaikakseen jonkin jäsenvaltion toisen sijasta. Lopuksi hän korosti myös, että EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen myötä EU tulee perehtymään myös jäsenmaiden veroasioihin. Tämä oli selkeä viesti Luxemburgille, Irlannille ja Alankomaille: jos maa haluaa elpymistukea, tarvitaan myös muutoksia verolainsäädäntöön.

Se, että muutoksia tarvitaan kiireellisesti kohti oikeudenmukaisempaa verojärjestelmää, osoitettiin selvästi jälleen FinCEN-skandaalissa, jonka toimittajat paljastivat viime viikonloppuna. Tapahtunut osoittaa, että pankkialan instituutiot suhtautuvat aivan liian lupsakasti rahaliikenteen valvontaan. Näiden rikollisiksi epäiltyjen tapahtumien arvo oli kaksi biljoonaa euroa … Rahoituslaitosten on laillisesti pakko ilmoittaa tapahtumista siitä hetkestä lähtien, kun niitä pidetään epäilyttävinä. Suureksi kysymykseksi jää, mihin pankkien vastuu loppuu, sillä transaktiot ovat tapahtuneet siitä huolimatta, että ne on ilmoitettu epäilyttäviksi.

On selvää, että näihin lainsäädännön epäjohdonmukaisuuksiin ja aukkoihin on puututtava heti. Seuraava viikko onkin tärkeä. Odotan ensimmäisiä suosituksia, joista keskustelemme ajatuspaja CEPS:n rahanpesun torjumiseen keskittyvässä asiantuntijatyöryhmässä, jonka puheenjohtajana minulla on kunnia olla. Ajatuksena on, että julkaisemme ne marraskuun alussa. Lisäksi puhun ensi viikolla komission järjestämässä korkean tason konferenssissa rahanpesun torjumisesta ja siitä, miten valvontaa olisi vahvistettava erityisesti FinCEN-skandaalin paljastamien tapausten välttämiseksi jatkossa.

Ensi viikolla luvassa on myös dialogia Euroopan keskuspankin johtaja Lagarden kanssa ja aion pitää tätä aihetta esillä. Ensi viikon lopulla on myöskin Irlannin uuden finanssikomissaariehdokkaan Mcguinnesin kuuleminen. S&D-ryhmän näkökulmasta hänen kantansa veronkiertoon ja verotuksen oikeudenmukaisuuteen on kriittinen, etenkin kun otetaan huomioon se, että hän tulee Irlannista. Puolustaako hän Irlannin kantaa vai eurooppalaista näkemystä, jonka tavoitteena on oikeudenmukaisen verotusjärjestelmän luominen kaikille, ei vain harvoille?

Budjettivaliokunta

Tiistaina oli budjettivaliokunnan aikaraja muutosten tekemiselle ensi vuoden budjettia koskien. Tein esityksen, että EU:n Horizon-ohjelman tutkimusrahat pitäisi säilyttää vähintään komission esittämällä tasolla.

Viime viikolla neuvosto esitti alustavaksi kannakseen linjan, jossa komission pohjaesitykseen tehtäisiin tuntuvia leikkauksia. Se olisi kovin lyhytnäköistä, sillä ensi vuosi korostuu koronakriisin hoidossa, joten meidän täytyy turvata perustutkimuksen rahoitus. Olemme uusien haasteiden edessä ja niiden haasteiden ratkaisemiseen tiede ja tutkimus ovat avainasemassa.

Tällä viikolla käynnistyi myös poliittisten ryhmien väliset neuvottelut julkisen sektorin lainajärjestelystä, joka liittyy oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin. Toimin yhtenä S&D-ryhmän neuvottelijoista yhdessä puolalaisen kollegani Marek Belkan kanssa. Komission ehdotuksen mukaan uuden lainajärjestelyn tavoitteena on tukea alueita ilmastosiirtymässä tukemalla investointeja esimerkiksi energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, kaukolämpöverkostoihin ja rakennusten kunnostustöihin.

EU:n investointipankin tarjoama laina voi olla edullisempi vaihtoehto etenkin korkeamman riskiluokituksen jäsenmaiden julkisille toimijoille kuin markkinoilta haettu laina. Lainalla on kuitenkin aina ehtoja.

Neuvottelut tänään keskittyivätkin pitkälti siihen mitkä ovat ohjelman tavoitteet ja minkälaiset hankkeet ovat tukikelpoisia. Yleisvastimuksena tulee asettaa esimerkiksi EU:n ilmastotavoitteiden ja sosiaalisen pilarin tavoitteiden noudattaminen. Myös ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutusten arviointi puhutti. Hankkeilla tulisi lisäksi olla mitattavissa oleva vaikutus ilmastosiirtymän taloudellisten tai sosiaalisten haasteiden ratkaisemisessa, mutta liialliset päällekkäiset tavoitteet yksittäisten toimijoiden kohdalla eivät ole tarkoituksenmukaisia. Neuvottelut asetusehdotuksesta jatkuvat ensi viikolla kun olen Brysselissä.

Huomioita ajankohtaisista aiheista

Mennyt viikko on ollut valiokuntaviikko. Olen tehnyt töitä etänä Helsingistä ja osallistunut myös kotimaisiin kokouksiin. Muutama sana kuitenkin vielä viime viikkoisesta parlamentin täysistunnon äänestyksestä Venäjää ja Navalnyin myrkyttämistapausta koskien.

Parlamentin viimeviikkoinen äänestys Navalniy-päätöslauselmasta on puhuttanut laajasti mediassa. Puheet somemyrskystä ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Saamani palaute kansalaisilta on ollut rohkaisevaa: kansalaiset haluavat rakentavaa vuoropuhelua EU:n ja Venäjän välille ja Venäjän toimintaan vaikuttamista normaalin kanssakäymisen kautta. Itse toivotan keskustelun tervetulleeksi.

Tuomitsen Navalnyin myrkyttämisen ankarasti ja ilman varauksia. Mikään asia ei oikeuta 2000-luvun Euroopassa yhdenkään ihmisen myrkyttämistä. Venäjän tulee tehdä asiassa luotettava ja riippumaton selvitys ja mahdollistaa kansainvälinen osallistuminen tutkimukseen työn luotettavuuden varmistamiseksi. Tekoon syyllistyneet tulee saattaa edesvastuuseen.

Venäjältä pitää vaatia asian riippumatonta selvitystä ja syyllisten rankaisemista. Jos Venäjä ei ole tähän valmis, on oltava valmius myös sanktioihin. Ensin kuitenkin tutkitaan ja vasta sen jälkeen hutkitaan. Jos Venäjä kieltäytyisi tutkinnasta, olisi se jo yksin raskauttavaa ja oikeuttaisi länsimaiden vastatoimet.

Parlamentin äänestyksen jälkeen hyväksymässä julkilausumassa on puolet kannatettavaa ja puolet vähemmän kannatettavaa. Vastoin normaalikäytäntöjä julkilausumaäänestyksessä ei mahdollistettu sen eri osien kannatuksesta äänestämistä, vaan kaikki niputettiin yhteen nippuun.

Kannatettavaa on vaatimus myrkytyksen selvittämisestä ja syyllisten rankaisemisesta.

Huonoa on, että parlamentti vaatii pakotteita ennen kuin tutkimusta on tehty tai ennen kuin Venäjä on kieltäytynyt tutkimuksesta. Navalniyn kohtelun selvittämiseen on myös liitetty monenlaisia siihen kuulumattomia asioita. Näitä ovat vaatimukset EU:n Venäjä-suhteiden uudelleenarvioinnista, uusien pakotteiden käynnistämisestä, vaatimus Itämeren kaasuputkihankkeen keskeyttämisestä ja vaatimus Venäjän kansainvälisestä eristämisestä. Mukaan on otettu monta muutakin Navalnyn myrkytykseen kuulumatonta asiaa, kuten vaatimus EU:n tuesta toisinajattelijoille ja kansalaisjärjestöille ja vaikkapa esitys Venäjä-yliopiston perustamisesta EU-alueelle. Emme hyväksy, että Venäjä puuttuu länsimaiden vaaleihin tai tukee itselleen edulliseksi mieltämiään puolueita tai liikkeitä EU:ssa. EU:n ei siis pidä ryhtyä itsekään rahanjakajaksi tai toimijaksi Venäjän sisäpolitiikassa.

Julkilausuman Venäjä-kannanotot kertovatkin enemmän Puolan ulkopolitiittisesta ajattelusta kuin Suomen ulkopolitiikan linjasta. Suomessa sen paremmin hallitus kuin presidenttiään eivät ole esittäneet uusia pakotteita ennen kuin asia on tutkittu tai Venäjä kieltäytynyt tutkinnasta. Suomen linja on ollut rakentavan vuoropuhelun ja aktiivisen kanssakäymisen linja eikä Venäjän eristämisen ja uusien pakotteiden linja. Suomen asiallinen linja ja presidentti Niinistön aktiivisuus ovat myös tuottaneet tulosta, mikä näkyi Navalniyn saamisessa hoitoon Saksaan. Suurempien huutelijoiden todelliset aikaansaannokset ovat tässäkin asiassa vähissä.

Parlamentin neuvottelut julkilausumasta olivat yhdenlaiset nyyttikestit, johon jokainen ryhmä sai tuoda omat kovat vaatimuksensa ja kaikki otettiin mukaan. Lopputuloksena on julkilausuma, joka on kaukana Euroopan Unionin neuvoston ja Suomen aiemmista kannoista. Siksi en voinut äänestää julkilausuma puolesta, vaikka tuomitsenkin yksiselitteisesti Navalniyn myrkytyksen ja kannatan asian riippumatonta selvittämistä ja syyllisten rankaisemista.

Osuuskunta Tradeka

Osuustoiminta on tärkeä osa suomalaista ja eurooppalaista taloutta. Koen suurena luottamuksen osoituksena ja uuden rakentamisen mahdollisuutena tämän viikkoisen nimityksen osuuskunta Tradekan hallituksen puheenjohtajaksi. Olen toiminut Tradekan hallituksen jäsenenä viimeiset kaksi vuotta ja sitä ennen edustajistossa vuodesta 2004.

Tartun innolla uuteen rooliini osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana. Tradeka on viime vuosina uudistunut merkityksellisen omistamisen osuuskunnaksi, joka omistamalla vaikuttaa suomalaiseen talouselämään ja yhteiskuntaan. Jatkamme tätä työtä vastuullisena ankkuriomistajana.

Tradeka kuuluu Suomen suurimpiin osuuskuntiin 200 000 jäsenellään. Viime vuosina aktivoitua jäsenhankintaa kehitetään edelleen, sillä Tradeka haluaa vahvistaa rooliaan merkittävänä suomalaisena osuuskuntana. Tulevalla strategiakaudella hallituksessa kehitetään erityisesti Tradekan jäsentoimintoja.

Vieritä ylös