Monipuolinen täysistuntoviikko takana. Komission työohjelma julkistettiin ja puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi esittelemässä ohjelmaa parlamentille.
Ja niinhän siinä jälleen kävi, että viikon isoimmaksi asiaksi nousi presidentti Donald Trump ja hänen keskustelunsa tällä kertaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Parlamenttityö oli tällä viikolla poikkeuksellisen paljon salidebatteja. Itse käytin puheenvuorot kilpailukyky-, EU:n itäraja- ja Mercosur-keskusteluissa.
Tässä uutiskirjeessä:
- Onko kompassissa kehityksen suunta?
- Syntymässä on maailman suurin vapaakauppa-alue
- Kilpailukykykompassin rinnalle myös sosiaalinen kompassi
- Itärajan tuki on tavoitteissamme
- Rahoitustietojen avoimuus säilyi työohjelmassa
- Ensi viikko
Onko kompassissa kehityksen suunta?
Komission varapuheenjohtaja Stéphane Séjourné esitteli keskiviikkona parlamentin täysistunnossa komission kilpailukykykompassia. Séjourné korosti kolmea päätavoitetta: teollisuuden hiilestä irtaantumista ja puhdasta siirtymää, innovaatiokuilun kuromista umpeen lisäämällä investointeja esimerkiksi tekoälyyn ja bioteknologiaan, sekä kolmantena tavoitteena riippuvuuksien vähentämistä ja kriittisten raaka-aineiden saannin turvaamista.
Oikeistoryhmien EPP:n ja ECR:n mepeiltä sekä Renew -ryhmaltä tuli odotetusti suitsutusta komission sääntelynpurkutalkoille. Äärioikeistolle komission ehdotukset taas eivät mene tarpeeksi pitkälle; ne vaativat koko vihreän kehyksen ohjelman purkua.
Omassa puheenvuorossani korostin, että Euroopan kilpailukykyä on tarpeen parantaa, mutta talouden kilpailukyvyn ohella on kuitenkin myös vaalittava sosiaalista kilpailukykyä. Kestävää kilpailukykyä ei ole ilman ihmisten hyvinvointia ja luonnon rajojen kunnioittamista. Yhdysvallat purkaa ympäristövaatimuksia ja irtaantuu kansainvälisestä yhteistyöstä, mutta Euroopan täytyy valita toinen tie.
Olen samaa mieltä, että EU:n sääntelyä on joiltain osin tarpeen yksinkertaistaa ja tässä on syytä kuulla yrityksiä. Päällekkäisiä raportointivelvoitteita on perusteltua selkeyttää, mutta raportoinnin kevennykset täytyy toteuttaa romuttamatta vastuullisuutta, standardeja ja EU:n puhtaan siirtymän tavoitteita. Muuten Euroopan kilpailukyvyltä putoaa pohja.
Komissiolta vaaditaan nyt kykyä rakentaa todellista kestävää kilpailukykyä, joka toteuttaa eurooppalaisia arvoja ja tuo työpaikkoja Eurooppaan ja Suomeen. Puheeni näet tämän linkin kautta.
Täyskäännös EU:n kunnianhimoiseen puhtaan siirtymän politiikkaan olisi hallaa myös monille suomalaisyrityksille, jotka ovat olleet puhtaan siirtymän edelläkävijöitä. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on Helsingin Sanomien mukaan huolissaan komission aikeista. Jos EU:n huomio kuluu jo sovittujen lainsäädäntökokonaisuuksien vatvomiseen, energia ei riita todellisten haasteiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi Helsingin sanomien jutussa ja FinUnionsin tiedotteessa on aiheeseen hyviä taustoituksia.
Syntymässä on maailman suurin vapaakauppa-alue
Kauppapolitiikka kuuluu unionin selkeään toimivaltaan. Neljän latinalaisen Amerikan maan – Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn – kanssa pitkään neuvoteltu Mercosur-kauppasopimus oli parlamentissa ensimmäistä kertaa arvioinnin kohteena torstain täysistuntokeskustelussa. Kyseessä oli kuitenkin vasta alustava keskustelu, koska tämä valtaisa sopimuskokonaisuus, josta joulukuussa saavutettiin sopu, ei ole vielä saapunut parlamenttiin ja siihen tutustuminen tulee vaatimaan aikaa.
Toteutuessaan EU:n ja Mercosurin sopimus loisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen ja avaisi liki 300 miljoonan asiakkaan markkinat eurooppalaisille yrityksille. Verrattuna vanhaan sopimukseen, josta vuonna 2019 saavutettiin sopu mutta jota ei kuitenkaan koskaan ratifioitu, on tällöisessä sopimuksen uusina kokonaisuuksina kestävää kauppa ja kehitystä sekä Pariisin ilmastosopimusta koskevat luvut. Sopimus pitää sisällään myös maataloutta koskevan kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on varmistaa reilu ja tasavertainen kilpailu EU:n ja Mercosur-maiden välillä.
Omassa puheenvuorossani painotin, että Yhdysvaltain uuden hallinnon kääntyessä jälleen protektionismiin ja kauppapolitiikan käyttämiseen poliittisena aseena, on erityisen tärkeää, että EU toimii vapaakaupan puolustajana ja avaa uusia mahdollisuuksia tasapuolisille, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tunnustaville kauppasopimuksille. Samalla vapaakauppa vaatii kuitenkin reilut pelisäännöt paitsi ympäristölle, myös työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksille. Vasta kun parlamentti on varmistanut, että Pariisin ilmastosopimuksen noudattaminen sekä tasapuoliset mahdollisuudet eurooppalaisille viljelijöille ja työntekijöille on huomioitu, voi parlamentti antaa Mercosur-sopimukselle hyväksyntänsä.
Täysistuntokeskustelussa sopimusta vastaan esiintyivät voimakkaasti erityisesti vihreät ja vasemmisto –ryhmät sekä joitakin äärioikeiston edustajia. Sopimuksen käsittely siirtyy seuraavaksi valiokuntiin ja päätöksiä voidaan odottaa syksyn jälkeen.
Kilpailukykykompassin rinnalle
tarvitaan myös sosiaalinen kompassi
Komission ensi vuoden työohjelma julkaistiin tällä viikolla. Voi vaan todeta, että presidentti Donald Trumpin sekä viime viikkojen yleisten avausten että toissapäiväisen Venäjä-ulostulon valossa, että ohjelma on toisaalta erittäin ajankohtainen, mutta myös joiltain osin ”aikaansa jäljessä”.
On myönteistä, että komissio työohjelmassaan painottaa EU:n panostusta turvallisuuden takaamiseen ja rauhan varmistamiseen. Tervehdin myös tyydytyksellä suunnitelmia, joilla rakennetaan vakaata tulevaisuutta Euroopan puolustukselle investoimalla yhdessä ja panostamalla strategisesti Nato-yhteistyöhön. Myös komission linjaus puolustusteollisuuteen panostamisesta ja riippuvuuksien vähentämisestä on tärkeä.
Näiden myönteisten työsuunnitelman linjausten ohella on kuitenkin ymmärrettävä, että tilanne pian kolme vuotta jatkuneen Venäjän hyökkäyssodan keskellä on nyt muuttunut Trumpin tämän viikkoisten ulostulojen myötä merkittävästi. Komission työsuunnitelma on tärkeä, mutta se ei saa olla kiveen hakattua tekstiä, vaan työtä on pystyttävä suuntaamaan ja uudistamaan myös ajankohtaisten haasteiden edessä.
Komission työohjelmassa tehostaminen ja yksinkertaistaminen ovat erittäin keskeisessä roolissa. Tähän on tarvetta, suuresta koneesta on saatava enemmän irti ilman, että aina haetaan vain lisäresursseja uusien tehtävien hoitamiseen. Mutta samalla on varottava sitä joissakin piireissä elävää kuvitelmaa, että EU:n toiminnalliset ongelmat ratkeavat sillä, että toimintaa perkaamaan löydetään Trumpin hallinnon malliin joku eurooppalainen ”elonmusk”. S&D-ryhmän puheenjohtaja Iratxe García kritisoi parlamentin täysistunnossa vahvasti komission suunnitelmia. Hänen mukaansa työohjelma on kuin huono kopio USA:n ohjelmasta ja hyödyntää pelkästään suuryrityksiä Euroopassa.
Palkansaajan näkökulmasta valitettavaa on, ettei komission ohjelmassa ole työelämän kehittämisen osalta ensimmäistäkään lainsäädäntöhanketta. Esimerkiksi digitaalisen kehityksen, tekoälyn ja lisääntyvän psykososiaalisen kuormituksen tuomiin haasteisiin ei siis olla esittämässä palkansaajapuolen peräänkuuluttamia EU-tason ratkaisuja.
Onkin helppo yhtyä ryhmäjohtajamme toteamukseen, että Eurooppa tarvitsee sosiaalisen kompassin, jotta voimme löytää ratkaisuja 95 miljoonan eurooppalaisen köyhyystilanteeseen ja laajaan työvoimapulaan. Kilpailukyvyn rinnalle tarvitaan myös ihmisarvoista elämää ja laadukkaita työpaikkoja, joilla taataan kelvollinen elämä eurooppalaisille työntekijöille.
Erityisen merkittävää tämä on Orpo–Purran hallituksen aikana myös meille suomalaisille; jos vielä pari vuotta sitten Suomesta vietiin hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja EU:n kautta koko Eurooppaan, niin nyt olemme kulkemassa tilanteeseen, jossa EU tarjoaa suomalaisille palkansaajille perälaudan, johon turvata. Jos komissio haluaa sääntelypurkuhankkeella tuhota vuosikymmenen hyvän työn EU:ssa, niin me sosialidemokraatit emme tule siihen osallistumaan vaan puolustamme kansalaistemme asemaa myös jatkossa.
Itärajan tuki on tavoitteissamme
Venäjän toiminta on sen Ukrainassa käymän hyökkäyssodan alun jälkeen aiheuttanut suuren taloudellisen, sosiaalisen ja turvallisuuslaskun erityisesti EU:n itärajan asukkaille ja maille. Keskiviikkona asia oli ansaitusti myös parlamentin asialistalla, kun keskustelimme täysistunnossa tarpeesta osoittaa alueille kohdennettua tukea.
Omassa puheenvuorossani painotin jo pidemmän aikaa esillä pitämääni ehdotusta, että unionin itärajan maiden ja rajaseutujen tukemiseksi tarvitaan samanlainen erityisohjelma, joka Britannian EU-eron yhteydessä perustettiin. Silloin EU kokosi reilun viiden miljardin euron apuvälineen, jolla tuettiin Brexitistä erityisesti kärsineitä alueita. Koronakriisi puolestaan poiki 750 miljardin euron jättimäisen apuvälineen. Unionin olisi syytä kuulla nyt myös itäisiä jäsenvaltioitaan, joihin Venäjän hyökkäyssodan seurannaisvaikutukset erityisesti osuvat.
Parlamentin yhteinen keskustelu antoi vahvan signaalin, että unioni todella on solidaarisuusyhteisö. Työtä itäisten alueiden tukemiseksi on nyt jatkettava, kun parlamentin puolella valmistellaan niin poliittisissa ryhmissä kuin budjettivaliokunnassakin kantoja seuraavaan, vuonna 2028 alkavaan unionin pitkän aikavälin budjettiin (MFF), josta komissio on ilmoittanut antavansa ehdotuksen heinäkuussa. Olen omassa sosialidemokraattisessa ryhmässäni onnistunut saamaan ymmärrystä itärajan tarpeiden huomioimiseksi, ja alueille osoitettava kohdennettu tuki onkin nyt ryhmämme MFF-prioriteettien joukossa.
Koko parlamentin kantaa taas valmistellaan budjettivaliokunnassa, jossa tavoitteita linjataan sosialidemokraattien S&D- ja oikeistolaisen EPP-ryhmän yhteisjohdolla. Demareista neuvottelemassa on portugalilainen kollegani Carla Tavares ja tekstiluonnoksessa on aloitteestamme vaade osoittaa erityistä tukea erityisesti itärajan alueille ja maille, jotka ovat Venäjän toimista erityisesti kärsineet. Toivottavaa on nyt, että myös talon muut poliittiset ryhmät näkevät itäisten alueiden tukitarpeet niin, että kirjaukset säilyvät myös lopullisessa tekstissä.
Rahoitustietojen avoimuus säilyi työohjelmassa
Talousvaliokunnan ohjelmaan mahtui kuluneen viikon täysistunnosta huolimatta useampikin kokous. Maanantaina kokoonnuimme ensimmäistä kertaa uuden parlamenttikauden aikana kuulemaan komissaari Raffaele Fittoa ja Valdis Dombrovskista EU:n elpymisvälineen toimeenpanon tilasta. Tiistaina puolestaan kuulimme ehdokkaita unionin yhteiseen kriisinratkaisuneuvostoon (SRB), jonka tehtävänä on varmistaa, että ongelmapankkien kriisinratkaisu sujuu hallitusti ja vaikuttaa mahdollisimman vähän talouteen kokonaisuudessaan.
Keskiviikkona kokoonnuimme parlamentin poliittisten ryhmien kesken rahoitustietojen avoimuutta koskevan FiDA-kehikon (Framework for financial data access) tiimoilta. Asetus sai viikolla suurtakin huomiota, kun komissio olisi tiistaina vuodetun asiakirjan mukaan ollut perumassa asetusta sillä perustein, ettei se olisi yhteensopiva sääntelyn yksinkertaistamiseen tähtäävän tavoitteen kanssa. Asiaan kohdistui kuitenkin niin parlamentista, kuin myös komission sisältäkin, niin kovaa painetta, että asetus lopulta säilyi komission työohjelmassa.
Toimin parlamentissa ryhmäni neuvottelijana asetuksen osalta ja olen tyytyväinen, että se pysyy asialistalla. Parlamentti hyväksyi oman kantansa asetukseen suurella enemmistöllä joulukuussa ja myös jäsenmaita edustavan neuvoston puolella siihen löytyy yleisnäkemys.
Kuten muillakin sektoreilla, on myös rahoitusalalla uudistustarpeita, jotta kuluttajat voivat saada käyttöönsä parempia digitaalisia tuotteita ja palveluja. Tiedostaen IT-puolen vaadittavat muutos- ja investointitarpeet, on asetuksella samanaikaisesti saavutettavissa huomattavaa yksinkertaistamista muun muassa pankkisovellusten muodossa. Huhtikuussa alkavissa parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa lopullinen lakiteksti vielä hioutuu ja tulee varmastikin ottamaan huomioon myös niitä rahoitusalan huolenaiheita, joita myös itse olen toimijoilta kuullut.
Ensi viikko
Ensi viikolla on parlamentin viikkorytmin mukaisesti valiokuntaviikko Brysselissä. Luvassa on tiukka ohjelma, sillä kaikki kolme valiokuntaani ovat koolla ja asialistalla on runsaasti niin valiokuntakeskusteluja kuin äänestyksiäkin.
Kokousten ohessa tapaan eri alojen edunvalvojia kuullakseni heidän näkökulmiaan ajankohtaisiin EU-hankkeisiin.
Viikon päästä sunnuntaina saammekin jännittää koko Euroopalle merkittävien, Saksan liittopäivävaalien tulosta.