Perinteisen valiokuntaviikon tapahtumat olivat tällä kertaa poikkeuksellisen talouspainotteisia. Se on hyvä, sillä EU:n suuret haasteet ovat nyt erityisen paljon turvallisuudessa ja taloudessa.
Tässä kirjeessä:
- Elpymisvälineen maksatusten takaraja lähenee
- Teollisuuden on kehityttävä puhtaampaan suuntaan
- Vakaa sääntely on kestävän talouden kulmakivi
- Kryptovaluutat puhuttavat
- Tekoäly rahoitus- ja pankkipalveluissa
- Alkanut viikko
Elpymisvälineen maksatusten takaraja lähenee
Koronapandemiasta toipumiseen tarkoitetun elpymisvälineen takaraja lähestyy. Jotta jäsenmaat voivat saada elpymisvälineestä varoja, on maiden saavutettava elpymissuunnitelmiin asetetut tavoitteet viimeistään ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Muutoin varat jäävät käyttämättä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei komission ole tarve lainata markkinoilta vastaavia summia jäsenmaiden tukien rahoittamiseksi.
Elpymisvälineen toimeenpano on edennyt takkuillen ja maksatuksia on tähän mennessä suoritettu 315 miljardin euron edestä. Lunastettavia varoja puolestaan on edelleen jäljellä noin 335 miljardia euroa, ja aika toimeenpanolle alkaa käydä vähiin. Niin parlamentin kuin useamman jäsenvaltionkin suunnalta on siksi viime aikoina esitetty, että elpymisvälineen määräaikaa pidennettäisiin. Lisäajan puolesta ovat puhuneet erityisesti saamapuolella olevat jäsenvaltiot, kuten eteläisen Euroopan maat, joilla pandemian syvien talousvaikutusten takia on huomattavia rahasummia pelissä.
Viime viikolla Euroopan komissio antoi keskusteluun oman näkemyksensä, kun se julkaisi jäsenmaille suunnatun ohjeistuksen elpymisvälineen toimeenpanon vauhdittamiseksi. Väline perustettiin alkujaan tilapäisenä vastauksena koronapandemiaan ja tältä pohjalta komissiokin alleviivasi sovitussa aikataulussa pitäytymistä: ainoastaan elokuun 2026 määräaikaan mennessä saavutetut hankkeet ovat oikeutettuja rahoitukseen välineestä. Tämän jälkeisiin toimiin ei tulla myöntämään tukea. Komissio suosittaa jäsenmaita päivittämään elpymissuunnitelmiaan niin, että ne sisältävät ainoastaan hankkeita, jotka on mahdollista saattaa loppuun määräaikaan mennessä. Samalla se listasi vaihtoehtoja rahoituksen hyödyntämiseksi, muun muassa kanavoimalla sitä uusiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi Puola onkin jo ilmoittanut aikovansa siirtää elpymisvälineen varoja rahoittaakseen puolustusta, kuten sotilaskäyttöön soveltuvia teitä ja muuta kaksikäyttöinfrastruktuuria.
Talouden haasteet ja turvallisuustarpeet huomioiden komission tiukka linja saa tukeni.
Teollisuuden on kehityttävä puhtaampaan suuntaan
Äänestimme tiistaina tutkimus-, teollisuus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) puhtaan teollisuuden päätöslauselmasta, jossa otamme kantaa Euroopan komission helmikuussa esittämään puhtaan teollisuuden ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on etenkin energiaintensiivisen teollisuuden ja puhtaan teknologian kilpailukyvyn tukeminen.
ITRE-valiokunnan päätöslauselmassa kehotetaan komissiota siirtymään nopeasti strategiasta konkreettisiin toimiin. Lupamenettelyiden nopeuttaminen ja puhtaiden tuotteiden kysynnän lisääminen luomalla niin kutsuttuja edelläkävijämarkkinoita esimerkiksi puhtaalle teräkselle, ovat tarpeen. Samalla komissiota pyydetään suojaamaan Euroopan markkinoita epäreilulta kilpailulta.
Kohtuuhintainen energia on keskeinen kysymys kilpailukyvyn kannalta. ITRE-valiokunta kehottaa komissiota edistämään kaikkia energiateknologioita, jotka auttavat EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä. Tässä yhteydessä tunnustetaan myös ydinvoiman merkitys, mikä on askel eteenpäin realismin suuntaan energiaratkaisuissa.
Tein töitä sen eteen, että päätöslauselmassa tunnistetaan myös biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuudet teollisuuden puhtaassa siirtymässä. Resurssitehokkuus, materiaalien kierto ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen kestävillä biopohjaisilla ratkaisuilla tuotteissa ja materiaaleissa voi parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja EU:n strategista autonomiaa. Seuraavaksi päätöslauselmasta äänestetään parlamentin täysistunnossa.
Vakaa sääntely on kestävän talouden kulmakivi
Menneellä viikolla käsittelimme rahoitusvakauden turvaamista ja edistämistä koskevaa mietintöä talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Epävarmoina aikoina vakaus on yhä kestävän talouden perusta ja kasvun edellytys. Siksi rahoituspalveluiden sääntelyn on oltava vankkaa ja riittävän vaativaa. Johdonmukainen ja ennakoitava sääntelykehys tulisi tunnustaa Euroopan vakaan ja kilpailukykyisen talouden perustana sen sijaan, että kilpailukykyä rakennettaisiin sääntelyn purkamisen varaan.
Varjoesittelijänä esitin mietintöön muutosehdotuksia, joissa korostin juuri näitä huomioita, esimerkiksi arvopaperistamista koskevan sääntelyn uudelleentarkastelussa, varjopankkisektorin sääntelyssä sekä kryptovaluuttoja koskevissa kysymyksissä.
Kryptovaluutat puhuttavat
Kryptovaluutat, erityisesti stablecoinit, nousivat tällä viikolla keskiöön. Stablecoinien eli vakaavaluuttojen markkina kasvaa nopeasti. Arvioiden mukaan stablecoinit ovat tällä hetkellä käytössä noin 80 prosentissa kryptovaluuttakaupoista. Viisi vuotta sitten osuus oli alle puolet. Olen huolissani stablecoinien nopeasta kasvusta. Niihin liittyy samankaltaisia riskejä kuin rahamarkkinarahastoihin, kuten äkilliset lunastuspiikit ja likviditeettiongelmat kriisitilanteissa. Lisäksi stablecoinit ovat nyt keskeinen väline kryptorikollisuudessa. Jopa 63 % laittomista kryptotransaktioista tehdään niillä.
Markkinaa hallitsee kaksi toimijaa. El salvadorilainen Tether, sekä yhdysvaltalainen Circle. Näistä Circle on jo ilmaissut kiinnostuksensa toimia EU:ssa. Tämä voi tarkoittaa merkittäviä riskejä taloudellisen vakauden kannalta.
Toimin osana kryptovaluuttoja koskevaa MICA-sääntelyn (Markets in Crypto-Assets) neuvottelutiimiä. Järjestimme menneellä viikolla kuulemisen vakaavaluutoista ja MICA-sääntelyn tulkinnasta komission ja Euroopan keskuspankin kanssa. Kryptosääntelyn toteutuksessa komissiolla ja EKP:llä on aika lailla eri näkemyksiä. Etsimme nyt yhdessä ratkaisua taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Omat ajatukseni ovat aika lähellä keskuspankin vakautta ja turvallisuutta korostavaa linjaa. EU:n tulisi noudattaa tiukkaa linjaa MICA-sääntelyn tulkinnassa. Tämä korostuu erityisesti juuri nyt, kun Yhdysvalloissa uusi hallinto näyttää suhtautuvan kryptosektorin sääntelyyn varsin löyhästi.
Tekoäly rahoitus- ja pankkipalveluissa
Tekoälyn soveltaminen pankki- ja rahoituspalveluissa oli keskiviikkona aiheena parlamentissa. EU on ensimmäinen maanosa, joka ylipäänsä sääntelee teköälyä. Onkin tärkeää, että ymmärrämme mistä tekoälyssä on kyse, ja mihin kaikkea sitä voidaan käyttää. Parhaimmillaan tekoäly jouhevoittaa arkea ja parantaa palveluita.
Korostin teköälyn ja pankkipalveluiden suhteen kolmea asiaa. Ensinnäkin, pankkisektorin pitää palvella asiakkaitaan, eikä tekoäly voi kokonaan korvata ihmiskontaktia. Toisekseen, riskit myös talouden vakaudelle täytyy pureskella huolellisesti ja ehkäistä ne ennalta. Kolmantena ja ehkäpä tärkeimpänä huolena korostin, että tällä hetkellä tekoäly ja sen kehitys ovat voimakkaasti EU:n ulkopuolisten valtojen käsissä. Jos me rakennamme palveluita ja innovaatioita esimerkiksi yhdysvaltalaisen kehitystyön varaan, olemme luoneet jälleen uuden ja vakavan riippuvuussuhteen.
Keskustelu pankki- ja rahoitusalan ja tekoälyn suhteesta jatkuu. Palveluiden käyttäjät, tavalliset ihmiset, on pidettävä tiukasti keskustelun lähtökohtana.
Alkanut viikko
Matkustin eilen Puolaan, jossa kokoontuu unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen valiokuntien konferenssi (COSAC). Se kokoaa yhteen kansallisten parlamenttien EU-asioiden valiokunnat sekä Euroopan parlamentin jäsenet. COSAC:n täysistunnot pidetään kaksi kertaa vuodessa. Näissä kokouksissa kutakin parlamenttia edustaa kuusi jäsentä. Suomesta paikalla on edustava delegaatio kokeneen kansanedustajan Mika Lintilän johdolla. Tänään on erityisen kiinnostava kokouspäivä, jossa käsitellään paitsi Puolan puheenjohtajuuden painopisteitä, myös tulevien vuosien yhteisiä haasteita.
Varsovasta suuntaan illalla Brysseliin, sillä tiistaina olemme koolla bioteknologian ja -valmistuksen raportin neuvottelijoiden kesken. Tiistaina illalla lähden Suomeen ollakseni puhumassa Paperiliiton liittokokouksessa keskiviikkoaamuna. Kokouksen jälkeen lähden suoraan Lissaboniin, jossa parlamentin S&D-ryhmä kokoontuu ryhmäkokoukseen. Pidämme vuosittain vähintään yhden useamman päivän ryhmäkokouksen Brysselin ulkopuolella, sillä eri jäsenmaiden todellisuuksien ymmärtäminen on olennainen osa EU-päätöksentekoa. Onkin hienoa päästä tällä kertaa tutustumaan Portugalin tilanteeseen vaalien ja hallitusneuvotteluiden jälkeen.
Pysytään kuulolla.
Eero