Perinteinen täysistuntoa edeltävä ryhmäkokousviikko takana. Huhti-toukokuussa parlamentin kyky yhteistyöhön poliittisten ryhmien välillä ja komission kanssa näytti hyvältä. Nyt jännitteet ovat lisääntyneet ja tyytymättömyys myös EPP-vetoista komissiota kohtaan on kasvussa. Juuri tänään parlamentin taivaalla on normaalia enemmän tummia pilviä ja epätietoisuutta.
Viikonloppuni meni mukavissa merkeissä Savonlinnassa. Syntymäpäivät tuli vietettyä ja oopperasta nautittua. Verdin Macbeth puhuttelee edelleenkin ja siinä on paljon yhtäläisyyksiä tämän päivän maailman tapahtumiin. Vilppu Kiljusen ohjaustyö oli vaikuttava, joten voin vain suositella kesävierailua Savonlinnassa. Kiitos myös kaikille merkkipäivääni muistaneille!
Tässä kirjeessä:
- EU:n puolustusteollisuusohjelma neuvotteluissa
- Komissio julkisti 2040 päästövähennystavoitteen
- Rahanpesun riskimaat edelleen asialistalla
- Tekoälyn käyttö rahoituspalveluissa ja sijoitusstrategiaa koskevat neuvottelut
- Kiitos harjoittelusta Elisalle
- Alkanut viikko
EU:n puolustusteollisuusohjelma neuvotteluissa
Maanantaina käynnistyivät neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta. Uuden ohjelman tavoitteena on vahvistaa EU:n puolustusvalmiutta tukemalla eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tuotantokykyä sekä tukea Ukrainaa edistämällä maan puolustusteollisuuden modernisointia ja jälleenrakentamista. Komissio esitti ohjelmaa jo reilu vuosi sitten ja on tärkeää, että jäsenmaiden saatua yhteinen kantansa valmiiksi, saatiin kolmikantaneuvottelutkin vihdoin aloitettua.
Toimin ohjelman osalta budjetin valvontavaliokunnan pääneuvottelijana ja olen tyytyväinen, että omia esityksiänikin on mukana parlamentin neuvottelutavoitteissa. Tärkeä on etenkin kirjaus, että rahoituspäätöksissä otetaan huomioon hankkeiden kyky vahvistaa puolustusvalmiutta erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat suurimmassa riskissä joutua sotilaallisten uhkien kohteeksi. Venäjän sotatoimien myötä turvallisuusuhat tunnetaan erityisesti unionin itärajan maissa ja näiden maiden puolustuksen tukemisella on arvoa näin myös koko unionille. Suomelle tämä kirjaus on arvokas, sillä sen perusteella päätetään konkreettisesta rahasummista puolustusteollisuuteen.
Komissio julkisti 2040 päästövähennystavoitteen
Komissio julkaisi viime viikolla EU:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2040. Komissio ehdottaa odotetusti kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Jäsenmaat voisivat kuitenkin kuitata osan päästövähennyksistä EU:n ulkopuolelta ostetuilla ilmastoyksiköillä, eli maksamalla kolmansille maille ilmastotoimista.
Samaan aikaan komission julkistamistilaisuuden kanssa Brysselissä kärvisteltiin aivan poikkeuksellisissa yli 35 asteen helteissä, joten ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaakin erityisen ajankohtaiselta. Vuoden 2025 kevät on ollut Brysselissä vähäsateisin sitten vuoden 1893 ja poikkeuksellisia hellejaksoja on ollut tänä kesänä muuallakin Euroopassa. Suomessa taas koettiin hiljattain vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kova heinäkuinen myrsky, joka aiheutti vahinkoa ympäri Suomea.
EU on sitoutunut olemaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja vuodelle 2030 on jo sovittu välitavoite. Tulevina kuukausina neuvotellaan siis vuoden 2040 välitavoitteen tasosta. Uusi välitavoite vaatii EU:n ilmastolain muuttamista ja EU:n normaalia lainsäädäntöprosessia, eikä parlamentin ja neuvoston neuvotteluista odoteta helppoja. Useampi EU-maa kipuilee kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden kanssa. Suomi on esittänyt tukensa komission esitykselle, mutta esimerkiksi Ranska ja Puola ovat vaatineet tavoitteeseen lisää joustoja.
Parlamentiltakaan ei ole odotettavissa ilmastoasioissa samanlaista tarmoa kuin aiemmin, sillä parlamentin kokoonpano on muuttunut huomattavasti viime kauteen verrattuna. Parlamentin jakolinjat ovat selvät. S&D-ryhmä suhtautuu myönteisesti komission esittämään tavoitteeseen, mutta varoittaa päästövähennysten ulkoistamisesta kolmansiin maihin, samoilla linjoilla ovat myös parlamentin Vihreät. Myös liberaaliryhmä Renew toivottaa komission esityksen tervetulleeksi omassa tiedotteessaan. Oikeistoryhmä ECR odotetusti kritisoi ehdotusta, todeten, että 2040 tavoite uhkaa EU:n kilpailukykyä.
Huolestuttavaa Euroopan ja tulevien sukupolvien kannalta on se, ettei parlamentin suurin ryhmä eli keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä, jossa suomen neljä kokoomusmeppiä istuvat, kommentoinut komission esittämää ilmastotavoitetta yhtään mitenkään. Hiljaisuus viitannee siihen, että osa EPP:stä valmistautuu yhdessä äärioikeiston ja laitaoikeiston kanssa vesittämään EU:n ilmastotavoitteet.
Rahanpesun riskimaat edelleen asialistalla
Olemme käsitelleet menneinä viikkoina Euroopan komission ehdotusta päivitetystä listasta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen kannalta korkean riskin alueista. Viime maanantaina keskustelimme asiasta talouskomissaari Maria Luís Albuquerquen kanssa.
Listaan liittyy useita huolia. Ensinnäkin menettely listan hyväksymisestä kaipaa uudistusta. Joko kaikki komission ehdottamat maat poistetaan listalta, tai ei yhtäkään niistä. Komission ehdottaman listan hyväksyminen tarkoittaisi, että Venäjää ei lisättäisi listalle ja Arabiemiirikunnat poistettaisiin siltä.
Ehdotus on herättänyt paljon kritiikkiä parlamentissa yli puoluerajojen. Komissaari Albuquerquen kanssa käyty keskustelu ei muuttanut asiaa. Peräti neljä ryhmää on jättänyt hylkäysehdotuksen listalle. Keskustelemme ja äänestämme asiasta tämä viikon täysistunnossa. Päätös tulee olemaan vaikea, sillä siihen kytkeytyy kymmenien maiden erityisintressejä, kiistatonta edistystä rahanpesun vastaisissa toimissa ja samalla edelleenkin ongelmia erityisesti Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien rahaliikenteen valvonnassa ja talousrikollisten kohtelussa.
Tekoälyn käyttö rahoituspalveluissa ja sijoittajastrategiaa koskevat neuvottelut
Olen tehnyt varjoraportöörinä muutosehdotuksia tekoälyn käyttöä rahoituspalveluissa käsittelevään sääntelyyn. Haluan muutosehdotuksilla tasapainoittaa sääntelyä ja painottaa erityisesti tekoälyn vaikutuksia asiakkaisiin.
Nykyinen sääntely on pääosin tehty ennen tekoälyn yleistymistä, joten tarkennuksia tarvitaan. Esimerkiksi algoritmien toiminnasta rahoituspalveluissa on saatava enemmän avoimuutta, ja tekoälyn käyttö ei saa johtaa asiakkaiden syrjimiseen tai sulkemiseen palveluiden ulkopuolelle.
Ymmärrän, että tekoälyllä voidaan tehostaa rahoitusalaa. On kuitenkin tärkeää, että myös asiakkaat hyötyvät tästä. Esimerkiksi matalammilla vakuutusmaksuilla.
Käymme tällä viikolla myös toisen kierroksen trilogineuvotteluja EU:n vähittäissijoittajastrategiasta. Toivon, että saamme viimein edistystä aikaan, sillä vähittäissijoittajastrategia kaipaa kiireellistä päivittämistä.
Kiitos harjoittelusta Elisalle
Kevätkauden aikana toimistollamme harjoittelussa on ollut Elisa Kauppinen Helsingistä. Harjoittelu on arvokas kurkistus työelämään ja arvokas mahdollisuus tutustua EU-instituutioiden toimintaan. Haluan osaltani tarjota harjoittelumahdollisuuksia toimistollani keväisin ja syksyisin. Pyysin Elisaa kirjoittamaan kokemuksestaan.
”Puoli vuotta Brysselissä vierähti yllättävän nopeasti.
Olen saanut viettää kuluneen kevään Eeron tiimissä harjoittelussa Euroopan parlamentilla. Työympäristö on äärimmäisen mielenkiintoinen ja meppiarkea pyörittäessä monipuolisia tehtäviä riittää.
Alussa hieman jännittikin miten tulen pärjäämään. Toisinaan oli kiireistä ja opittavia asioita paljon. Eeron osaavasta ja lämminhenkisestä tiimistä on ollut näinä hetkinä iso apu. Ehkä positiivisin yllätys onkin ollut se, miten paljon ihmiset täällä tukevat toisiaan.
En voi olla kuin kiitollinen menneistä kuukausista. Jään varmasti kaipaamaan parlamenttia ja ihania työkavereita jäädessäni nyt kesälomalle. Jos jokin on kevään jälkeen selvää, niin se, että Eerolle kannattaa tulla harjoitteluun.”
Kiitos, Elisa!
Alkanut viikko
Tällä viikolla parlamentti kokoontuu täysistuntoviikkoon Ranskan Strasbourgiin. Odotettavissa on ehkä normaalia jännitteisempi viikko, sillä parlamentin laita- ja äärioikeistomepit ovat tuoneet äänestykseen epäluottamuslauseen komissiota kohtaan. Tämä koronan aikaisista rokotetoimista kumpuava manööveri on tiestysti ennen muuta PR-temppu, jolla halutaan lietsoa vastakkainasettelua ja repiviä riitoja parlamentissa. Äänestykseen kytkeytyy kuitenkin paljon muitakin jännitteitä ja tyytymättömyyttä komissiota kohtaan, joten aivan läpihuutojuttu asia ei ole.
Muita täysistunnon aiheita ovat esimerkiksi neuvottelemani bioteknologian ja -valmistuksen raportti, EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys sekä Tanskan alkaneen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteet. Käsittelemme myös menneen EU-huippukokouksen antia ja palaamme jälleen Venäjän hyökkäyssodan sekä Gazan kriisin vaikutuksiin.
Tärkeä ja tiivis viikko tiedossa, pysytään kuulolla.
Eero