Kaikki loppuu aikanaan. Niin myös parlamentin ensimmäisen vuosipuoliskon työrupeama. Monipolvinen, poliittisesti vaikea uuden komission ensimmäinen vuosipuolisko ei ole tehnyt oikein ketään iloiseksi. Kuvaavaa on, että ensimmäinen työkausi päättyi epäluottamuslauseeseen. Keväinen orastava optimistisesti vaihtui pieneen epäuskoon: mitenköhän tämä jatkuu syksyllä?
Parlamentti on tällä viikolla jo hiljainen: ei kokouksia. Parlamentin kalenterin ns. vihreä viikko on varattu kotimaan toimintoihin ja valiokuntien ulkomaanvierailuihin.
Tässä kirjeessä:
- Puheenjohtajuus siirtyi Tanskalle
- Unionin monivuotinen budjettiesitys haastaa Suomea
- Kryptovaluutat rahoitusvakauden riski
- Geopolitiikka uhkaa myös talouden vakautta
- EU:n ja Iso-Britannian sopimukset etenee
- Tutkimus-, teollisuus- ja energiavaliokunta kiireisenä
- Kesäloma koittaa Brysseliinkin
Puheenjohtajuus siirtyi Tanskalle
Heinäkuun ensimmäinen päivä Tanska otti kiertävän EU-puheenjohtajuuden haltuunsa seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Olen ehtinyt heinäkuussa tavata useammankin Tanskan ministerin ja voin sanoa, että ihan hyvältä näyttää. Tanskalla on selkeät prioriteetit. Turvallisuus ja digiasiat ovat nyt puheenjohtajakauden kärkihankkeita. Suomen kannalta oikein hyviä teemoja.
Tanskalaiset ovat tehneet vaikutuksen myös osaamisellaan. Asiat tunnetaan, parlamentin merkitys tunnetaan ja kompromisseja haetaan avoinna olevissa lakihankkeissa. Itse olen mukana parissakin avoimessa raha- ja talousvaliokunnan neuvottelussa, jotka jatkuvat elokuun lomatauon jälkeen
Unionin monivuotinen budjettiesitys haastaa Suomea
Keskiviikkona komissio antoi odotetun esityksensä EU:n seuraavaksi seitsemän vuoden budjetiksi, eli niin sanotuksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Esityksen lopullisesta muodosta käytiin komissiossa vääntöä viime metreille asti ja budjetista vastaava komissaari Piotr Serafin saapui lopulta esittelemään parlamentille ehdotusta peräti neljä tuntia myöhässä.
Komissio esittää vuosille 2028-2034 noin 1 984 miljardin euron suuruista budjettia. Oma ensiarvioni on, että esitys näyttää huolestuttavalta ja Suomen saanti budjetista voi olla vähenemässä useamman kokonaisuuden osalta samalla, kun jäsenmaksut nousevat. Esimerkiksi maaseudun kehittämistä uhkaavat leikkaukset ja Suomelle tärkeää Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaa uudelleenmäärittelyt. Samalla on syytä kiinnittää huomiota myös esimerkiksi uuden kilpailukykyrahaston pelisääntöihin ja välttää liiallista monimutkaisuutta, jotta erityisesti pk-yritysten pääsy EU-rahoitukseen olisi mahdollisimman sujuvaa.
Suomelle ja hallituksen ennakkovaikuttamiselle suuri tappio on EU:n itäisten ulkoraja-alueiden haasteiden vaatiman tukivälineen puuttuminen komission esityksestä. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi on välttämätöntä, että budjettiin sisältyy aidosti kunnianhimoinen ja erillinen rahoitusratkaisu itäisten ulkoraja-alueiden, kuten itäisen Suomen tukemiseksi. Komissio on lupaamassa erillisrahaa rajaturvallisuuteen ja muuttoliikkeen hallintaan, mutta tuon rahoituksen merkittävyys aitoihin aluetalouden ongelmiin on enemmän kuin kyseenalaista. Hallituksen on nyt syytä yhdessä muiden Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapureiden kanssa hakea ymmärrystä rajaseutujen realiteeteille, jotta komission esitys saadaan korjattua eivätkä EU-tuet mene sivu suun.
Myönteistä komission ehdotuksessa ovat turvallisuuden ja puolustuksen huomattavat lisäpanostukset. Turvallisuutta ja puolustusta tukeva osuus EU-budjetista on tähän saakka vastannut vain reilua prosenttia kokonaisrahoituksesta ja ollut selvästi riittämätön vastaamaan Euroopan turvallisuusympäristön asettamiin tarpeisiin. Komission nyt esittämät lisäykset erityisesti puolustusteollisuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja rajaturvallisuuden tukemiseksi ovat myönteisiä asioita. Suomella on näissä ohjelmissa aito mahdollisuus olla saajapuolella, ja jatkoneuvotteluissa tulee nyt edistää rahoituksen kohdentumista erityisesti itäisen etulinjan maihin, joissa Venäjän muodostama uhka myös suorimmin tunnetaan ja joissa talousvaikeudet ovat pitkäaikaisesti läsnä.
Budjettiesityksen käsittely alkaa varsinaisesti syyskuussa. Lopullisesta budjetista sovitaan jäsenmaiden kesken, mutta koska se vaatii myös parlamentin hyväksynnän, on parlamentillakin vipuvartta neuvotteluissa.
Kryptovaluutat rahoitusvakauden riski
Viikko sitten maanantaina keskustelimme komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisin ja Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen Piero Cipollonen kanssa digieurosta. Omassa puheenvuorossani nostin esiin huolet niin kutsuttujen vakaavaluuttojen kasvusta ja niihin liittyvistä riskeistä. Vakaavaluutat ovat kryptovaluuttoja, joiden arvo on sidottu johonkin vakaaseen omaisuuserään, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Niiden tavoitteena on tarjota digitaalinen maksuväline, joiden arvo kuitenkin pysyy vakaampana, kuin esimerkiksi kryptovaluutta Bitcoinin, jonka hinta voi vaihdella huomattavasti lyhyessäkin ajassa.
Samaan aikaan niihin liittyy myös riskejä. Pari viikkoa sitten brittiläinen talouslehti The Economist nimitti vakaavaluuttoja rahanpesijän unelmaksi. Edellisellä viikolla puolestaan EU:n uuden rahanpesuviranomaisen (AMLA) puheenjohtaja lausui, että rahanpesun torjunta kryptovaluuttasektorilla on hänen keskeinen prioriteettinsa. Kryptovaluutat voivat lisäksi horjuttaa myös rahoitusvakautta, kuten Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagardekin hiljattain totesi.
Riskien valossa on nyt tärkeätä, että kryptovaluuttoja koskeva sääntelykehys MiCA pannaan täytäntöön sellaisena, kun siitä parlamentin ja neuvoston välillä sovittiin. Komissio on kuitenkin tulkinnut vakaavaluuttoja koskevia kirjauksia sallivammin ja pyrkii nyt viemään tulkintaansa lävitse lakitekstiä täsmentävän Q&A-dokumentin kautta. Olemme parlamentin puolelta ilmaisseet huolemme komission pyrkimyksistä ja kutsuneet asiasta vastaavan komissaari Albuquerquen talousvaliokuntaan kahteen otteeseen, jotta dokumentista voidaan käydä keskustelua ennen sen hyväksymistä komissiossa. Poikkeuksellisesti hän on kuitenkin kieltäytynyt kutsuista.
Talousvaliokunta onkin nyt pyytänyt parlamentin puhemies Roberta Metsolaa olemaan yhteydessä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyeniin, jotta komissio kävisi parlamentin kuultavana ennen lakitekstin täsmennysten hyväksymistä.
Geopolitiikka uhkaa myös talouden vakautta
Viime viikon tiistaina Euroopan keskuspankin valvontaelimen pääjohtaja Claudia Buch vieraili parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Omassa puheenvuorossani nostin esiin huolen rahoitusjärjestelmään kohdistuvista geopoliittisista riskeistä. Nostin erityisesti esille viime vuoden lopun tapaukseen, jossa Venäjän niin sanottuun ”varjolaivastoon” kuulunut öljytankkeri Eagle S vaurioitti viittä merenalaista kaapelia Suomenlahdella. Jos Suomen rajavartiolaitos ei olisi noussut alukseen, tuho olisi voinut olla vielä suurempi.
Kyseessä ei ollut yksittäistapaus. Alueella kulkee yli 500 merenalaista kaapelia, joiden kautta liikkuu päivittäin arviolta 10 biljoonaa dollaria. Nämä kaapelit ovat kriittistä infrastruktuuria ja ylläpitävät maailmanlaajuista tiedonsiirtoa, maksuliikennettä ja sähköverkkoja. On selvää, että ne ovat strateginen kohde Venäjälle, ja niiden vahingoittaminen voi aiheuttaa vakavia rahoitusvakauden riskejä paitsi Helsingissä, myös Lontoossa ja New Yorkissa asti.
Korostin tarvetta varautua paremmin tällaisiin hybridihyökkäyksiin, joilla voidaan horjuttaa taloudellista vakautta ja turvallisuutta. Euroopan on suojattava kriittistä infrastruktuuriaan, paitsi fyysisesti myös taloudellisesti.
EU:n ja Iso-Britannian sopimukset etenevät
Keskiviikkona hyväksyimme talousvaliokunnassa EU:n ja Iso-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimuksen toimeenpanoa arvioivan lausunnon. Olen toiminut lausunnon osalta pääneuvottelijana ja olen tyytyväinen, että se sai kollegoilta laajan tuen: 57 puolesta, 2 vastaan ja 1 tyhjää. Kyseessä on talousvaliokunnan syötteet asiasta vastaaville ulkoasian- ja kansainvälisen kaupan valiokunnille ja arvioimme omalta osaltamme erityisesti yhteistyön toimivuutta rahoituspalveluiden alalla Brexitin jälkeen.
Vaikka yhteistyösopimus itsessään käsittelee rahoituspalveluita varsin rajallisesti, nostimme lausunnossa esiin useitakin näkökulmia. Pidämme tervetulleena EU:n ja Ison-Britannian välistä sääntelykehystä, jonka avulla voidaan käydä vuoropuhelua rahoituslainsäädännöstä. Korostamme myös, että ekvivalenssi, eli kolmansien maiden sääntelyjärjestelmien tunnustaminen, on tärkeä väline, mutta sen käyttöä tulee ohjata strategisesti EU:n etujen mukaisesti.
Lisäksi lausunnossa kiitetään Ison-Britannian sitoutumista rahanpesun vastaiseen työhön, myös sen merentakaisilla alueilla. Tämä on tärkeä viesti, kun haluamme varmistaa, että rahoituspalvelut toimivat läpinäkyvästi ja vastuullisesti molemmin puolin kanaalia. EU:n ja Ison-Britannian rahoituspalvelusuhteet ovat edelleen tiiviit, mutta ne vaativat jatkuvaa seurantaa, yhteistyötä ja strategista otetta.
Tutkimus-, teollisuus- ja energiavaliokunnalla loppukiri
Viimeinen valiokuntaviikko ennen kesätaukoa oli myös ITRE-valiokunnan osalta kiireinen. Useampi tanskalaisministeri vieraili valiokunnassa kertomassa Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden painopisteistä. Tanska toimii puheenjohtajamaana vuoden loppuun asti.
Digiasioiden ministeri Caroline Stage Olsson esitteli ITRE-valiokunnan kokouksessa 16.7. kaksi prioriteettia: EU:n digitaalisen kilpailukyvyn parantamisen ja alaikäisten suojelemisen verkossa. Ministeri puhui myös yritysten hallinnollisen taakan vähentämisetä ja strategisia investointeja itsenäisemmän Euroopan luomiseksi. Keskustelua käytiin etenkin siitä miten riippuvuuksia EU:n ulkopuolisista teknologiayrityksistä voidaan vähentää.
Lisäksi äänestimme ITRE-valiokunnan lausunnosta mietintöön, jossa arvioidaan EU:n ja Iso-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa. Neuvottelin lausunnosta ryhmäni edustajana.
Lausunnon painopisteenä on positiivinen suhtautuminen EU:n ja Ison-Britannian läheisempään energia- ja sähkömarkkinayhteistyöhön, sekä Ison-Britannian osallistumiseen EU:n tulevan rahoituskauden tutkimusohjelmaan. Syvemmän yhteistyön täytyy kuitenkin perustua oikeudenmukaiseen tasapainoon Ison-Britannian saamien hyötyjen ja maksuosuuksien välillä.
Kesäloma koittaa Brysseliinkin
Tämän viikon vietän kesän viimeisellä työmatkalla raha- ja talousasioiden valiokunnan kanssa Kaliforniassa. Vierailun aikana tapaan monia keskeisiä digiyrityksiä. Tutustumme myös Silicon Valleyn innovaatioympäristöön, tapaamme sijoittajia, yliopistoväkeä ja poliittisia päättäjiä.
Matkan jälkeen koittaa odotettu loma. Siksi myös uutiskirje jää tauolle, ja ilmestyy seuraavan kerran syyskuun alkupuolella.
Toivotan kaikille antoisaa kesää ja hyvää lomaa niille, joilla sellainen vielä on!
Eero