Syksyn täysistuntokauden avaus on takana. Paljon asioita äänestyksissä ja erittäin mielenkiintoinen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puhe ja sitä koskeva keskustelu. Viikon tärkeisiin asioihin kuului myös historiallinen Gaza-päätöslauselma, jossa parlamentti ensimmäistä kertaa asettui kannattamaan Palestiinan valtion tunnustamista ja sanktioita Israelin hallituksen ministereille.
Tässä kirjeessä:
- Puheenjohtaja von der Leyenin linjapuhe
- Droonit riesana
- Parlamentti vaatii Palestiinan tunnustamista
- Trumpin tullidiilit vaikeuksissa
- Unkarin EU-tuet jäädytettävä
- Euroopan demokratian suojeleminen
- Moldovan presidentti Sandu puhui parlamentille maansa suunnasta
- Euroopan terästeollisuus tarvitsee vahvempaa suojaa
- Komission otettava vahvempi rooli digiveron edistämisessä
- Tekoälyn kasvu finanssialalla vaatii selkeää vastuuta ja tasapainoista sääntelyä
- Parlamentti hyväksyi vahvan lauselman verkon avoimuudesta ja riippumattomuudesta
- Jätteiden määrän pienentämisessä edistysaskel
- Euroopan parlamentin työ Alzheimerin tautia vastaan
- Tapaamisia viikonvaihteessa
- Alkanut viikko
Puheenjohtaja von der Leyenin linjapuhe
Syyskauden aloituksen rituaaleihin kuuluu komission puheenjohtajan ”State of the Union”-linjapuhe. Siinä komission puheenjohtaja kertoo unionin tilasta ja komission työn tulevista painopisteistä. Puhetta valmistellaan perinteisesti jo heinäkuussa. Poliittiset ryhmät toimittavat tällöin puhujalle omat toiveensa sisällöstä ja samoin tekevät monet hallituksenkin. Oma S&D-ryhmäni hyväksyi heinäkuun alkupuoliskolla omat esityksensä ja tällä kertaa aika moni ryhmämme toivoma asia päätyi myös itse puheeseen.
Ursula von der Leyen korosti puheessaan tarvetta Eurooppa-myönteisten ryhmien tiiviiseen yhteistyöhön. Tämä vastasi oman ryhmämme esityksiä ja puheen voi nähdä myös selvänä viestinä oikeistolaisen EPP-puolueen johdolle, joka kevään aikana useamman kerran on hakeutunut äänestyksissä lähemmäksi äärioikeiston ryhmiä.
Asumisen ongelmiin ratkaisujen etsiminen oli puheenjohtajan puheen keskeistä sisältöä. Monilla eurooppalaisilla, etenkin nuorilla, ei ole mahdollisuutta hankkia omaa kotia asuntojen hintojen nousun ja haastavan taloustilanteen takia. Tältäkin osin puhe vastasi ryhmämme tekemiä esityksiä.
”Kyse ei ole vain asuntokriisistä. Kyseessä on sosiaalinen kriisi. Se rapauttaa Euroopan yhteiskuntarakennetta, heikentää yhteiskunnan koheesiota ja uhkaa kilpailukykyämme.”
Nämä komission puheenjohtaja von der Leyenin puheen näkemykset on helppo allekirjoittaa.
Komission puheenjohtaja otti esiintymisessään ensimmäistä kertaa tosissaan välttämättömyyden painostaa Israelia sodan lopettamiseen ja humanitaarisen kriisin ratkaisemiseen. Von der Leyenin esitykset saivat parlamentin vankan tuen.
”Euroopan tavoite on aina ollut sama: Israelin turvallisuus on taattava ja kaikille palestiinalaisille on luotava turvalliset olot nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että panttivangit on vapautettava ja kaiken humanitaarisen avun on päästävä perille esteettä.”
”Lisäksi tarvitaan välitön tulitauko. Pitkällä aikavälillä vain sellainen rauhansuunnitelma on elinkelpoinen, joka perustuu kahden valtion ratkaisuun. Siihen, että osapuolet elävät rinnakkain rauhan ja turvallisuuden vallitessa. Israel on saatava turvalliseksi, palestiinalaishallinto toimintakykyiseksi ja Hamasista on päästävä eroon.”
Droonit riesana
Viikon huonoihin uutisiin kuului venäläisten droonien ilmestyminen Puolan ja Romanian ilmatilaan. Puolaan droonit ilmesesti tulivat Valko-Venäjältä ja ne laukaisivat Puolan ja Naton yhteiset ilmatilan suojaamistoimet. Drooneja oli arvioiden mukaan yhteensä 19 ja kolme niistä ammuttiin alas.
Parhaillaan tutkitaan niin droonien lentoreittejä, tuhoutuneiden droonien jäänteitä kuin radiotiedustelun tietoja sen päättelemiseksi, oliko kyseessä tahallinen Puolen ilmatilan loukkaus tai peräti yritys iskeä Puolassa oleviin länsiliittouduneiden kohteisiin, vai olivatko droonit vain harhautuneet reitiltään elektronisen häirinnän johdosta.
Suomen valtiojohto kuten Yhdysvaltainkin viranomaiset ovat olleet lausunnoissaan maltillisia. Kaikissa tapauksissa Venäjä on vastuussa tapahtuneesta ja uudet vastatoimet ovat välttämättömiä. Komission puheenjohtaja otti ilmatilan loukkauksiin kantaa tuoreeltaan keskiviikkoisessa linjapuheessaan.
”Tänään jouduimme todistamaan, miten yli kymmenen venäläistä droonia loukkasi röyhkeällä ja ennenkuulumattomalla tavalla Puolan ja Euroopan ilmatilaa. Eurooppa seisoo solidaarisena Puolan rinnalla.”
”Putinin viesti on selkeä. Myös meidän vastauksemme on oltava selkeä. Venäjää on painostettava lujemmin sen saamiseksi neuvottelupöytään.”
On helppo yhtyä myös puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puheeseen Euroopan itärajalle tarvittavasta droonimuurista. Kuten hän totesi, kyseessä ei ole mikään abstrakti tavoite vaan uskottavan puolustuksen tukijalka.
Tehokas droonipuolustusjärjestelmä olisi koko EU:n puolustuksen osalta tärkeä voimavara. Uusia teknologioita droonien tunnistamiseen ja torjuntaan tarvitaan, jotta Eurooppa voi reagoida drooniuhkiin reaaliaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Von der Leyenin lupaama EU-rahoitus droonipuolustuksen vahvistamiselle on tervetullutta.
Parlamentti vaatii Palestiinan tunnustamista
Kulunut täysistuntoviikko toi mukanaan kauan kaivattuja linjamuutoksia suhteessa Israeliin ja Gazaan. Keskiviikkona pitämässään linjapuheessa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi komission esittävän Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen osittaista jäädyttämistä sekä pakotteiden asettamista Israelin äärinationalistisille ministereille ja siirtokunnille. Molemmat esitykset saivat parlamentin vankan tuen. Hyväksyimme seuraavana päivänä Gazaa koskevan päätöslauselman äänin 305 puolesta ja 151 vastaan.
Israelin sotilaalliset toimet ovat ajaneet Gazan murtumispisteeseen, joka vaatii EU:lta aitoja toimia ja johdonmukaisuutta kansainvälistä oikeutta ja humanitaarisia periaatteita puolustettaessa. Tuomitsemme Israelin toimet Gazassa ja vaadimme kaikkien osapuolten sitoutumista humanitaarisen avun toimittamiseen. Kahden valtion ratkaisu on edelleen ainut tie kohti kestävää rauhaa ja parlamentti vaati torstaina ensimmäistä kertaa EU-maita tunnustamaan Palestiinan valtion.
Parlamentti on valmis todellisiin poliittisiin ja humanitaarisiin ratkaisuihin kärsimyksen lopettamiseksi. Esitykset assosiaatiosopimuksen jäädyttämisestä ja pakotteista, sekä päätökset Palestiinan tunnustamisesta ovat nyt jäsenmaiden käsissä. Suomen ja muiden eurooppalaisten hallitusten on nyt syytä toimia ja varmistaa, että yhteinen ulkopolitiikkamme heijastaa yhteisiä arvojamme, myös Gazassa.
Ensimmäistä kertaa parlamentin kannanotossa otetaan myönteinen kanta Palestiinan tunnustamiseen. Parlamentti kehottaa kaikkia jäsenvaltioita harkitsemaan Palestiinan valtiollista tunnustamista. Tämä diplomaattinen sanamuoto mahdollisti sen, että EPP-ryhmän enemmistö saattoi äänestää päätöslauselman puolesta. Viesti on selvä myös asiassa edelleen halvaantuneelle Suomen hallitukselle: on toiminnan aika.
Trumpin tullidiilit vaikeuksissa
EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tullisovun kohtalo on yhä epävarma. Donald Trump on kiristänyt kauppasuhteita uusilla tulleilla. Vaikka komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julisti kesällä tehdyn EU:n ja Yhdysvaltain tullisovun olevan parempi kuin kauppasota, asiantuntija-arviot ovat sittemmin muuttuneet kriittisiksi. Monien mukaan kyseessä voi olla EU:n historian huonoin diili. Alustimme aiheesta tiistaina meppikollega Maria Guzeninan kanssa suomalaisille journalisteille yhdessä parlamentin kauppavaliokunnan puheenjohtajan, saksalaisen Bernd Langen kanssa.
Sovun mukaan EU hyväksyisi 15 prosentin tullin omalle viennilleen samalla, kun amerikkalaiset tuotteet pääsisivät markkinoille ilman tulleja. Erityisen raskaita ovat alumiini- ja terästullit. Lisäksi Yhdysvallat vaatii EU:ta luopumaan digiyrityksiin kohdistuvasta sääntelystä ja verotuksesta sekä avaamaan maatalousmarkkinat 500 000 tonnin vuotuiselle lihantuonnille.
Parlamentin sosialidemokraatit ja kauppapoliittinen valiokunta ovat jo ilmaisseet epäilynsä. Diili, joka nojaa Trumpin ja von der Leyenin henkilökohtaisiin lupauksiin, istuu huonosti EU:n demokraattisiin periaatteisiin, saati kansainvälisiin kauppasääntöihin. Hyväksyntä parlamentissa vaatisi tuen paitsi demareilta myös keskiryhmältä, eikä läpimenoa voi pitää läpihuutojuttuna.
S&D-ryhmä pyrkii kriittisyydellään parantamaan sopimuksen ehtoja lähiviikkojen aikana. Kauppavaliokunta on nyt kauppasopimuksen käsittelijänä tärkeässä roolissa.
Unkarin EU-tuet jäädytettävä
Budjetin valvontavaliokunnassa työt jatkuivat täysistuntoviikon ohella EU-budjetin oikeusvaltioehdollisuutta käsittelevän mietinnön parissa. Valmistelemme mietintöä, jossa arvioimme niin kutsutun ehdollisuusmekanismin toimeenpanoa. Vuonna 2021 voimaan tullut mekanismi sitoo EU-rahoituksen oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Sen avulla osa Unkarin EU-tukia päätettiin oikeusvaltiorikkomusten takia vuoden 2022 lopulla keskeyttää.
Kehityssuunta ei ole kääntynyt, joten varat pysyvät edelleen jäädytettyinä. Viimeisten vuosien aikana Unkarin hallitus on päinvastoin kiristänyt otettaan esimerkiksi oikeuslaitoksesta, lehdistöstä ja kansalaisyhteiskunnasta, mikä osoittaa, että EU:n toimia on syytä terävöittää edelleen.
Esitin siksi mietintöluonnokseen kirjausta, että kaikki Unkarin EU-tuet jäädytetään. Kun vuoden 2022 jäädytyspäätöksen jälkeen rikkomuksia on kertynyt lisää, on komission syytä viivyttelemättä päivittää päätöstään ja sulkea Orbánilta rahahanat.
Euroopan demokratian suojeleminen
Täysistunnossa keskusteltiin myös demokratian turvaamisesta Euroopan unionissa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli viime vuonna Demokratian kilpi -aloitteen, jolla pyritään suojelemaan demokratiaa unionissa ja yksittäisissä jäsenvaltioissa. Aihe oli läsnä myös von der Leyenin tämän vuoden puheessa unionin tilasta, jossa hän ehdotti uuden keskuksen luomista demokraattisen resilienssin lisäämiseksi. Demokratian kilven tarkoitus on suojella kansalaisia disinformaatiolta, journalisteja erilaisilta uhilta, sekä vaalejamme ulkoiselta vaikuttamiselta. Osana näitä tavoitteita komissio tukee esimerkiksi faktantarkistusta Euroopassa.
Euroopan parlamentissa on perustettu erityisvaliokunta asiaa varten, jossa S&D-ryhmälläni on vahva edustus. Keskiviikon puheenvuoroissamme ryhmältämme tuli selkeä tuki demokratian vahvistamiseksi ja disinformaation torjumiseksi Euroopassa. Korostimme lisäksi oikeusvaltiomekanismin merkitystä demokratian suojelemisessa. Demokratian säilyminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii unionilta, jäsenvaltioilta ja kansalaisilta aktiivista roolia ja vastuuta.
Moldovan presidentti Sandu puhui parlamentille maansa suunnasta
Moldovan presidentti Maia Sandu puhui tiistaina Euroopan parlamentin täysistunnossa maansa poliittisesta tilanteesta ja sen suunnasta. Moldova valmistautuu kuun lopulla pidettäviin parlamentinvaaleihin, jotka tulevat määrittämään Moldovan suunnan joko lähempänä Eurooppaa tai Venäjää. Venäjä pyrkiikin hybridivaikuttamaan vaaleihin lisätäkseen vaikutusvaltaa alueella.
Moldova on EU:n ehdokasmaana meille läheinen ja tärkeä kumppani. Syyskuun parlamenttivaalit tulevat olemaan Moldovan tulevaisuuden kannalta tärkeä käännekohta. Me sosialidemokraatit annamme tukemme presidentille, demokratialle sekä Moldovan kansalle osana Eurooppaa.
Euroopan terästeollisuus tarvitsee vahvempaa suojaa
Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) laadimme kirjeen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille, jossa vaadimme uusia EU:n teräksen tuontisuojatoimia. Kirjeen allekirjoittivat laajasti mepit EPP-, S&D- ja Renew-ryhmistä. Terästeollisuus on strateginen ala, jonka tuotteita tarvitaan mm. auto-, energia-, rakennus- ja puolustusteollisuudessa. Se työllistää suoraan 310 000 ja epäsuorasti yli 2,2 miljoonaa eurooppalaista.
Ala kärsii globaalista ylikapasiteetista ja USA:n arvaamattomasta kauppapolitiikasta, minkä vuoksi kapasiteetin käyttöaste on laskenut alle 60 %:iin. Samalla terästeollisuudelta odotetaan massiivisia investointeja vihreään siirtymään, kuten vedyn ja päästöttömän sähkön hyödyntämiseen. Esimerkiksi SSAB ja Blastr Green Steel suunnittelevat uusia vihreän teräksen tuotantolaitoksia Ruotsiin ja Inkooseen. Nykyinen suojatoimi päättyy kesäkuussa 2026, eikä se ole riittävä. Siksi vaadimme tammikuussa 2026 voimaan tulevaa tehokkaampaa toimenpidettä, joka turvaa kilpailukyvyn ja työpaikat Euroopassa.
Komission otettava vahvempi rooli digiveron edistämisessä
Keskustelimme täysistunnossa digitaalisen veron tarpeesta viimeaikaisen geopoliittisen tilanteen valossa. Digitaalisten alustojen, kuten Googlen ja Amazonin, epäreilusta verotuksesta on väitelty jo pitkään. Monenkeskisiä ratkaisuja on etsitty, mutta turhaan. Presidentti Donald Trumpin viimeaikaiset lausunnot kyseenalaistavat EU:n verotusoikeuden näitä alustoja kohtaan, ja korostavat, että elämme nyt toisenlaista maailmanaikaa. Siksi vaadimme komissiota ottamaan isompaa roolia ja ajamaan EU:n digitaalisten palvelujen veron käyttöönottoa. Etenkin jäsenmaat, joissa nämä alustat ovat kirjoilla, ovat vaatineet yksimielisyyttä asiassa.
Yksimielisyysvaatimusten ei pidä kuitenkaan antaa estää veron käyttöönottoa. Kun isoin kauppakumppanimme uhkailee unionia, kansalaisia, maataloustuottajia sekä tehtaita isoilla tulleilla, olisi digivero reilu ja tarpeellinen vastaus. EU:n ja sen kansalaisten eivät voi olla lypsylehmiä amerikkalaisille digitaalisille alustoille.
Tekoälyn kasvu finanssialalla vaatii selkeää vastuuta ja tasapainoista sääntelyä
Jatkoimme viikon aikana neuvotteluita parlamentin raportista tekoälyn vaikutuksista finanssialaan. Tekoälyn räjähdysmäinen kasvu korostaa raportin merkitystä. Vaikka edistymme hyvää vauhtia, matkaa hyväksyttävään raporttiin on vielä pitkälti edessä. Tärkeimmät viestini ovat selkeät: suhtaudumme avoimesti tekoälyn käytön kasvun finanssialalla, mutta ongelmien edessä vastuuta ei voi pakoilla.
Kutsumme siksi komissiota uudelleenpöytäämään ehdotuksensa tekoälyyn liittyvistä vastuista, jonka se veti takaisin ulkoisen painostuksen takia. Emme halua tekoälyn liiallista sääntelemistä, mutta emme voi myöskään jättää lainsäädäntöön porsaanreikiä. Tarvitsemme fiksua ja oikeasuhteista sääntelyä, emme sen holtitonta purkamista. Neuvottelut jatkuvat Brysselissä.
Parlamentti hyväksyi vahvan lauselman verkon avoimuudesta ja riippumattomuudesta
Internet Governance Forum (IGF) on YK:n alainen kansainvälinen keskustelualusta, joka tuo yhteen toimijoita niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta keskustelemaan internetin ja digitaalisten teknologioiden tulevaisuudesta sekä niiden hallinnasta. Foorumi on toiminut jo kohta 20 vuotta, ja sen mandaatti on määrä uusia tänä vuonna.
Internetin vapaus on koetuksella monessa maassa. S&D-ryhmäni oli mukana Euroopan parlamentin keskiviikkona hyväksymässä päätöslauselmassa foorumin mandaatin uusimisesta, joka hyväksyttiin laajalla parlamentaarisella enemmistöllä.
Lauselmassa parlamentti puolustaa globaalin internetin avoimuutta, sekä kehottaa YK:ta ja jäsenmaita vahvistamaan foorumin asemaa ja edellytyksiä toimia. Torjumme siinä valtio- ja yritysjohtoisen valvonnan ja ajamme sen sijaan avointa, reilua ja turvallista verkkoa kaikille. Samalla tuemme myös monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.
Jätteiden määrän pienentämisessä edistysaskel
Maailma on hukkumassa roskaan ja tarvitsemme kipeästi uusia keinoja jätteen määrän hillitsemiseksi. Hyväksyimme viime viikolla Strasbourgissa uuden jätehuollon puitekehyksen, joka kohdistuu elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden jätteisiin koko EU:ssa. Lainsäädännön tarkoituksena on siirtää jätteen vastuuta kuluttajalta tuottajalle ja pyrkiä vähentämään jätettä. Tarkoitus on myös helpottaa myymättä jääneen ruoan lahjoittamista parasta ennen -päiväysten puitteissa.
Jäsenvaltioiden on nyt perustettava tuottajavastuujärjestelmiä erityisesti tekstiilivalmistajille EU-markkinoilla. Nämä järjestelmät koskevat sekä kotimaisia tuottajia että unionin ulkopuolelle rekisteröityneitä toimijoita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vaatteiden, jalkineiden ja vuodevaatteiden tuottajia. Pikamuodin osalta jäsenvaltioiden on käsiteltävä asiaa kuluttajavastuujärjestelmiä laatiessaan.
Me parlamentin demariryhmässä olemme tyytyväisiä direktiivin hyväksymiseen ja tuimme puitekehystä alusta lähtien, vaikka pyrimmekin nostamaan vähennystavoitteita vielä enemmän. Tällä hetkellä elintarvikkeiden jalostuksen ja valmistuksen on vähennettävä jätettään 10%, ja majoitus-, vähittäiskauppa- sekä kotitaloussektorin 30%. Uusi lainsäädäntö on matkalla myös Suomeen ja se pannaan täytäntöön ennen vuoden 2030 loppua.
Euroopan parlamentin työ Alzheimerin tautia vastaan
Euroopan komissio vahvisti torstaina europarlamentaarikkojen kanssa käydyssä keskustelussa, että se haluaa tehdä aiempaa laajamittaisempaa työtä Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien torjumiseksi. Budjettikomissaari Piotr Serafin totesi, että tämä voidaan tehdä hyödyntämällä Healthier Together -aloitteen varoja, jossa on jo olemassa kehys jäsenvaltioiden toimille muistisairauksien seurausten minimoimiseksi.
Komissio kertoi myös tulevasta tutkimushankkeesta, joka koskee aivoterveyttä ja joka toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuonna 2026. Se jatkaa aiempia samassa aiheessa tehtyjä hankkeita. Muutamia esimerkkejä ovat Care for Elders, joka tutkii uusia, käytännönläheisempiä tapoja torjua dementiaa, sekä JADE Health, joka 15 jäsenvaltion kanssa tekee tutkimusta 4,5 miljoonan euron budjetilla.
Suomen puolelta Maria Guzenina on seurannut asiaa tarkasti ja pyysi komissiota keskittymään myös hoitajien tukemiseen. Tämä tahto näkyy muuallakin parlamentissa, ja on selvää, että jatkotyölle löytyy laajaa tukea.
Tapaamisia viikonvaihteessa
Mielenkiintoisia tapaamisia lauantaina Vantaalla niin Helsingin ja Uudenmaan sd-piirien tapaamisessa Hämeenkylän kartanossa kuin Kivistön kyläjuhlilla Aurinkokiven koulun pihamaallakin.
Helsingin ja Uudenmaan piirien tapahtumassa aamu aloitettiin toisaalta Timo Soinin opastaessa väkeä populistisessa politiikan teossa ja toisaalta omassa puheenvuorossani siitä, miten politiikkaa on tehtävissä jatkuvasti vahvemmin polarisoituneessa, kahtiajakautuneessa ilmapiirissä. Puheenvuoroissamme oli paljon yhtymäkohtia erityisesti sen osalta, miten demarit parhaiten kantavat vastuuta ihmisten toimeentulosta ja turvallisuudesta. Kahtiajakautuneessa maailmassa ei saavuteta hyviä tuloksia, eikä kansan kannatusta, liehittelemällä kahtiajakautuneita äärilaitoja vaan tarjoamalla omaa, rakentavaa ja maltillista vaihtoehtoa.
Sekä järjestöväen tapaamisessa että Kivistön kyläjuhlassa keskusteluissa nousi vahvasti esiin myös kansalaisten huoli kiristyneestä maailmantilanteesta ja siitä, ettei tähän tilanteeseen ole joidenkin mielestä muuta vaihtoehtoa kuin lisätä rautaa ja ruutia.
Sisäpolitiikan osalta kansalaisten puheenvuoroissa ihmetystä herätti myös se, että kuukaudesta toiseen maan hallitus perustelee epäonnistumistaan talous- ja työllisyyspolitiikassa suhdanteilla. Ikään kuin Suomen suhdanteet juurikaan olisivat poikenneet muun Euroopan suhdanteista. Samojen suhdannekehitysten puitteissa Suomi on kuitenkin parissa vuodessa romahtanut työllisyystilastojen jumbosijoille.
Kuulin myös hyviä huomioita siitä, miten nämä suhdanneselittelyt, huonoilla ajoilla ja laajentuvalla sodalla on tehnyt ihmisistä varovaisia; rahaa säilötään kulutuksen sijaan pankkitileille vielä pahempien aikojen pelossa ja pelko sodan laajentumisesta Euroopassa vaikuttaa ihmisten tulevaisuudenuskoon.
Alkanut viikko
Tämä viikko on parlamentin kalenterissa ns. vihreä viikko, eli viikko, jonka aikana parlamentin viralliset kokoukset ovat tauolla ja mepit edistämme EU-asioita kotimaissamme. Olen kuitenkin itse alkuviikosta kolme
päivää Brysselissä, sillä saan vieraakseni SDP:n puoluehallituksen ja tapaamme tapaamassa Suomen kannalta tärkeitä sidosryhmiä.
Perjantaina olen Oulussa kahvila Antell’n Pihassa (Kauppurienkatu 7) yhdessä SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malmin kanssa klo 16.30 alkaen. Viimeaikaiset tapahtumat niin kotimaassa, Euroopassa kuin laajemminkin maailmalla kirvottavat varmasti jälleen vilkkaan keskustelun. Joten tulkaapa keskustelemaan ja kahville, jos satutte perjantai illan suussa liikkumaan Oulussa.
Lauantaina puolestaan ohjelmassa on viiden pohjoisimman SDP:n piirijärjestön yhteinen tapaaminen, jossa olen alustan aiheesta ”Miten EU:n päätökset näkyvät kunnissa ja arjessa?” Minua on pyydetty myös kertomaan, millaisia vinkkejä minulla on antaa piirien ja perustason toimintaan omien kokemusteni pohjalta. Sen verran lauantain ohjelma kuitenkin osaltani muuttui, että paikalla pidettävän puheenvuoron sijaan kerron näkemyksiäni pohjoisten piirien aktiiveille Teamsin välityksellä.
Pidetään yhteyttä tälläkin viikolla.
Eero